Plutoidi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Plutoidi (engl. plutoid, ”Pluton kaltainen”) on tähtitieteellinen termi avaruuskappaleille, jotka Kansainvälisen tähtitieteen unionin IAU:n määritelmän mukaan kiertävät Aurinkoa kauempana kuin Neptunus. Ne ovat liian pieniä planeetoiksi, mutta niillä on riittävästi painovoimaa lähes pyöreään muotoon.[1]

Käsitteen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälinen tähtitieteen unioni IAU esitti 16. elokuuta 2006 planeetan käsitteen uudelleenmäärittelemistä ja uuden nimityksen antamista pienille taivaankappaleille, joiden kiertomatka Auringon ympäri kestää enemmän kuin 200 juliaanista vuotta ja joiden kiertorata on elliptisempi ja huomattavammin kallellaan ekliptikaan nähden kuin niin sanotuilla klassisilla planeetoilla. Nimitystä käytettäisiin jatkossa ilmeisesti kaikista Neptunuksen radan ulkopuolelta löytyvistä kappaleista; poikkeuksena olisivat eksoplaneetat.

22. elokuuta 2006 tehdyssä esityksessä ei aiemmin esitettyä plutoni-termiä ehdotettu käyttöön. Tärkeä syy tähän oli termiin liittyvä sekaannuksen vaara: Sanalla on jo geologiassa vakiintunut merkitys ja eräissä kielissä kuten ranskassa sana pluton tarkoittaa kääpiöplaneetta Plutoa, joten näihin kieliin olisi tarvittu sanasta oma käännöksensä. Lisäksi se on sanana hyvin samantapainen kuin plutino, joka tarkoittaa tietyn tyyppistä transneptunista kohdetta. Plutonin sijaan otettiin käyttöön käsite kääpiöplaneetta. Kääpiöplaneettoja ovat muiden muassa asteroidivyöhykkeellä sijaitseva Ceres, Kuiperin vyöhykkeen kappaleista planeetan statuksensa menettänyt Pluto ja vuonna 2003 löydetty Eris.

Kansainvälinen tähtitieteen unioni ilmoitti 11. kesäkuuta 2008, että kyseisten taivaankappaleiden uusi nimitys olisi plutoidi. Asiasta oli edellisellä viikolla järjestetty kokous Oslossa.[1] Toistaiseksi määritellyistä viidestä kääpiöplaneetasta Ceresiä lukuun ottamatta kaikki ovat myös plutoideja.

Jääkääpiö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkääpiö on epävirallinen nimitys erityisesti suurille transneptunisille kohteille, kuten 20000 Varuna, 28978 Ixion, 50000 Quaoar, 90377 Sedna, 90482 Orcus, 134340 Pluto, 136108 Haumea, 136199 Eris tai 136472 Makemake. Jääkääpiö-termi vastaa suurin piirtein transneptunista kääpiöplaneettaa eli plutoidia. Transneptuniset kohteet ovat pikkuplaneettoja, jotka kiertävät Aurinkoa Neptunusta kauempana, kuten Kuiperin vyöhykkeellä tai Oortin pilvessä. Kohteita, joiden painovoima riittää muokkaamaan ne pallomaiseksi, sanotaan kääpiöplaneetoiksi. Monien transneptunisten kohteiden uskotaan täyttävän määritelmän, sillä noin 400-kilometristen jäisten kohteiden tiedetään olevan pallomaisia. Saturnuksen kuu Mimas on osoitus tästä. Neptunuksen kuu Triton saattaa olla jääjättiläisplaneetan painovoimallaan sieppaama kaksoiskääpiöplaneetan toinen osapuoli. Myös muut kaasujättiläisten suurehkot jäiset kuut muistuttavat jääkääpiöitä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kivipelto, Arja: Pluto on nyt plutoidi 12. kesäkuuta 2008. Helsingin Sanomat.