Kuka lohduttaisi Nyytiä?

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kuka lohduttaisi Nyytiä?
Vem ska trösta knyttet?
Kuka lohduttaisi Nyytiä.jpg
Alkuperäisteos
Kirjailija Tove Jansson
Kuvittaja Tove Jansson
Kansitaiteilija Tove Jansson
Kieli ruotsi
Genre satu, kuvakirja
Kustantaja WSOY
Suomennos
Suomentaja Kirsi Kunnas
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta
Nyyti, kirjan kuvitusta.

Kuka lohduttaisi Nyytiä? (ruots. Vem ska trösta knyttet?, 1960) on Tove Janssonin kirjoittama ja kuvittama muumiaiheinen kuvakirja. Sen on suomentanut Kirsi Kunnas. Kirjassa pikkuinen Nyyti seikkailee Muumilaaksossa ja Yksinäisillä vuorilla.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Pieni Nyyti Nyytiäinen asuu yksin pienessä talossaan. Hän pelkää, sillä ulkona tallustelevat pelottavat hemulit. Mörkö ulisee. Hän päättää lähteä matkaan, mutta on koko ajan aivan yksin, koska ei uskalla puhua kenenkään kanssa. Homssut ja Vilijaanat vilistelevät ohi tämän tästä. Nyyti löytää merenrannasta pullopostia, jonka on kirjoittanut Tuittu. Tuittu on myös yksinäinen, ja Nyyti päättää lähteä etsimään tätä. Hän saa apua Rontilta, joka on kalastamassa homssujen kanssa. Rontti kertoo, että Tuittu mahtaa olla Mörön luona. Nyyti kulkee läpi karvamönkiäisiä kuhisevan metsän, mutta pelästyy kovin, kun vuoren takaa kuuluu Mörön kammottavaa mörinää. Mörinän loputtua Nyyti suuttuu itselleen ja päättää pysyä urheana Tuitun vuoksi. Pian Nyyti onkin kasvokkain Mörön kanssa, jonka takana Tuittu hytisee. Nyyti esittää kunnon sotatanssin ja puraisee Mörköä hännästä. Sitä Mörkö ei ollut osannut odottaa, vaan ällistyy ja juoksee pakoon. Nyyti ja Tuittu ovat molemmat hyvin ujoja, ja Nyyti päättää kirjoittaa Tuitulle kirjeen, jossa selittää asiat. Se osoittautuu hyvin vaikeaksi, mutta lopussa hän antaa Tuitulle kirjeen ja ruusuja. Vilijaana johdattaa heidät kohti uutta elämää homssujen hurratessa.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Tarina muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarinan pohjalta on tehty kuunnelma, jonka on säveltänyt ruotsalainen Peter Lundblad. Sen on laulanut suomeksi Reijo Karvonen. Kuunnelma ilmestyi vinyylilevyllä vuonna 1979.

Taidegraafikko Tuulikki Pietilä on lisäksi rakentanut kaksi kolmiulotteista kuvaelmaa, jotka perustuvat kirjaan. Ensimmäinen teos, Suuri simpukka (1978), kuuluu tamperelaisen Muumilaakso-museon kokoelmaan. Toinen teos, Kuka lohduttaisi nyytiä? (1984), on Tampereen kaupunginkirjaston hallussa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Muumilaakso. Tarinoista museokokoelmaksi, s. 75, 78, 100. Toim. Mirja Kivi. Espoo: Schildt, 2000. ISBN 951-50-1135-3.
Tämä kirjaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.