Lukutaito

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lukutaito maittain

Lukutaito tarkoittaa taitoa tulkita kirjoitettua kieltä. Varsinaisesta lukutaidosta ulkoa opettelun eli ”ulkoa lukemisen” vastakohtana voidaan käyttää myös sanaa sisälukutaito.

OECD:n PISA-hankkeessa käytetään seuraavanlaista lukutaidon määritelmää: ”Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia lukijan omien tavoitteiden saavuttamiseksi, tietojen ja valmiuksien kehittämiseksi sekä yhteiskuntaelämään osallistumiseksi.”

IEA:n arviointitutkimuksessa lukutaito määriteltiin kykynä ymmärtää ja käyttää yhteiskunnan edellyttämiä ja/tai yksilön arvostamia kirjoitetun kielen muotoja. Aikuisten lukutaito määritellään siinä ”painetun ja kirjoitetun informaation käyttämisenä yhteiskunnassa toimimiseksi, omien tavoitteiden saavuttamiseksi sekä tietojen ja valmiuksien kehittämiseksi”.

Funktionaalinen lukutaito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin mekaanisen lukutaidon ohella pidetään tärkeänä myös niin kutsuttua funktionaalista lukutaitoa, jossa lukija osaa tulkita ja arvioida lukemaansa riippumatta tekstilajista.

Myös kahdessa edellisessä kansainvälisessä lukutaitotutkimuksessa (IEA Reading Literacy Study ja OECD International Adult Literacy Survey) on painotettu lukemisen funktionaalista luonnetta.

Luettelo lukutaidottomien määristä maittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[1]

Maa Lukutaidottomien osuus väestöstä (%)
Kuuba 0,2
Latvia 0,2
Viro 0,2
Georgia 0,3
Kazakstan 0,3
Liettua 0,3
Slovenia 0,3
Tadžikistan 0,3
Ukraina 0,3
Valko-Venäjä 0,3
Turkmenistan 0,4
Venäjä 0,4
Armenia 0,5
Puola 0,5
Unkari 0,6
Uzbekistan 0,7
Kirgisia 0,8
Antigua ja Barbuda 1,1
Italia 1,1
Kroatia 1,2
Samoa 1,2
Trinidad ja Tobago 1,3
Chile 1,4
Moldova 1,5
Bulgaria 1,7
Uruguay 1,7
Aruba 1,8
Kypros 2,1
Bosnia ja Hertsegovina 2,2
Serbia 2,2
Argentiina 2,3
Espanja 2,3
Romania 2,3
Mongolia 2,5
Kreikka 2,8
Makedonia 2,9
Alankomaiden Antillit 3,6
Costa Rica 3,9
Brunei 4,7
Portugali 5,1
Qatar 5,3
Singapore 5,3
Palestiina 5,4
Kiina 6
Panama 6,4
Meksiko 6,6
Päiväntasaajan Guinea 6,7
Kolumbia 6,8
Vietnam 7,2
Malesia 7,5
Myanmar 8
Zimbabwe 8,1
Seychellit 8,2
Bahrain 8,6
Turkki 9,2
Puerto Rico 9,5
Lesotho 10,3
Libya 11,1
São Tomé ja Príncipe 11,2
Namibia 11,5
Mauritius 12,1
Gabon 12,3
Kenia 13
Swazimaa 13,1
Jamaika 13,6
Saudi-Arabia 13,9
Kap Verde 15,2
Ecuador 15,8
Syyria 15,8
Botswana 15,9
El Salvador 15,9
Vanuatu 18
Irak 21,9
Guatemala 25,5
Komorit 25,8
Malawi 26,3
Tansania 27,1
Sambia 29,1
Ruanda 29,3
Sudan 29,8
Angola 30
Kongon demokraattinen tasavalta 33,2
Burundi 33,4
Eritrea 33,4
Ghana 33,4
Madagaskar 35,5
Jemen 37,6
Nigeria 39,2
Papua-Uusi-Guinea 39,9
Liberia 40,9
Nepal 40,9
Mauritania 42,5
Marokko 43,9
Bangladesh 44,1
Norsunluurannikko 44,7
Keski-Afrikan tasavalta 44,8
Mosambik 44,9
Guinea-Bissau 47,8
Senegal 50,3
Gambia 53,5
Benin 58,3
Sierra Leone 59,1
Guinea 60,5
Tšad 66,4

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]