Tieteisfiktio

Tieteisfiktio (engl. science fiction) eli scifi, on yleisnimitys tarinoille, jotka käsittelevät tyypillisesti tieteen ja tekniikan vaikutusta yhteiskuntaan tai ihmisiin. Perinteisiä tieteisaiheita ovat avaruus, tulevaisuus, aikamatkat ja oudot keksinnöt. Tieteisfiktio voi olla hyvin kuvitteellista tai lähellä todellisuutta. Scifi sai alkunsa tieteiskirjallisuutena.

Nykyään scifi-teemoja esiintyy kaunokirjallisuuden ohella muun muassa televisiosarjoissa, elokuvissa, sarjakuvissa, kuvataiteessa sekä video- ja roolipeleissä.

Tieteisfiktion tyypit

Avaruusalus Enterprisen pienoismalli, Vulcan, Alberta.

Kova scifi keskittyy luonnontieteisiin ja olettamuksiin teknologian kehityksestä tulevaisuudessa. Kova scifi pyrkii pitäytymään siinä, mikä kirjoitushetkellä vaikuttaa teoreettisesti mahdolliselta. Muista tieteistarinoista tutut antigravitaatio ja valoa nopeampi matkustaminen esiintyvät harvoin kovassa scifissä, koska niille ei ole olemassa oikeita tieteellisiä perusteita. Henkilöhahmojen kehitys on usein toissijaista, ja kertomus keskittyy tähtitieteellisten ja fysikaalisten ilmiöiden tutkimiseen. Kovan scifin sankarit joutuvatkin usein kohtaamaan fysikaalisten realiteettien asettamia haasteita, joita ei avaruusoopperoissa esiinny. Usein kovan scifin kirjoittajat ovat itsekin tiedemiehiä, tunnetuimpana esimerkkinä Arthur C. Clarke.

Pehmeä scifi keskittyy luonnontieteiden sijasta humanistisiin tieteisiin, psykologiaan, politiikkaan, sosiologiaan ja antropologiaan. Tieteellinen realismi jää näissä kertomuksissa usein taka-alalle ja tärkeämpään osaan asettuvat juoni sekä henkilöhahmot. Pehmeään scifiin voidaan luokitella myös monet yhteiskunnallisen tai poliittisen aspektin sisältävät kirjat kuten Ray Bradburyn Fahrenheit 451.

Avaruusoopperat ovat tieteistarinoita, jotka on sijoitettu futuristiseen tai teknologisesti edistyneeseen ympäristöön, mutta eivät muuten täytä scifin tunnusmerkkejä. Avaruusooppera lähestyy jossain mielessä fantasiaa, mutta yleensä se luetaan scifin tyylilajiksi visuaalisen ulkoasunsa vuoksi. Tunnetuin lajityypin edustaja on Tähtien sota -sarja, ja ainakin osittain myös Star Trek ja Flash Gordon kuuluvat tähän tyyppiin.

Kyberpunk (engl. cyberpunk) on eräs keskeinen alatyyppi. Sen aloitti William Gibson vuonna 1984 julkaistulla kirjallaan Neurovelho. Termi Cyberpunk esiintyi ensimmäisen kerran Bruce Bethken vuonna 1980 kirjoittamassa novellissa Cyberpunk - A Short Story. Kyberpunkissa keskeisiä hahmoja ovat muun muassa hakkerit ja tekoäly. Useiden kyberpunk-kirjojen keskeinen teema on ihmisen ja keinotodellisuuden välinen suhde sekä lisäksi ihmisen teknologinen muokkaaminen ja parantelu. Kyberpunkin voi näin ollen nähdä käsittelevän useita transhumanismille ominaisia teemoja.

Tieteisfiktion historiaa

Pääartikkeli: Tieteiskirjallisuus

Jopa sumerilaista Gilgameš-eeposta on väitetty tieteiskirjallisuudeksi. Myös eräillä antiikin Kreikan kirjailijoilla oli tieteiskirjallisuuden kaltaisia aiheita, esimerkkinä Lukianos Samosatalaisen Tosi tarina, joka kertoi matkasta Maasta Kuuhun. Joidenkin mielestä tieteiskirjallisuus tuli mahdolliseksi vasta tieteellisen vallankumouksen ja uuden ajan alussa. Thomas Moren 1515 kirjoittama novelli Utopia kuuluu näin tieteiskirjallisuuden edeltäjiin. Johannes Kepler puolestaan kirjoitti 1600-luvulla tarinan Somnium, joka käsitteli kuuhun matkustamista. 1726 Jonathan Swift kuvasi vieraita ja mielikuvituksellisia kulttuureita tarinassaan Gulliverin matkat. Tieteiskirjallisuuden keskeisenä edeltäjänä pidetään yleisesti Mary Shelleyn vuonna 1818 julkaistua Frankensteinia. Lisäksi Edgar Allan Poe mainitaan usein varhaisena tieteiskirjailijana muun muassa ainoan romaaninsa Arthur Gordon Pymin selonteko takia.

Ensimmäisenä kokopäivätoimisena tieteiskirjailijana pidetään ranskalaista Jules Verneä. 1800-luvun puolivälin jälkeen Verne kirjoitti monesta tieteisaiheesta, esim. romaanin Maasta Kuuhun.

1890-luvun loppupuolella H. G. Wells loi nykyaikaisen tieteisfiktion kehittämällä monia nykyaikaisia scifin aiheita. Hänen ensimmäinen merkittävä scifi-novellinsa oli Aikakone ja tunnetuin Maailmojen sota, aihe jota monet kirjailijat ja elokuvantekijät ovat jäljitelleet. Edgar Rice Burroughs, Tarzan-kirjojen luoja, kirjoitti vuodesta 1912 alkaen Mars-kirjoja, jotka nimensä mukaisesti sijoittuvat Marsiin. 1930-luvulla scifiä kehitti muun muassa Olaf Stapledon, jolta on suomennettu romaani Viimeiset ja ensimmäiset, alkuteos 1930.

Yhdysvalloissa alettiin julkaista scifiä aikakauslehdissä 1926. 1950-luvulle asti scifi oli halpojen ns. pulp-lehtien vakiolukemistoa. Näistä eräs tunnettu on Hugo Gernsbackin Amazing Stories. Varsinainen scifin kulta-aika oli 1940- ja 1950-luvuilla, jolloin yleiseen tietoisuuteen nousivat Isaac Asimov, Arthur C. Clarke, Robert A. Heinlein, Poul Anderson, Robert Silverberg ja monet muut ”klassiset” tieteiskirjailijat. Scifistä tuli vakavammin otettava kirjallisuuden laji.

1980-luvulla William Gibson kehitti kyberpunkin, joka on ihmisen ja keinotodellisuuden suhdetta kuvaava scifin alalaji. Gibsonin kirja Neurovelho on keskeinen kyberpunk-teos.

Tieteiskirjallisuuden historiasta on kirjoittanut muun muassa brittikirjailija Brian Aldiss teoksessaan A Trillion Year Spree: The History of Science Fiction yhdessä David Wingrowen kanssa.

Etymologia

Termi ”science fiction” esiintyy ensimmäisen kerran William Wilsonin kirjassa A Little Earnest Book upon a Great Old Subject vuonna 1851.

Termi lyhennetään usein muotoon ”SF”, ”scfi”, ”sci-fi” tai ”scifi”. Kannattaa huomata, että englanninkielisissä maissa lyhennettä ”scifi” pidetään genreä halventavana. Suomessa lyhenteellä ei ole vastaavaa arvolatausta.

Katso myös

• Tieteiskirjallisuus
• Tieteiselokuva
• Science fiction -taide
• Luettelo kuvitteellisista avaruusaluksista
• Luettelo tieteiskirjailijoista
• Luettelo tieteiselokuvista
• Sarjakuvahemmo, Simpson-hahmo, joka on parodia scifi-nörtistä

Lehtiä

• Portti. Tampere: Tampereen science fiction -seura, 1982–. ISSN 0359-114X.
• Tähtivaeltaja. Helsinki: Helsingin science fiction -seura, 1984–. ISSN 0781-271X.

Aiheesta muualla

• Järjestäytynyt science fiction Suomessa.
• Suomalaisen tieteis- ja fantasiakulttuurin sivu.
  • Suomenkielisen sf-, fantasia- ja kauhukirjallisuuden bibliografia.
• Risingshadow.net.