Adrastea (kuu)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Adrastea.jpg
Löytäminen
Löytäjät David C. Jewitt
Löytöaika 1979
Kiertoradan ominaisuudet
Planeetta Jupiter
Keskietäisyys 129 000 km
Eksentrisyys 0,0015
Kiertoaika 7 h 9 min 30s
Inklinaatio 0,03°
Fyysiset ominaisuudet
Päiväntasaajan halkaisija 20×16×14 km
Massa 2×1015 kg
Keskitiheys 0,86 (arvioitu) g/cm³
Painovoima pinnalla 0,002 m/s²
Pyörähdysaika -
Akselin kaltevuus 0
Albedo 0,1
Pinnan lämpötila keski: 122 K
Kaasukehän ominaisuudet
Koostumus

Adrastea on toiseksi sisin Jupiterin tunnetuista kuista. Kuu löydettiin Voyager 2-satelliitin kuvista v. 1979. Kuu sai silloin nimeksi S/1979 J 1. Nykyisen nimensä kuu sai 1983 roomalaisesta mytologiasta.

Adrastea oli ensimmäinen kuu, joka löydettiin planeettojen välisen luotaimen kuvista teleskooppikuvien sijaan.

Fyysiset ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Adrastea on muodoltaan epäsäännöllinen kuu, jonka oletetaan koostuvan huokoisesta vesijäästä. Kuun pinnasta ei tiedetä mitään, sillä kuusta saadut kuvat ovat erittäin epätarkkoja.

Kiertorata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Adrastea kiertää Jupiteria lähes ympyrän muotoisella kiertoradalla. Etäisyys planeettaan on noin kolmasosa Maan ja Kuun välisestä etäisyydestä. Vuorovesivoimista ja kuun kiertoajasta johtuen (se on sama, kuin Jupiterin pyörähdysaika) kuu on "liimaantunut" yhteen kohtaan Jupiterin taivaalle. Samasta syystä kuu näyttää aina saman puolen Jupiteriin. Samoista syistä kuu tulee myös ennen pitkää törmäämään Jupiteriin yhdessä Metiksen kanssa.

Suhde Jupiterin renkaisiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Adrastea on suurin materian luovuttaja Jupiterin renkaisiin yhdessä Jupiterin neljän sisimmän kuun kanssa. Suurin osa materiasta on peräisin meteoriittipommituksesta.

Todisteita Adrastean asemasta suurimpana luovuttajan on se, että tihein rengas sijaitsee kuun radalla.