Kirja

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kirjallisia teoksia. Kappalemittana kirja tarkoittaa 25 arkkia paperia. Kirja on myös ollut kirjankustantamo.
Kirjoja.
Munkki kopioi käsin kirjoja. Keskiaikaisen rukouskirjan ja kalenterin Les Très Riches Heures du Duc de Berryn kuvitusta.

Kirja on nidos paperiarkkeja, joissa on painettua tekstiä tai kuvia, tai sen muotoisena ilmestynyt kirjallinen tuote.[1] Kirjoja voidaan julkaista myös sähköisessä muodossa ja äänikirjoina.

Kirjojen julkaisu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen kirjapainon perustajan Johannes Gutenbergin jälkeen maailmassa on julkaistu lähes 130 miljoonaa teosta.[2] Maailmassa painetaan vuosittain yli kolme miljardia kirjaa.[3] Suomalaista kirjallisuutta on kustannettu yli 800 000 erillistä teosta. Vuosittain suomalaista kirjallisuutta kustannetaan yli 13 000 nimikettä.[4] Näistä suuri osa on esimerkiksi raportteja. Perinteistä kirjallisuutta ja oppikirjoja julkaistiin vuonna 2010 noin 4500 nimikettä.[5]

Suomen Kansalliskirjasto tallentaa kaikki painotuotteet ja tallenteet. Kansalliskirjastossa on yli 100 hyllykilometriä aineistoa ja yli 3,5 miljoonaa teosta.[6] Vuonna 2003 suomalaisissa kotikirjastoissa oli keskimäärin 260 teosta eli yli kahdeksan hyllymetriä kirjoja.[7]

Pienehköä pehmeäkantista kirjaa kutsutaan taskukirjaksi eli pokkariksi. Henkilöä, joka harrastaa kirjojen keräilyä, kutsutaan kirjanystäväksi eli bibliofiiliksi. Kappalemittana kirja tarkoittaa 25 arkkia paperia.

Aikaisemmin köyhimmissä kodeissa ei ollut lainkaan kirjoja tai korkeintaan Raamattu ja virsikirja. Nykyisin pokkarit ja tekniset monistusmenetelmät ovat tuoneet kirjallisuuden jokaisen lukutaitoisen ulottuville.

Tietokirjojen painokset ovat nykyisin usein 500 kappaleen tuntumassa. Tätä pienemmillä painoksilla ei ole kaupallista merkitystä.[8] Useimmista tietokirjoista otetaan vain yksi painos.[9]

Vuonna 2008 kolmasosa painetuista kirjoista oli selvityksiä, tutkimuksia ja raportteja, joita ei ole julkaistu ensisijaisesti myytäviksi. On arvioitu, että suurin osa niistä tavoittaisi kohderyhmänsä verkkojulkaisuina. Nimikemäärän väheneminen vuodesta 2008 lähtien on mahdollinen merkki siitä, että opinnäytteet sekä julkishallinnon tuottamat selvitykset julkaistaan yhä useammin pelkästään sähköisessä muodossa.[10]

Kovakantisten kirjojen painatus on kalliimpaa kuin pehmeäkantisten. Esimerkiksi pienkustantamojen ei kannata ottaa kirjoistaan isoja painoksia, joiden avulla kovakantisen kirjan kappalehinta olisi huokeampi. Kirjastoissa kovakantinen kestää keskimäärin 100 lainauskertaa ja pehmeäkantiset noin 40[11].

Vuonna 2008 77 prosenttia suomalaista osti vähintään yhden kirjan vuodessa. Yli kymmenen kirjaa vuodessa ostavia oli 652 000 henkilöä.[12]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suullinen perimätieto on vanhin tapa välittää tarinoita ja tietoa sukupolvelta toiselle. Kun kirjoitustaito keksittiin, perimätietoa alettiin siirtää savitauluille ja eläinten nahasta valmistetulle pergamentille. Aluksi kirjat olivat usein kirjakääröjä, rullalle käärittyjä pitkiä nahkoja eli pergamentteja tai papyruskääröjä. Nykyisenkaltaisia sidottuja kirjoja eli koodekseja alettiin käyttää ajanlaskun ensimmäisinä vuosisatoina.

Ennen kirjapainotaidon keksimistä kirjoja kopioitiin pääasiassa käsin, ja siksi ne olivat harvinaisia ja arvokkaita. Vain rikkaat ihmiset ja kirkot sekä luostarit omistivat kirjoja. Kun kirjoja alettiin painaa, samasta kirjasta saatiin nopeasti paljon kopioita. Nykyään sekä uusien kirjojen tuotanto että vanhojen uudelleenpainatus on saanut valtavat mitat, ja kirjojen elinkaari on vastaavasti lyhentynyt.

Etymologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirja on alun perin tarkoittanut muuta kuin nykyisin, esimerkiksi koristetta, kaiverrusta, piirtoa tai merkkiä, ja kirjoitus on tarkoittanut näiden tekemistä. Edelleen esimerkiksi vaatteiden koristelua voidaan kutsua kirjonnaksi. Sana kirja on sukua sanalle kirjava. Sana kirjain on samaa alkuperää. Joissain muissakin kielissä kirjoittamista tarkoittava sana on saanut alkunsa koristelua tai kaiverrusta tarkoittavasta sanasta.

Kirjat tulevaisuudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähköisten viestimien kehittyminen on tuonut kirjalle kilpailijoita. Ihmiset kuluttavat aikaa entistä enemmän esimerkiksi internetiä selaillen. Tietosanakirjojen ja suurteosten julkaisu on vähentynyt, mutta kaunokirjallisuus ja laajoja asiakokonaisuuksia sisältävä tietokirjallisuus ovat säilyneet. Uusi painotekniikka mahdollistaa entistä pienempien painosten ottamisen taloudellisesti kannattavasti. Asiakas voisi tilata kirjan verkkokaupasta ja nide painettaisiin tarvepainatuksena[13]. Kirjavälitys on arvioinut, että kirja-ala menettää useita miljoonia, koska se ei hyödynnä tarvepainatusta riittävästi. Kirjavälityksen koordinoima tarvepainatus aloitettiin 2009. Sen tavoitteena oli ennen kaikkea tuoda tarjolle pitkän hännän kirjatarjonta. Sen hyödyntäminen vaatisi kuitenkin aktiivista markkinointia kustantamoilta ja kirjakaupoilta.[14]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjoja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. Ekholm & Repo 2010, s. 128.
  3. http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Vanhoista+kirjoista+saa+joulukortin+-+tai+vaikka+k%C3%A4silaukun/1135266831364
  4. Ekholm & Repo 2010, s. 30.
  5. Hänninen & Hänninen 2012, s. 7
  6. Ekholm & Repo 2010, s. 23, 30.
  7. Ekholm & Repo 2010, s. 59.
  8. Ekholm & Repo 2010, s. 59.
  9. Ekholm & Repo 2010, s. 119.
  10. Ekholm & Repo 2010, s. 59.
  11. Neuvonen, Sini: Fantasiaa kirjastossa. Teoksessa Leinonen, Anne & Loivamaa, Ismo (toim.): Ihmeen tuntua: Näkökulmia lasten ja nuorten fantasiakirjallisuuteen. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, 2006. ISBN 951-692-622-3.
  12. Hänninen & Hänninen 2012, s. 19.
  13. Ekholm & Repo 2010, s. 119-120.
  14. Ekholm & Repo 2010, s. 123.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiquote-logo-en.svg
Wikisitaateissa on kokoelma kirja -sitaatteja.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta kirja.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta kuvitettuja käsikirjoituksia.