90377 Sedna

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee transneptunista kohdetta. Sedna on myös merenjumalatar inuiittien mytologiassa.
90377 Sedna
2003 VB12
Sedna-NASA.JPG
Sedna näkyy kuvassa himmeänä pisteenä vihreän ympyrän keskellä.
Löytäminen
Löytäjät M. Brown,
C. Trujillo,
D. Rabinowitz[1]
Löytöaika 14. marraskuuta 2003[1]
Kiertoradan ominaisuudet
Keskietäisyys Auringosta km
525,86 AU
Pienin etäisyys Auringosta km
76,156 AU
Suurin etäisyys Auringosta km
975,56 AU
Eksentrisyys 0,855
Kiertoaika Auringon ympäri 12059,06 a
Keskiratanopeus 1,04 km/s
Inklinaatio 11,934
Kuiden lukumäärä 0
Fyysiset ominaisuudet
Päiväntasaajan halkaisija 995 ± 80[2] km
Massa 1,7-6,1×1021 kg
Putoamiskiihtyvyys pinnalla 0,33-0,50 m/s2
Pyörähdysaika 10 h
Absoluuttinen kirkkaus 1,6
Albedo >0,2?
Pakonopeus 0,62-0,95 km/s
Asteroidiluokka Hillsin pilvi
Pinnan lämpötila alin: -
keski: 33 K
ylin: -

90377 Sedna on Neptunuksen radan ulkopuolella kiertävä taivaankappale, transneptuninen kohde, joka löytöaikanaan sijaitsi kauempana Auringosta kuin mikään muu tuolloin tunnettu Aurinkokunnan jäsen (myöhemmin löydetty Eris sijaitsee vielä kauempana, tosin vain väliaikaisesti). Sednan löysivät Mike Brown (Caltech), Chad Trujillo (Gemini Observatory) ja David Rabinowitz (Yale University) 14. marraskuuta 2003. Ennen virallisen nimen hyväksymistä Sedna tunnettiin nimellä 2003 VB12. Nykyinen nimi on annettu Inuiittien-merenjumalattaren mukaan.[3]

Toisin kuin vaikkapa hajanaisen kiekon kohteet (kuten Eris), Sedna on perihelipisteessään Neptunuksen painovoimakentän vaikutuksen ja Kuiperin vyöhykkeen ulkopuolella. Se saattaakin olla osa sisempää Oortin pilveä. Sednan lisäksi tunnetaan myös toinen saman tyyppisellä radalla kiertävä kappale 2012 VP113.[4][5]

Fysikaaliset ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sednaa pidetään suurena planetoidina ja se on väriltään voimakkaan punertava. Sen läpimitan arvellaan olevan noin 1 180–1 800 kilometriä (Maa 12 756 km) ja se pyörähtää havaintojen perusteella akselinsa ympäri kerran 10 tunnissa. Löytyessään Sedna oli suurin Aurinkokunnasta löytynyt kappale Pluton löytymisen jälkeen. Herschel-avaruusteleskoopilla tehtyjen mittausten perusteella sen halkaisijaksi saatiin 995 ± 80 kilometriä[2]. Kokonsa puolesta Sedna on mitä todennäköisimmin kääpiöplaneetta.[6]

Sednan pintalämpötila on korkeintaan 33 K eli −240°C. Sedna on Aurinkokunnan punaisimpia kappaleita, mikä johtuu luultavasti pinnalla olevasta hiilivetyhiukkaista, tholiineista.[7] Tutkimusryhmä vertasi Sednan ja Tritonin spektriviivoja ja tulosten pohjalta pinnan arvioidaan koostuvan Triton-tyyppisistä tholiineista, joita on 24 %, typpijäästä (10 %), metanolijäästä (26 %) ja metaanista (33 %)[8]. Siltä ei tunneta kuita, mikä vaikeuttaa sen massan ja tiheyden arviointia[9].

Sednan löytäjät ovat arvelleet, että suuren etäisyytensä vuoksi Sedna olisi ensimmäinen havaittu Oortin pilven kohde, sillä se sijaitsee Kuiperin vyöhykkeen takana.[5] Kaikkien mielestä se ei kuitenkaan ole tarpeeksi kaukainen kuuluakseen Oortin pilveen.

Rata ja alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sednan kiertorata on erittäin eksentrinen. Radan lähin piste Auringosta on noin 76,1 AU:n etäisyydellä, ja kaukaisin noin 942 AU:n etäisyydellä. Näin yksi kierros Auringon ympäri kestää 11 487 vuotta.[10]

Erikoisen radan vuoksi on arveltu, että Sedna saattaa olla alkujaan Oortin pilven kohde, joka on joutunut lähemmäs Aurinkokunnan sisäosia noin 800 AU etäisyydellä tapahtuneen tähden ohituksen vuoksi. Ohitus olisi tapahtunut Aurinkokunnan ollessa noin 100 miljoonan vuoden ikäinen ja ohittava tähti lienee muodostunut samasta kaasupilvestä Auringon kanssa.[11] Sednan rataa muistuttavalla erikoisella radalla liikkuu myös 2000 CR105. Tämä kappale sijaitsee lähempänä Aurinkoa, mutta lienee syntynyt samanlaisen mekanismin kautta.

Joulukuussa 2004 astronomit Scott Kenyon ja Benjamin Bromley ehdottivat, että Sedna saattaa olla vieraasta tähtijärjestelmästä lähiohituksessa siepattu kohde. Hypoteesia ei ole voitu vahvistaa, mutta Kenyonin ja Bromleyn laskelmien mukaan Sednan kaappauksen todennäköisyys olisi 10 prosenttia. Vuonna 2012 kuitenkin löydettiin toinen paljon Sednamaisemmalla radalla liikkuva kappale 2012 VP113. Sednan tavoin tämäkään kappale ei tule Kuiperin vyöhykkeen alueelle, vaan sen pienin etäisyys Auringosta on jopa 80 AU:ta.[5]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Discovery Circumstances: Numbered Minor Planets (90001)-(95000) IAU Minor Planet Center. Viitattu 28.8.2010.
  2. a b Pál, A.; Kiss, C.; Müller, T. G.; Santos-Sanz, P.; Vilenius, E.; Szalai, N.; Mommert, M.; Lellouch, E.; Rengel, M.; Hartogh, P.; Protopapa, S.; Stansberry, J.; Ortiz, J. -L.; Duffard, R.; Thirouin, A.; Henry, F.; Delsanti, A: Astronomy & Astrophysics, 4. toukokuuta 2012, nro “TNOs are Cool”: A survey of the trans-Neptunian region VII. Size and surface characteristics of (90377) Sedna and 2010 EK139. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 4.4.2014. (englanniksi)
  3. 90377 Sedna (2003 VB12) JPL Small-Body Database Browser. NASA. Viitattu 16.4.2014.
  4. Brown, Michael E.; Trujillo, Chadwick; Rabinowitz, David: Discovery of a Candidate Inner Oort Cloud Planetoid. The Astrophysical Journal, , 617. vsk, nro 1, s. 645–649. Artikkelin verkkoversio Viitattu 16.4.2014. (englanniksi)
  5. a b c Alexandra Witze: Farthest dwarf planet yet spotted 2014. Nature News. Viitattu 16.4.2014. (englanniksi)
  6. Michael E. Brown: How many dwarf planets are there in the outer solar system? (updates daily) Viitattu 16.4.2014. (englanniksi)
  7. McKee, Maggie: Distant planetoid Sedna gives up more secrets New Scientist. 15.4.2005. Viitattu 28.8.2010. (englanniksi)
  8. M. A. Barucci, D. P. Cruikshank, E. Dotto, Merlin, F., Poulet, F., Dalle Ore, C., Fornasier, S., De Bergh, C.: Is Sedna another Triton? Astronomy & Astrophysics, 2005. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 5.4.2014. (englanniksi)
  9. Dr David Whitehouse: Sedna has no moon say astronomers 14.4.2004. BBC. Viitattu 28.8.2010.
  10. Sedna: Orbital parameters Knowledge Word Library. Viitattu 14.6.2012.
  11. http://arxiv.org/abs/astro-ph/0403358
Aurinkokunta
Planeetat ja kääpiöplaneetat
Aurinko Merkurius Venus Kuu Maa Phobos ja Deimos Mars Ceres Asteroidivyöhyke Jupiter Jupiterin kuut Saturnus Saturnuksen kuut Uranus Uranuksen kuut Neptunuksen kuut Neptunus Pluton kuut Pluto Haumean kuut Haumea Makemake Kuiperin vyöhyke Dysnomia Eris Hajanainen kiekko Oortin pilviSolar System XXX.png
Aurinko · Merkurius · Venus · Maa · Mars · Ceres · Jupiter · Saturnus · Uranus · Neptunus · Pluto · Haumea · Makemake · Eris
Kuut (Maan · Marsin · Jupiterin · Saturnuksen · Uranuksen · Neptunuksen · Pluton · Haumean · Eriksen · Pikkuplaneettojen)
Renkaat (Jupiterin · Saturnuksen · Rhean · Chariklon · Uranuksen · Neptunuksen)
Pienkappaleet · Pikkuplaneetat (Asteroidit (NEA:t · Asteroidivyöhyke · Troijalaiset)) · Damocloidit · Kentaurit
Transneptuniset kohteet · (Kuiperin vyöhyke · Hajanainen kiekko · Hillsin pilvi · Oortin pilvi) · Komeetat · Meteoroidit


Edeltäjä:
90376 Kossuth
Luettelo pikkuplaneetoista Seuraaja:
(90378) 2003 WL23