Hayao Miyazaki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hayao Miyazaki
Hayao Miyazaki.jpg
Syntymäaika 5. tammikuuta 1941 (ikä 73)
Tunnetuimmat ohjaukset Tuulen laakson Nausicaä
Laputa: linna taivaalla
Naapurini Totoro
Kikin lähettipalvelu
Porco Rosso
Prinsessa Mononoke
Henkien kätkemä
Liikkuva linna
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Palkinnot

Parhaan animaatioelokuvan Oscar
2002 Henkien kätkemä

Hayao Miyazaki (jap. 宮崎 駿, Miyazaki Hayao) (s. 5. tammikuuta 1941 Tokio) on japanilainen animaatio-ohjaaja ja yksi kaikkien aikojen kuuluisimpia animen tekijöitä. Erityisesti häntä arvostetaan kotimaassaan.

Miyazaki on tehnyt monien suosittujen anime-elokuvien lisäksi myös hieman mangaa. Vaikka hänen elokuvansa ovat olleet Japanissa lähes poikkeuksetta suuria kaupallisia ja arvostelumenestyksiä, ne olivat huomattavasti tuntemattomampia länsimaissa ennen vuotta 2002, jolloin hän voitti Oscar-palkinnon parhaasta animaatiosta. Monet hänen elokuvistaan käsittelevät ihmisen suhdetta luontoon.

Tuulen laakson Nausicaä oli yksi Miyazakin ensimmäisistä elokuvista sekä käsikirjoittajana että ohjaajana. Se perustui hänen kaksi vuotta aikaisemmin aloittamaansa samannimiseen mangaan. Myöhemmin hän perusti Isao Takahatan ja Yasuyoshi Tokuman kanssa animaatioyhtiön, Studio Ghiblin, ja on tuottanut lähes kaikki myöhemmät työnsä sen kautta.

Vuonna 1997 ilmestyneestä Prinsessa Mononokesta tuli Japanin kaikkien aikojen tuottoisin elokuva (Titanic-elokuvaan asti), ja se voitti parhaan elokuvan Nippon akademī -palkinnon. Miyazaki vetäytyi eläkkeelle Mononoken jälkeen ajatellen sen jäävän viimeiseksi ohjaamakseen elokuvaksi.

Miyazaki kuitenkin palasi eläkkeeltään tavattuaan ystävänsä tyttären, jolta sai innoituksen tehdä Henkien kätkemän. Vuonna 2001 Japanissa ensi-iltansa saanut elokuva saavutti huikean menestyksen 30,4 miljoonan jenin lipputuloilla ja yli 23 miljoonalla katsojallaan pudottaen samalla Titanicin pois Japanin katsotuimman ja tuottoisimman elokuvan ykköspaikalta. Henkien kätkemä on voittanut lukuisia palkintoja, muun muassa Parhaan elokuvan vuoden 2001 Nippon akademī -palkinnon, Kultaisen karhun (1. palkinto) Berliinin filmifestivaaleilla 2002 ja Oscar-palkinnon parhaasta animaatiosta.

Miyazakin elokuva Liikkuva linna perustuu Diana Wynne Jonesin samannimiseen fantasiakirjaan.

Miyazakin elokuvissa ei yleensä ole mustavalkoista hyvää ja pahaa. Jopa ”pahoilla” hahmoilla (esimerkiksi Henkien kätkemän Yubaba ja Prinsessa Mononoken neiti Eboshi), jotka ovat länsimaisissa animaatiossa kaiken toivon ulkopuolella, voi olla hyvät puolensa. Juuri tämä erottaa hänen elokuvansa monista perinteisistä länsimaisista animaatioista, joita esimerkiksi The Walt Disney Company tekee. Tyypillistä Miyazakin elokuville on myös tietynlainen hullunkurisuus; esimerkiksi Henkien kätkemä on täysin mielikuvituksen varaan rakennettu elokuva, eivätkä sen olennot muistuta lainkaan perinteisiä satuhahmoja. Merkittävä on myös Miyazakin tapa sekoittaa eläimet ja ihmiset keskenään. Hänen eläinhahmoissaan on aina hyvin inhimillisiä piirteitä, mikä vaikuttaa siihen, etteivät Miyazakin elokuvat ole varsinaisia lastenelokuvia vaikka ne joskus niiksi mielletäänkin.

Miyazakin elokuvien keskeisiä aiheita ovat lentäminen ja lentävät koneet. Useiden elokuvien kaupungit ja maisemat puolestaan muistuttavat eurooppalaisia paikkoja, joista Miyazaki on piirtänyt luonnoksia matkoillaan. Toinen tärkeä ainesosa ovat osittain japanilaiseen tarustoon perustuvat hahmot. Tunnetuimpia Miyazakin elokuvien hahmoja ovat eräänlainen metsänhenki Totoro (elokuvasta Naapurini Totoro) sekä kissa Jiji (elokuvasta Kikin lähettipalvelu), jotka ovat päätyneet myös monien pehmolelujen ja muiden elokuvien oheistuotteiden aiheiksi.

Kriitikko Leena Virtasen mukaan Miyazaki on aina ollut taitava kuvaamaan pienen lapsen liikkeitä ja eleitä.[1]

Miyazaki oli jo siirtynyt tietokonegrafiikan käyttöön, mutta hänen elokuvansa Ponyo rantakalliolla (2008) viiva on jälleen kynällä piirretty, sillä Miyazakin mielestä tietokonegrafiikka ei tee ihmisiin samassa määrin vaikutusta kuin käsin piirretty.[2]

Studio Ghiblin vuoden 2010 elokuvassa Kätkijät Miyazaki toimii käsikirjoittajana. Elokuvan ohjasi studion animaattori Hiromasa Yonebayashi ja se perustuu vahvasti lastenkirjasarjaan Kätkijät.

Miyazakin uusin elokuva Kaze tachinu sai ensi-iltansa vuonna 2013, ja Miyazaki ilmoitti jäävänsä sen jälkeen eläkkeelle.[3]

Elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohjaajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mangat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nagagutsu o haita neko (長靴をはいた猫), 1969)
  • Sabaku no tami (砂漠の民, 1969 salanimellä Saburo Akitsu)
  • Dōbutsu takarajima (どうぶつ宝島, 1972)
  • Imōto e (妹へ, 1982)
  • Kaze no tani no Nausikaa (風の谷のナウシカ, 1982–1994, suom. Tuulen laakson Nausicaä)
  • Shuna no tabi (シュナの旅, 1983)
  • Hikōtei jidai (飛行艇時代, 1990)
  • Miyazaki Hayao no zassō nōto (宮崎駿の雑想ノート, 1992)
  • Doromamire no tora Miyazaki Hayao no mōsō nōto (泥まみれの虎 宮崎駿の妄想ノート, 1998)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Leena Virtanen: Ponyo, pieni merenneito. Nyt-liite, 2009, nro 39, s. 12.
  2. Helsingin Sanomat 19.7.2008, s. C 1.
  3. Kataja-Lian, Marika: Totoron luoja Miyazaki eläkkeelle. YLE Uutiset 1.9.2013.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • McCarthy, Helen: Hayao Miyazaki: Master of Japanese Animation. Stone Bridge Press, 1999. ISBN 1-880656-41-8 (englanniksi)
  • Robinson, Jeremy Mark: The Cinema of Hayao Miyazaki. Maidstone: Crescent Moon Publishing, 2011. ISBN 978-1-86171-336-0.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]