Jupiterin kuut

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jupiterin kuut ovat sitä kiertäviä taivaankappaleita. Niitä tunnetaan 95 (23. maaliskuuta 2023).[1] Niistä tunnetuimmat ovat neljä suurinta galileilaista kuuta Io, Europa, Ganymedes ja Kallisto. Näiden kuiden sisäpuolella kiertää pienempiä epäsäännöllisen muotoisia kuita, joista tunnetuin on Amalthea. Hyvin kaukana kiertää joukko melko pieniä kuita, joiden arvellaan olevan Jupiterin sieppaamia asteroideja tai komeettoja. Näistä uloimmat kiertävät taannehtivasti eli toiseen suuntaan kuin Jupiterin muut kuut.

Tutkimuksen historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Galileo Galilei (1564–1642) löysi Jupiterin kuut vuonna 1609, jolloin hän tutki taivasta uudella keksinnöllä, kaukoputkella. Hän kirjoitti havainnoistaan vuonna 1610 Venetsiassa ilmestyneen teoksen Sidereus Nuncius. Galilei havaitsi 7. tammikuuta 1609 Jupiterin vierellä kolme erittäin kirkasta tähteä. Seuraavana yönä niiden asema oli erilainen. 13. tammikuuta Galilei näki yhtä aikaa kaikkiaan neljä tähteä. Niille on annettu nimet Io, Europa, Ganymedes ja Kallisto. Galilei antoi niille yhteisen nimen "Medicien tähdet" Cosimo II del Medicin kunniaksi. [2]

Galilein teos aiheutti aluksi kiivasta polemiikkia ja torjuntaa. Galilein kollega Padovassa, kuuluisa Cesare Cremonini kutsui väitteitä vehkeilyksi ja väitti, ettei Galilei ollut nähnyt yhtään mitään. Myöhemmin Johannes Kepler (1571–1630) antoi tunnustuksensa, samoin Rooman jesuiitat, jotka aluksi olivat olleet epäluuloisia. Myöhemmin Galilei kirjoitti: "vaikka nuo tähdet itse olisivat laskeutuneet maan päälle todistamaan ja puhumaan itsestään", sekään ei olisi vakuuttanut viimeisiä jääräpäitä. [3]

Kuujärjestelmä kaavamaisesti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jupiterin kuut voidaan jakaa eri ryhmiin niiden etäisyyden, radan soikeuden, radan kaltevuuden, koon ja niin edelleen mukaan. Jupiterin suurten kuiden ja näitä sisempien kuiden oletetaan syntyneen muodostuvaa Jupiteria ympäröineessä kaasukiekossa. Lähellä Jupiteria säännöllisillä radoilla kiertävät kuut muodostavat eräänlaisen pienoisaurinkokunnan. Sisin suurista kuista, Io, saattaa olla niin tiheä siksi, että muodostuttuaan kirkkaana hehkunut Jupiter haihdutti Iosta kaikki kevyet helposti haihtuvat aineet pois. Jupiterin suuret kuut ja pienistä kuista suurin, Amalthea, ovat keskenään rataresonanssissa 1:2:4.

Jupiterin kaikki epäsäännölliset kuut. Vaaka-akselilla etäisyys Jupiterista, pystyakselilla inklinaatio, keltainen jana ilmaisee kohteen pienintä ja suurinta etäisyyttä Jupiterista, ympyrän koko edustaa suhteellista kokoa.
  1. Jupiterin säde 71 492 km
  2. Jupiterin renkaat 100 000–214 200 km, päärengas 122 800–129 200 km.
  3. Jupiterin säännölliset kuut
    1. Neljä pientä kuuta, etäisyys alle 200 000 km Jupiterin keskipisteestä, läpimitta alle 200 km, radan kaltevuus alle puoli astetta.
    2. Neljä suurta galileilaista kuuta, joiden etäisyys on 400 000–2 000 000 km.
  4. Jupiterin epäsäännölliset kuut
    1. Themisto kiertää Jupiteria galileilaisten ja seuraavan ryhmän kuiden välissä.
    2. Himalia-ryhmä: Tämän tiukan ryhmittymän etäisyys Jupiterista on 11–12 miljoonaa kilometriä.
    3. Carpo: Ananke-ryhmän sisäosissa.
    4. Ananke-ryhmä: etäisyys 21 276 000 km Jupiterista kallistuma 149 astetta.
    5. Carme-ryhmä: Etäisyys Jupiterista 23 404 000 km, kallistuma 165 astetta.
    6. Pasiphaë-ryhmä: Hajanainen ryhmä, joka kattaa kaikki uloimmat Jupiterin kuut.

Luettelo Jupiterin kuista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuut on lueteltu lyhyimmästä kiertoradasta lähtien. Jupiterin neljä suurinta kuuta, Galilein kuut on merkitty sinisellä. Niiden massa on riittävän suuri muodostamaan niistä pallomaisia. Muut kuut ovat epäsäännöllisen muotoisia. Tummanharmaalla on merkitty kuut, joiden kiertorata on retrogradinen, taannehtiva.

Numero Nimi Kuva Halkaisija
(km) 		Massa
(kg) 		Keskietäisyys
(km) 		Kiertoaika
(d) 		Inklinaatio (°) Eksentrisyys Löytöaika Ryhmä
1 XVI Metis
43 1,2 × 1017 127 690 +7h 4m 29s 0,000° 0,0012 1980 Amalthea
2 XV Adrastea
26×20×16 7,5 × 1015 128 690 +7h 9m 30s 0,000° 0,0018 1979
3 V Amalthea
262×146×134 2,1 × 1018 181 170 +11h 57m 22,67s 0,360° 0,0031 1892
4 XIV Thebe
110×90 1,5 × 1018 221 700 +16h 11m 17s 0,901° 0,0177 1980
5 I Io
3660,0×3637,4×3630,6 8,9 × 1022 421 700 +1,769137786 0,050° 0,0041 1610 Galilein kuut
6 II Europa
3121,6 4,8 × 1022 671 034 +3,551181041 0,471° 0,0094 1610
7 III Ganymedes
5262,4 1,5 × 1023 1 070 412 +7,15455296 0,204° 0,0011 1610
8 IV Kallisto
4820,6 1,1 × 1023 1 882 709 +16,6890184 0,205° 0,0074 1610
9 XVIII Themisto
8 6,9 × 1014 7 393 216 +129,87 45,762° 0,2115 1975/2000 Themisto
10 XIII Leda 10 1,1 × 1016 11 187 781 +241,75 27,562° 0,1673 1974 Himalia
11 VI Himalia
170 6,7 × 1018 11 451 971 +250,37 30,486° 0,1513 1904
12 X Lysithea 36 6,3 × 1016 11 740 560 +259,89 27,006° 0,1322 1938
13 VII Elara
86 8,7 × 1017 11 778 034 +261,14 29,691° 0,1948 1905
14 S/2000 J 11 4 9,0 × 1013 12 570 424 +287,93 27,584° 0,2058 2001
15 XLVI Carpo 3 4,5 × 1013 17 144 873 +458,62 56,001° 0,2735 2003 Carpo
16 S/2003 J 12 1 1,5 × 1012 17 739 539 -482,69 142,680° 0,4449 2003 ?
17 XXXIV Euporie 2 1,5 × 1013 19 088 434 -538,78 144,694° 0,0960 2002 Ananke
18 S/2003 J 3 2 1,5 × 1013 19 621 780 -561,52 146,363° 0,2507 2003
19 S/2003 J 18 2 1,5 × 1013 19 812 577 -569,73 147,401° 0,1569 2003
20 XLII Thelxinoe 2 1,5 × 1013 20 453 753 -597,61 151,292° 0,2684 2004
21 XXXIII Euanthe 3 4,5 × 1013 20 464 854 -598,09 143,409° 0,2000 2002
22 XLV Helike 4 9,0 × 1013 20 540 266 -601,40 154,586° 0,1374 2003
23 XXXV Orthosie 2 1,5 × 1013 20 567 971 -602,62 142,366° 0,2433 2002
24 XXIV Iocaste 5 1,9 × 1014 20 722 566 -609,43 147,248° 0,2874 2001
25 S/2003 J 16 2 1,5 × 1013 20 743 779 -610,36 150,769° 0,3184 2003
26 XXVII Praxidike 7 4,3 × 1014 20 823 948 -613,90 144,205° 0,1840 2001
27 XXII Harpalyke 4 1,2 × 1014 21 063 814 -624,54 147,223° 0,2440 2001
28 XL Mneme 2 1,5 × 1013 21 129 786 -627,48 149,732° 0,3169 2003
29 XXX Hermippe 4 9,0 × 1013 21 182 086 -629,81 151,242° 0,2290 2002 Ananke?
30 XXIX Thyone 4 9,0 × 1013 21 405 570 -639,80 147,276° 0,2525 2002 Ananke
31 XII Ananke 28 3,0 × 1016 21 454 952 -642,02 151,564° 0,3445 1951
32 S/2003 J 17 2 1,5 × 1013 22 134 306 -672,75 162,490° 0,2379 2003 Carme
33 XXXI Aitne 3 4,5 × 1013 22 285 161 -679,64 165,562° 0,3927 2002
34 XXXVII Kale 2 1,5 × 1013 22 409 207 -685,32 165,378° 0,2011 2002
35 XX Taygete 5 1,6 × 1014 22 438 648 -686,67 164,890° 0,3678 2001
36 S/2003 J 19 2 1,5 × 1013 22 709 061 -699,12 164,727° 0,1961 2003
37 XXI Chaldene 4 7,5 × 1013 22 713 444 -699,33 167,070° 0,2916 2001
38 S/2003 J 15 2 1,5 × 1013 22 720 999 -699,68 141,812° 0,0932 2003 Ananke?
39 S/2003 J 10 2 1,5 × 1013 22 730 813 -700,13 163,813° 0,3438 2003 Carme?
40 S/2003 J 23 2 1,5 × 1013 22 739 654 -700,54 148,849° 0,3930 2004 Pasiphaë
41 XXV Erinome 3 4,5 × 1013 22 986 266 -711,96 163,737° 0,2552 2001 Carme
42 XLI Aoede 4 9,0 × 1013 23 044 175 -714,66 160,482° 0,6011 2003 Pasiphaë
43 XLIV Kallichore 2 1,5 × 1013 23 111 823 -717,81 164,605° 0,2041 2003 Carme?
44 XXIII Kalyke 5 1,9 × 1014 23 180 773 -721,02 165,505° 0,2139 2001 Carme
45 XI Carme 46 1,3 × 1017 23 197 992 -721,82 165,047° 0,2342 1938
46 XVII Callirrhoe 9 8,7 × 1014 23 214 986 -722,62 139,849° 0,2582 2000 Pasiphaë
47 XXXII Eurydome 3 4,5 × 1013 23 230 858 -723,36 149,324° 0,3769 2002 Pasiphaë?
48 XXXVIII Pasithee 2 1,5 × 1013 23 307 318 -726,93 165,759° 0,3288 2002 Carme
49 XLVIII Cyllene 2 1,5 × 1013 23 396 269 -731,10 140,148° 0,4115 2003 Pasiphaë
50 XLVII Eukelade 4 9,0 × 1013 23 483 694 -735,20 163,996° 0,2828 2003 Carme
51 S/2003 J 4 2 1,5 × 1013 23 570 790 -739,29 147,175° 0,3003 2003 Pasiphaë
52 VIII Pasiphaë 60 3,0 × 1017 23 609 042 -741,09 141,803° 0,3743 1908
53 XXXIX Hegemone 3 4,5 × 1013 23 702 511 -745,50 152,506° 0,4077 2003
54 XLIII Arche 3 4,5 × 1013 23 717 051 -746,19 164,587° 0,1492 2002 Carme
55 XXVI Isonoe 4 7,5 × 1013 23 800 647 -750,13 165,127° 0,1775 2001
56 S/2003 J 9 1 1,5 × 1012 23 857 808 -752,84 164,980° 0,2761 2003
57 S/2003 J 5 4 9,0 × 1013 23 973 926 -758,34 165,549° 0,3070 2003
58 IX Sinope 38 7,5 × 1016 24 057 865 -762,33 153,778° 0,2750 1914 Pasiphaë
59 XXXVI Sponde 2 1,5 × 1013 24 252 627 -771,60 154,372° 0,4431 2002
60 XXVIII Autonoe 4 9,0 × 1013 24 264 445 -772,17 151,058° 0,3690 2002
61 XLIX Kore 2 1,5 × 1013 23 345 093 -776,02 137,371° 0,1951 2003
62 XIX Megaclite 5 2,1 × 1014 24 687 239 -792,44 150,398° 0,3077 2001
63 S/2003 J 2 2 1,5 × 1013 30 290 846 -1077,02 153,521° 0,1882 2003 ?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Planetary Satellite Discovery Circumstances ssd.jpl.nasa.gov. Viitattu 7.10.2023.
  2. ↑ Rossi 2010. s. 86-87
  3. ↑ Rossi 2010, s. 88-89
Jupiterin kuut
Amalthea-ryhmä
Galilein kuut
Themisto-ryhmä
Himalia-ryhmä
Carpo-ryhmä
Ananke-ryhmä
Carme-ryhmä
Pasiphaë-ryhmä
Varmistamattomat
Aurinkokunta
AurinkoMerkuriusVenusKuuMaaMarsin kuutMarsCeresAsteroidivyöhykeJupiterJupiterin kuutSaturnusSaturnuksen kuutUranusUranuksen kuutNeptunuksen kuutNeptunusPluton kuutPlutoHaumean kuutHaumeaMakemakeKuiperin vyöhykeErisDysnomiaHajanainen kiekkoOortin pilvi
Aurinko · Merkurius · Venus · Maa · Mars · Ceres · Jupiter · Saturnus · Uranus · Neptunus · Pluto · Haumea · Makemake · Eris
Kuut

Maan · Marsin · Jupiterin · Saturnuksen · Uranuksen · Neptunuksen · Pluton · Haumean · Makemaken · Eriksen · Pikkuplaneettojen

Renkaat

Jupiterin · Saturnuksen (Rhean)  · Chariklon · Uranuksen · Neptunuksen

Pienkappaleet

Meteoroidit · Pikkuplaneetat · Asteroidit · NEA:t · Asteroidivyöhyke · Troijalaiset · Kentaurit · Damocloidit · Transneptuniset kohteet · Kuiperin vyöhyke · Hajanainen kiekko · Hillsin pilvi · Oortin pilvi · Komeetat

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jupiterin_kuut&oldid=22050050”