Kentauri (pikkuplaneetta)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kentaurit merkitty oranssilla, Kuiperin vyöhyke vihreällä
Kentaurien kokoja ja inklinaatioita.

Kentaurit ovat jäisiä pikkuplaneettoja, jotka kiertävät Aurinkoa Jupiterin ja Neptunuksen välillä ja niiden periheli on Jupiterin radan takana. Kaasujättiläisten vetovoimahäiriöiden takia kentaurien radat ovat epävakaita. Kentaurien uskotaan olevan entisiä Kuiperin vyöhykkeen kappaleita, jotka ovat joutuneet lähemmäs Aurinkoa. Osa kentaureista luokitellaan myös komeetoiksi. Tämä pienkappaleiden ryhmä on nimetty mytologisten kentaurien mukaan. Damocloidit kuten 5335 Damocles muistuttavat kentaureja etäisyytensä puolesta, mutta eivät pysy Jupiterin takana. Suurin kentauri on 10199 Chariklo, jonka läpimitta on 248 ± 18 kilometriä. Sillä on myös oma rengasjärjestelmänsä.[1]

Joitain kentaureja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. F. Braga-Ribas, B. Sicardy, J. L. Ortiz, C. Snodgrass, F. Roques, R. Vieira-Martins, J. I. B. Camargo, M. Assafin, R. Duffard, E. Jehin, J. Pollock, R. Leiva, M. Emilio, D. I. Machado, C. Colazo, E. Lellouch, J. Skottfelt, M. Gillon, N. Ligier, L. Maquet, G. Benedetti-Rossi, A. Ramos Gomes, P. Kervella, H. Monteiro, R. Sfair et al.: A ring system detected around the Centaur (10199) Chariklo Nature. 2014. Viitattu 27.3.2014. (englanniksi)
Tämä tähtitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.