Muumi

Wikipedia

Muumit
Muumit koossa
Tyyli	Lastenohjelma
Kestoaika	24 minuuttia
Tekijä	Tove Jansson
Pääosissa	Muumipeikko, Muumimamma, Muumipappa, Pikku Myy, Hemuli, Nipsu, Haisuli, Niiskuneiti, Nuuskamuikkunen.
Alkuperämaa	Suomi
Esitetty	1945 – jatkuu edelleen
Jaksoja	1806.
Tuotanto
Tuottajat	Tove Jansson, Lars Jansson.
Käsikirjoittajat	Tove Jansson.
Tuotantoyhtiö	Yle

Muumi on suomenruotsalaisen kirjailijan ja monipuolisen taiteilijan Tove Janssonin luoma satuhahmo. Jansson kirjoitti lukuisia Muumi-kirjoja, jotka ovat suosituinta ja käännetyintä suomalaista lastenkirjallisuutta. Muumikirjoja on käännetty 38 eri kielelle ja niistä on tehty kirjojen ja sarjakuvien lisäksi myös animaatio-piirrossarjoja, lukuisia näytelmiä ja ooppera. Erityisen suosittuja muumit ovat olleet Japanissa.

Muumit asuvat Muumilaaksossa. Siellä on Muumitalo, jossa Muumiperhe asuu. Muumiperheeseen kuuluvat Muumipeikko sekä hänen äitinsä Muumimamma ja isänsä Muumipappa, sekä perheen ottolapsi Nipsu. Muumilaakson asukkaisiin kuuluvat myös muun muassa Niiskuneiti, Mymmeli , Pikku Myy , Niisku, Vilijonkka ja lapset, Nuuskamuikkunen, Mörkö, Hemuli ja Haisuli. Harvemmin nähtyjä hahmoja ovat esimerkiksi Aliisa, poliisimestari, Noita, Tuutikki, Surku, Jenni-täti, Houska sekä Tiuhti ja Viuhti.

Kirjoittamisen lisäksi Tove Jansson myös kuvitti kirjansa itse. Muumit viestivät harmoniaa. Vaikka muumimaailma onkin perusturvallinen, sen asukkaille tapahtuu välillä jännittäviä asioita, jotka ovat kertomisen arvoisia. Ensimmäinen Muumi-teos oli vuonna 1945 ilmestynyt Småtrollen och den stora översvämningen (ilmestyi suomeksi vuonna 1992 nimellä Muumit ja suuri tuhotulva).

Tampereen taidemuseon itsenäisen yksikön Muumilaakso-museon, joka sijaitsee kaupunginkirjasto Metson tiloissa kokoelmissa on Tuulikki Pietilän, Tove Janssonin ja Pentti Eistolan alkuperäistä Muumiaineistoa: Pietilän tekemiä muumikuvaelmia, Janssonin taidegrafiikkaa ja alkuperäisiä muumikirjojen kuvituksia sekä kirjoja. Kokoelman helmi on Pietilän, Janssonin ja Eistolan yhdessä rakentama viisikerroksinen Muumitalo, josta on tehty myös tietokonesovellus. Naantalin kaupungissa toimii lasten Muumimaailma.

Sisällysluettelo 1 Muumihahmot 2 Musiikki 2.1 Alkuperäiset laulut 2.2 Muita lauluja ja esityksiä 3 Teokset 3.1 Sarjakuvat (WSOY) 3.2 Kirjat 3.3 Puffin Books 4 Elokuvat ja televisiosarjat 5 Tietokonepelit 5.1 Vanha sarja 5.2 Uusi sarja 5.3 Muut 6 Muita kirjoja 7 Muut Muumi-tuotteet 7.1 Muumi-astiat 7.2 Posti 8 Katso myös 9 Lähteet 10 Aiheesta muualla

[muokkaa] Muumihahmot

Janssonin elämänkumppani oli graafinen taiteilija Tuulikki Pietilä, jonka persoonallisuus inspiroi Tuutikki-hahmoa kirjassa Taikatalvi (1958, ruots. Trollvinter 1957). Muumipeikko ja Pikku Myy voidaan katsoa taiteilijan psykologisiksi omakuviksi. Muumit, yleisesti ottaen, liittyvät vahvasti Janssonin omaan perheeseen — he olivat boheemeja, elivät luonnonläheisesti, olivat sallivaisia muunlaisia eläväisiä kohtaan ja ihastuneita Muumimamman keitoksiin. Jotkut Janssonin hahmot reunustavat synkkyyttä, kuten Vilijonkat, jotka ovat aina muodollisia tai oudot Hattivatit, jotka liikkuvat yksimielisissä pahaenteisissä joukoissa. Novelisti Alison Lurie on kuvannut Mörköä, mustaa kukkulan muotoista luomusta hehkuvilla silmillä, tietyn tyylisenä kävelevänä pohjoismaisen melankolian ilmentymänä — jokainen, keneen hän koskee, kuolee, ja maa jäätyy kaikkialla, missä hän kävelee.

Muumitarinoissa on humaani sanoma. Kirjoissa on oivalluksia ja lausahduksia, jotka pohtivat elämää ja maailman menoa. Nuuskamuikkunen sanoo vapaudesta tällä tavalla: "Ikinä ei tule aivan vapaaksi, jos ihailee toista liikaa." Omistamisesta taas hän toteaa seuraavasti: "Omistaminen merkitsee huolia ja matkalaukkuja, joita joutuu raahaamaan mukanaan."

Muumilaakson tarinoiden viimeisessä jaksossa, Kohti etelää, Niisku, Noita ja Aliisa lähtevät sarjasta pois, eikä heitä enää nähdä uusissa Muumilaakson tarinoita -jaksoissa.

[muokkaa] Musiikki

Muumitarinoissa on aina esiintynyt laulua ja musisointia. Muumihahmoilla on omat laulunsa jotka kertovat heidän senhetkisestä olotilastaan. Nuuskamuikkunen soittaa saduissa huuliharppua.

[muokkaa] Alkuperäiset laulut

Muumilaakson ulkopuolella kuultiin muumilauluja ensimmäistä kertaa vasta 1960-luvun alussa. Laulut sävelsi Erna Tauro Tove Janssonin omiin ruotsinkielisiin teksteihin. Näitä lauluja esitettiin näytelmissä Tukholmassa ja Helsingin Svenska Teaternissa. Bonniers kirjakustantamo julkaisi Visor från Mumindalen -laulukirjan Tauron kuoleman jälkeen vuonna 1993. Laulukirja sisältää kaikki Tauron kirjoittamat laulut sekä lisäksi useita Janssonin säveltämättömiä sanoituksia. WSOY julkaisi suomenkielisen käännöskokoelman Muumilaakson laulukirja, jonka riimittäjänä on Vexi Salmi. Nämä laulut julkaistiin Muumilauluja-nimisellä CD-levyllä ensi kertaa suomeksi vuonna 2005. Levyllä laulavat Eeppi Ursin ja Mirja Mäkelä, ja sovitukset ovat pianisti-säveltäjä Mika Pohjolan käsialaa. Pohjola on myös säveltänyt seitsemän Janssonin aikaisemmin säveltämätöntä tekstiä. Levyllä laulujen käännöksistä vastaa Salmen lisäksi myös Kirsi Kunnas ja Laila Järvinen. Kunnaksen käännökset ovat peräisin hänen kääntämistään teatteriesityksistä. Levyn ruotsinkielisellä versiolla, Muminröster, laulaa ahvenanmaalainen Johanna Grüssner.

Kansainvälisesti levyt ja näin myös alkuperäiset muumilaulut, tunnetaan niiden yhteisellä englanninkielisellä nimellä Moomin Voices. Levyn molemmat versiot ovat saaneet huomiota Pohjoismaiden lisäksi etenkin Japanissa ja Yhdysvalloissa. Vuonna 2005 Bostonissa sijaitseva musiikkiyliopisto Berklee College of Music lisäsi muumit osaksi lastenmusiikkikurssiaan, jossa Moomin Voices -levyt, Pohjolan tuotanto ja sovitukset, Tauron sävellykset ja varsinkin Janssonin sanat ja niistä eriytyvä muumien filosofia ovat kurssin perusmateriaalia.

[muokkaa] Muita lauluja ja esityksiä

Suomessa epävirallisena muumilaulajana on myös pidetty Benny Törnroosia, joka laulaa omia säveltämiään ja sanoittamiaan muumilauluja suomeksi ja ruotsiksi. Japanilaisten animaatioiden taustamusiikit on säveltänyt japanilainen Sumio Shiratori ja TV-sarjassa kuultavan suomen- ja ruotsinkielisen muumien "epävirallisen" tunnuslaulun on säveltänyt belgialainen P. Kartner. Muumeista on lisäksi tehty vuonna 1974 suomenkielinen ooppera, jonka säveltäjä oli Ilkka Kuusisto.

Säveltäjä, tuottaja Heikki Mäenpää on myös luonut ja tuottanut useita muumiaiheisia lauluja sekä näytelmiä suomen, saksan ja ruotsin kielillä. Hän sävelsi ensimmäisen muuminäytelmänsä "Kuka lohduttaisi Nyytiä?" vuonna 1989.

Vuonna 2006 julkaistiin 20 uutta muumiaiheista laulua vapaasti sanoitettuna Muumipeikko ja Pyrstötähti -kirjan inspiroimana. Näitä kappaleita esittävät muun muassa Samuli Edelmann, Sani, Tommi Läntinen, Jore Marjaranta, Jippu, Susanna Haavisto ja Eija Ahvo. Kappaleiden sävellyksistä vastasivat tuottajat Timo Poijärvi ja Ari Vainio. Sävellykset on julkaistu CD-levynä Muumipeikko ja pyrstötähti. Samat 20 laulua julkaistiin myös vuonna 2006 multimedia-CD-postikortteina.

[muokkaa] Teokset

Muumeja on julkaistu sarjakuvina ja kirjoina. Tove ja Lars Janssonin sarjakuvat ovat ilmestyneet alun perin sanomalehdissä (englantilaisessa Evening Newsissä), ja niistä on koottu lehtiä ja albumeita useiden eri kustantajien toimesta. Turun Sanomat on julkaissut niitä yhdeksänosaisessa, isokokoisessa albumisarjassa (1978-1984). Vaasa Oy on julkaissut näitä sarjakuvia lehdissä (tarina per lehti) 1980-luvun alussa. WSOY on julkaissut samat 73 tarinaa 24-osaisen albumisarjan vuosina 1990–1996. Sarjakuvapuolta ja sen kehittymistä kuvaa Juhani Tolvasen kirja "Muumisisarukset Tove ja Lars Jansson - Muumipeikko-sarjakuvan tarina" (WSOY 2000).^[1]

Tove ja Lars Janssonin mustavalkoisten sanomalehtisarjakuvien lisäksi on julkaistu muumibuumin myötä vaihtelevanlaatuista värillistä sarjakuvalehteä, aluksi Lehtimiehet-yhtymän toimesta, mutta myöhemmin Egmont-kustannuksen tekemänä. Niiden tarinat ovat pääsääntöisesti muiden kuin Janssonien kyhäämiä ja enemmän siis lapsikuluttajille suunnattua massaa. Viimeksi mainittu julkaisu täyttää silti helmikuussa 2007 jo 15 vuotta. Näitä ei-Janssonien muumitarinoita ovat sarjakuvalehtiin luoneet muiden muassa kuvittajat Jari Rasi, Ilkka Ruokola ja Jukka Murtosaari. Käsikirjoituksia näille muumiseikkailuille ovat kynäilleet esimerkiksi kirjailijat Johanna Sinisalo ja Juha Ruusuvuori. "Juhlavuoden" kunniaksi Egmont Kustannus julkaisi lokakuussa 2007 muumisarjakuvien historian ensimmäisen novellimittaisen sarjakuva-albumin. Albumi nimeltä Muumimamman vaarallinen nuoruus on Johanna Sinisalon käsikirjoittama ja Ilkka Ruokolan piirtämä.

[muokkaa] Sarjakuvat (WSOY)

• Muumipeikko 1: Muumipeikko, Muumiperhe, Yksinäinen saari
• Muumipeikko 2: Muumiperhe Rivieralla, Vaarallinen talvi, Kuvitteluleikki
• Muumipeikko 3: Talonrakennus, Aloitamme uuden elämän, Viidakkoelämää
• Muumipeikko 4: Muumipeikko rakastuu, Muumipeikko ja marsilaiset, Muumiperhe ja meri
• Muumipeikko 5: Yhdistyselämää, Muumipeikko villissä lännessä
• Muumipeikko 6: Niiskuneiti Rokokoossa, Muumipeikko ja velvollisuudentunto
• Muumipeikko 7: Muumipeikko ja pyrstötähti, Muumipeikko ja kultainen häntä
• Muumipeikko 8: Muumitalvi, Muumipeikko merillä
• Muumipeikko 9: Hosulin kosinta, Muumin lamppu, Muumipeikko ja rautatie
• Muumipeikko 10: Muumipappa ja vakoojat, Muumipeikko ja sirkus, Muumit uudisasukkaina
• Muumipeikko 11: Muumipeikko ja partiolaiset, Muumipeikko maanviljelijänä, Muumipeikko ja kullankaivajat
• Muumipeikko 12: Robinson Muumi, Muumipeikko ja taide, Nipsun kylpylä
• Muumipeikko 13: Poliisimestarin veljenpoika, Neitonen ahdingossa, Nappeja ja avioliittoja
• Muumipeikko 14: Nipsun urheiluliike, Mymmelin timantti, Muumit ja vampyyri
• Muumipeikko 15: Muumit ja televisio, Alikehittyneet muumipeikot, Muumipeikko ja täti
• Muumipeikko 16: Muumit ja luonnonpuisto, Muumipeikko ja vanhat hyvät ajat, Koiranelämää muumilaaksossa
• Muumipeikko 17: Muumisalapoliisi, Kevättunteita, Muumipeikko pelastaa prinsessan, Muumipeikko ja agentti 008 ½
• Muumipeikko 18: Muumipeikon vaarallinen elämä, Muumit Torrelorcalla, Niiskuneiti seurapiireissä, Jo muinaiset kreikkalaiset
• Muumipeikko 19: Nipsu parantaa tapansa, Muumipeikko toimittajana, Muumipeikko ja orpolapset, Ritarimuumi
• Muumipeikko 20: Muumipeikko ratsailla, Muumipeikko ja merenneito, Miskan paluu, Muumipeikko ja radikaalit
• Muumipeikko 21: Muumijoulu, Muumipeikko Egyptissä, Nipsu rakastuu, Muumipeikon kihlaus
• Muumipeikko 22: Muumipeikko ja lentävä hollantilainen, Niiskuneidistä tulee ennustaja, Muumipeikko ja uimaranta
• Muumipeikko 23: Muumipeikko rikastuu, Muumipeikko ja guru, Muumipappa vanhuuden porteilla
• Muumipeikko 24: Taistelu Muumilaaksossa, Muumipeikko Neandertalissa, Muumipeikko ja kymmenen säästöporsasta

[muokkaa] Kirjat

Teos	Julkaisuvuosi	Ensiesiintyjät	Muut henkilöt
Muumit ja suuri tuhotulva (Småtrollen och den stora översvämningen)	1945, suom. 1991	Muumipeikko, Muumimamma, Muumipappa, Nipsu, Hattivatit, Tulppaana, Muurahaisleijona, vanha herra, punatukkainen poika, merikissat, marabuherra, eräs hemuli, merenpeikot
Muumipeikko ja pyrstötähti (Kometjakten)	1946, suom. 1955, uudelleen julkaistu 1968 nimellä Kometen kommer	Nuuskamuikkunen, Niisku, Niiskuneiti, Hemuli, Piisamirotta, Silkkiapina, Talonpeikko, tähtitieteilijä, jättiläissisilisko, heinäsirkat, Hemulin serkku, kissanpentu	Muumipeikko, Nipsu, Muumipappa, Muumimamma, Hattivatit
Taikurin hattu (Trollkarlens hatt)	1948, suom. 1956	Tiuhti ja Viuhti, Mörkö, Taikuri, pantteri	Muumipeikko, Muumimamma, Muumipappa, Niisku, Niiskuneiti, Nuuskamuikkunen, Piisamirotta, Hemuli, Hattivatit, Muurahaisleijona
Muumipapan urotyöt (Muminpappas bravader)	1950, suom. 1963, uudelleen julkaistu 1968 nimellä Muminpappans memoarer	Mymmeli, Mymmelin tytär, Pikku Myy, Drontti Edvard, Fredrikson, Juksu, Hosuli, Sosuli, Kummitus, Itsevaltias, Hemulitäti	Muumipappa, Muumipeikko, Muumimamma, Nuuskamuikkunen, Nipsu, Mörkö
Kuinkas sitten kävikään? (Hur gick det sen?)	kuvakirja, 1952	Vilijonkka, Louska, Hommuli	Muumipeikko, Mymmelin tytär, Pikku Myy, Muumimamma, Hattivatit
Vaarallinen juhannus (Farlig midsommar)	1954, suom. 1957	Emma, Miska, Homssu, Vilijaana, Poliisihemuli, Poliisihemulin serkku, Puistonvartija, Löytölapset	Muumipeikko, Niiskuneiti, Muumipappa, Muumimamma, Mymmelin tytär, Pikku Myy, Nuuskamuikkunen
Taikatalvi (Trollvinter)	1957, suom. 1958	Tuutikki, Surku, hiihtäjä-Hemuli, ötökkä-Salome, Radamsa, Jäärouva, Kaunishäntäinen orava	Muumipeikko, Pikku Myy, Vilijonkka, Mörkö, Muumimamma, Niiskuneiti, Nuuskamuikkunen, Mymmelin tytär
Kuka lohduttaisi Nyytiä? (Vem ska trösta knyttet)	kuvakirja, 1960	Nyyti, Tuittu	Mörkö, Drontti, Homssut, Vilijaanat, Hemulit, Mymmelit, Pikku Myy, Tuutikki, ötökkä-Salome
Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia (Det osynliga barnet och andra berättelser)	1962	Ninni, Ti-ti-uu, Sedrik	Muumipeikko, Muumimamma, Muumipappa, Vilijonkka, Kampsu (Louska), Nuuskamuikkunen, Mymmeli, Pikku Myy, Niiskuneiti, Hattivatit, Hemuli, Nyyti, Homssu
Muumipappa ja meri (Pappan och havet)	1965	kalastaja, merihevoset	Muumipeikko, Muumipappa, Muumimamma, Pikku Myy, Mörkö
Muumilaakson marraskuu (Sent i november)	1970	Ruttuvaari, homssu Tuhto	Vilijonkka, Mymmeli, Hemuli, Nuuskamuikkunen, esi-isä
Vaarallinen matka (Den farliga resan)	kuvakirja, 1977	Sanna	hiihtäjä-Hemuli, Tiuhti ja Viuhti, Surku, Nipsu, Tuutikki, Muumipappa, Muumimamma, Muumipeikko, Pikku Myy, Mymmeli, Homssu, Vilijonkka, ötökkä-Salome, Mörkö, Miska
Outo vieras Muumitalossa	valokuvakirja 1980	Haisuli	Muumipeikko, Pikku Myy, Muumimamma, Muumipappa, esi-isä, Ruttuvaari, tähtitieteilijä, Miska, Homssu, Nyyti, Tuittu, Niiskuneiti, Nipsu, Nuuskamuikkunen, löytölapset, Tuutikki, Mymmeli

[muokkaa] Puffin Books

Moomin Characters Oy ja brittiläinen Puffin Books ovat sopineet täysin uudesta alle kouluikäisille suunnatusta kirjasarjasta, jonka ensimmäinen osa on tarkoitus julkaista vuonna 2010. Kirjojen tekijöistä ei ole vielä tietoa. Se on suurin Suomessa tehdyistä kustannusalan ulkomaanoikeuksia koskevista sopimuksista, vaikkei tarkkaa summaa olekaan paljastettu.

[muokkaa] Elokuvat ja televisiosarjat

Muumeista on tehty myös monia televisiosarjoja mm. Länsi-Saksassa, Neuvostoliitossa, Puolassa ja Japanissa.

Ensimmäinen oli Augsburger Puppenkisten tuottama länsisaksalainen nukkeanimaatiosarja Die Muminfamilie vuosina 1959–1960. Sarjan osat 1–6 perustuivat kirjaan Taikurin hattu ja 7–12 kirjaan Vaarallinen juhannus.

Seuraava oli ensimmäinen japanilainen muumisarja Tove Jasson no Tanoshii Mūmin Ikka vuosina 1969–1970. Sarjassa oli 65 osaa. Anime poikkesi suuresti Tove Janssonin muumeista, eivätkä jaksot pohjaudu kirjoihin.

1969 tehtiin 13-osainen Vivica Bandlerin ohjaama ruotsinkielinen televisionäytelmä, jossa esiintyivät mm. Lasse Pöysti ja Elina Salo.

Japanilaiselle sarjalle tehtiin 1972 jatko-osa, 52-osainen Shin Mūmin. Sarjan ohjasi kuuluisa Rintaro.

Neuvostoliittolainen Sojuztelefilm tuotti 1978 kolmiosaisen nukkeanimaation Mumi-troll kirjasta Muumipeikko ja pyrstötähti.

Puolalainen Se-Ma-For tuotti 1977–1981 pala-animaatiosarjan Opowiadania Muminków (engl. The Moomins). Suomessa sarja tunnetaan nimellä Muumien maailma. Sarjasta tuli suosittu etenkin Isossa-Britanniassa.

Ruotsissa tuotettiin 1980 lyhytelokuva Vem ska trösta knyttet? kuvakirjasta Kuka lohduttaisi Nyytiä?

Neuvostoliittolainen Sverdlovsktelefilm tuotti 1980–1983 kolmiosaisen pala-animaation Šljapa Volšebnika kirjasta Taikurin hattu. Studio suunnitteli muumien ulkonäön uudestaan, mutta muuten animaatio noudattaa kirjan tapahtumia.

Japanissa tuotettiin 1990–1991 78-osainen Tanoshii Mūmin Ikka ja 1991–1992 26-osainen Tanoshii Mūmin Ikka: Bōken Nikki, jotka tunnetaan Suomessa yhteisnimellä Muumilaakson tarinoita. Sarjan loputtua 1992 tehtiin vielä samannimiseen muumikirjaan perustuva elokuva Muumipeikko ja pyrstötähti.

Vuonna 2008 julkaistiin puolalaisen Muumien maailma -sarjan pohjalta suomalaisten leikkaama ja editoima elokuva nimeltä Muumi ja vaarallinen juhannus.

Sarja on julkaistu DVD-levyinä, joilla on kaikki Muumilaakson tarinoita -sarjan jaksot. Levyjä on yhteensä 25 kappaletta.

[muokkaa] Tietokonepelit

[muokkaa] Vanha sarja

nimi	julkaisuvuosi	esiintyjät
Muumit piilosilla	1995	Lähes kaikki tärkeimmät Muumilaakson asukkaat
Muumit meren aalloilla	1996?	Muumipeikko, Muumimamma, Pikku Myy, Muumipappa, Nipsu, Nuuskamuikkunen, Niiskuneiti, Tahmatassu, Tuutikki, Hattivatit, Mörkö
Muumit ja Taikurin hattu	1997	Muumipeikko, Niiskuneiti, Pikku Myy, Muumipappa, Nipsu, Nuuskamiukkunen, Muumimamma, Hemuli, Mymmelin tytär, Mörkö, Vilijonkka, Tiuhti ja Viuhti, Piisamirotta, Tuutikki, Niisku, Hattivatit
Muumit ja Näkymätön lapsi	1999	Ninni, Muumimamma, Muumipeikko, Pikku Myy, Nipsu, Niiskuneiti, Muumipappa, Niisku, Tuutikki
Muumit ja Taikatalvi	2000	Pikku Myy, Muumipeikko, Muumipappa, Nipsu, Muumimamma, Niiskuneiti, Haisuli, Mörkö, Hattivatit, Tiuhti ja Viuhti, Nuuskamuikkunen, Niisku
Muumit ja Taikalamppu	2001	Muumipeikko, Niiskuneiti, Pikku Myy, Nipsu, Lampun henki, Poliisimestari, Vilijonkka, Muumimamma, Taikuri

[muokkaa] Uusi sarja

nimi	julkaisuvuosi	esiintyjät
Muumit ja Salaperäiset huudot	2007	Muumipeikko, Pikku Myy, Niisku, Hemuli, Haisuli, Nuuskamuikkunen, Nipsu, Muumipappa, Niiskuneiti, Poliisimestari, Hattivatit, Vilijonkka, Tiuhti ja Viuhti
Muumit ja Suuri syysjuhla	2007	Muumipeikko, Pikku Myy, Hemuli, Niisku, Haisuli, Muumipappa, Taikuri, Tiuhti ja Viuhti, Nipsu, Niiskuneiti, Muumimamma, Vilijonkka

[muokkaa] Muut

nimi	julkaisuvuosi	esiintyjät
Suuri Muumijuhla	1996	lähes kaikki muumilaakson asukkaat

[muokkaa] Muita kirjoja

• Muumipeikon metsäretki
• Osaatko kotiin, Muumipeikko?
• Muumi ja Nipsu löytöretkellä
• Muumit sirkuksen lumoissa
• Muumit ja suuri salaisuus
• Suuri Muumilukemisto 1
• Suuri Muumilukemisto 2
• Suuri Muumilukemisto 3
• Suuri Muumikirja (kokoelma, sis. mm. kaikki neljä muumikuvakirjaa)
• Muumiperheen tarina (kokoelma, sis. Taikatalvi, Muumipappa ja meri, Muumilaakson marraskuu)
• Takaisin Muumilaaksoon (kokoelma, sis. Muumipeikko ja pyrstötähti, Taikurin hattu, Muumipapan villi nuoruus, Vaarallinen juhannus, Näkymätön lapsi)
• Tarinoita Muumilaaksosta (kokoelma, sis. Muumipeikko ja pyrstötähti, Taikurin hattu, Taikatalvi, Muumipappa ja meri)

[muokkaa] Muut Muumi-tuotteet

[muokkaa] Muumi-astiat

Arabia on valmistanut erilaisia Muumi-astioita ja -esineitä 1950-luvulla ja uudestaan 1990-luvulta alkaen.^[2]

[muokkaa] Posti

Vuosien 1992 - 2007 välisenä aikana Suomessa on julkaistu seitsemän eri muumiaiheista postimerkkiä tai -lajitelmaa. Elokuussa 2004 juhlistettiin Janssonin 90. syntymävuotta julkaisemalla juhlarahan lisäksi Muumi-aiheinen postimerkki.^[3][4][5] Uusin postimerkki ilmestyy toukokuussa 2009^[6].

Muumeja on käytetty myös esimerkiksi postikorttien aiheena^[7] sekä postin pakkaukseen tarkoitettujen pakkauslaatikoiden koristelussa.^[8]

[muokkaa] Katso myös

• Muumien maailma
• Muumilaakson tarinoita
• Muumitalo
• Luettelo Muumi-tarinoiden sivuhahmoista
• Muumipeli
• Muumi (virvoitusjuoma)
• Muumipeikko (sarjakuva)

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Muumilaakson tarinoita YLEn Elävässä arkistossa
• Tampereen taidemuseon Muumilaakso
• Naantalin Muumimaailman sivusto
• Tove Janssonin alkuperäiset Muumilaulut
• Muminröster, Muumilaulut ruotsiksi
• Muumitalo -wiki
• Uutta Muumimusiikkia Muumipeikko ja pyrstötähti -kirjaan.
• Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -palvelu - Muumikirjojen kansikuvia
• Luettelo Muumi-tarinoiden hahmoista eri kielillä (englanniksi)
• Vilijonkan villi tanssi. Kaleva.
• Riitta Niemistö: Muumikirjojen arvosteluja. Kalaksikukko 8.3.2000–31.7.2001.

Muumi-tietokonepelit
Muumit piilosilla | Muumit meren aalloilla | Muumit ja Taikurin hattu | Muumit ja Näkymätön lapsi | Muumit ja Taikatalvi | Muumit ja Taikalamppu | Muumit ja Salaperäiset huudot | Muumit ja Suuri syysjuhla