Guinea-Bissau

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Repùblica da Guiné-Bissau
Guinea-Bissaun lippu   Guinea-Bissaun vaakuna
lippu vaakuna
Guinea-Bissaun sijainti
Valtiomuoto tasavalta
Presidentti
Pääkaupunki Bissau
Muita kaupunkeja Bafatá, Gabú, Bissorã, Bolama, Cacheu
Pinta-ala
 – josta sisävesiä
36 125 [1] km² (sijalla 133)
12 %
Väkiluku (2009)
 – väestötiheys
 – väestönkasvu
1 548 159[2] (sijalla 150)
42.9 / km²
2.1 [3] (sittemmin kohonnut merkittävästi) % (2007)
Viralliset kielet portugali
Valuutta CFA-frangi (XOF)
BKT (2008)
 – yhteensä
 – per asukas
sijalla 205
857 miljoonaa USD (PPP)[4]
600 USD (PPP)[4]
HDI (2010) 0,435[5] (sijalla 134)
Elinkeinorakenne maatalous 62[4] %,
palvelut 26[4] %,
teollisuus 12[4] % BKT:sta
Aikavyöhyke
 – kesäaika
UTC+0
ei käytössä
Itsenäisyys
Portugalista
 
24. syyskuuta 1973
tunnustettu 10. syyskuuta 1974[6]
Lyhenne
Maatunnus
 
BJ
ajoneuvot: ?
lentokoneet: J5
Kansainvälinen
suuntanumero
+245
Motto Unidade, Luta, Progresso
(portugalia: Yhtenäisyys, Taistelu, Kehitys
Kansallislaulu Esta é a Nossa Pátria Bem Amada

Guinea-Bissaun tasavalta eli Guinea-Bissau sijaitsee Atlantin valtameren rannalla Länsi-Afrikassa. Tämä pieni valtio oli aikoinaan Portugalin siirtomaa, jonka nimi oli Portugalin Guinea. Guinea-Bissaun rajanaapureita ovat pohjoisessa Senegal sekä etelässä ja idässä Guinea. Lännessä on Atlantin valtameri. Guinea-Bissau on eräs maailman vähiten kehittyneistä maista, jonka kehittymistä ovat haitanneet useat vallankaappaukset. Maan bruttokansantuote asukasta kohden on eräs maailman pienimmistä.[4]

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

[muokkaa] Portugalin Guinea

Portugalin Guinea oli ensimmäisiä Saharan eteläpuolisen Afrikan alueita, joihin portugalilaiset rantautuivat 1400-luvulla. Portugali julisti alueen omakseen jo 1446[6], mutta vasta 1600-luvulla portugalilaiset perustivat alueelle Portugalin Guinean kenraalikapteenikunnan hallintoa varten. Siirtomaasta tuli 1600- ja 1700-luvuilla orjakaupan keskus, josta orjia laivattiin Amerikkaan. Bissaun kaupunki perustettiin 1765 ja siitä tuli alueen taloudellinen keskus.[6]

Portugalilaiset alkoivat vallata sisämaan alueita vakinaiseen hallintaansa kuitenkin vasta 1800-luvun loppupuolella ja menettivät osan alueesta ranskalaisille. Ennen ensimmäistä maailmansotaa sisämaan animistiset heimot alistettiin osin maan muslimiväestön tuella[6], mutta vasta 1936 vastarinta tukahdutettiin Bijagós-saarilla.[6]

Bissausta tuli siirtomaan pääkaupunki 1941, ja 1951 Portugalin Guineasta tehtiin Portugalin merentakainen provinssi.[7] Guinean ja Kap Verden afrikkalainen itsenäisyyspuolue (PAIGC) perustettiin maanalaisena järjestönä Amílcar Cabralin ja Raphael Barbosan johdolla 1956. Guinean itsenäistyttyä PAIGC siirsi päämajansa Conakryyn ja käynnisti sissisodan portugalilaisia vastaan 1961. Pitkässä sodassa PAIGC:n sissit ottivat hallintaansa suurimman osan maasta, ja Portugalin neilikkavallankumouksen jälkeen Guinea-Bissau ja Kap Verde itsenäistyivät 10. syyskuuta 1974[6]. Itsenäistymisen jälkeen molemmista maista tuli PAIGC-puolueen hallitsemia yksipuoluejärjestelmiä. PAIGC:n tavoitteena oli yhdistää Guinea-Bissau ja Kap Verde yhdeksi valtioksi.[8]

[muokkaa] Itsenäinen valtio

Guineabissaulaiset sotilaat nostavat juuri itsenäistyneen maan lipun salkoon 1974.

Vuonna 1980 presidentti Luís Cabral syrjäytettiin vallankaappauksella. Häntä syytettiin kapverdeläisten suosimisesta ja maan johtoon tuli silloinen pääministeri João Bernardo Vieira. Yhteydet Kap Verdeen katkaistiin ja samalla unohtui ajatus maiden yhdistämisestä. Maa luopui nimellisesti yksipuoluejärjestelmästä 1991 ja vuonna 1994 maassa järjestettiin ensimmäiset monipuoluevaalit, jotka PAIGC voitti ja Vieira jatkoi presidenttinä.[9]

Armeijan kapina 1998 johti veriseen sisällissotaan, johon myös Guinea ja Senegal osallistuivat. Sisällissota päättyi 7. toukokuuta 1999 sotilaskaappaukseen, joka syrjäytti maan pitkäaikaisen presidentin João Bernardo Vieiran.[9] Väliaikaisesti valtaan nousi kenraali Ansumane Mané, joka luovutti vallan Malam Bacai Sanhálle ja tämän väliaikaishallitukselle. Uusien vaalien jälkeen oppositiojohtaja Kumba Ialá nousi presidentiksi helmikuussa 2000, mutta syrjäytettiin kaappauksella syyskuussa 2003. Valtaan nousi armeijan tuella Veríssimo Correia Seabra.

Lokakuussa 2003 armeijan sisällä puhkesi kapina, sillä hallitus ei ollut maksanut sotilaiden palkkoja. Kapina aiheutti laajoja levottomuuksia maassa ja päättyi vasta kun sotilaat tappoivat armeijan päällikön ja Seabran. Henrique Rosa valittiin johtamaan uutta väliaikaishallitusta, ja uudet vaalit järjestettiin 2005. João Bernardo Vieira palasi huhtikuussa maanpaosta, ilmoittautui ehdokkaaksi ja hänet valittiin jälleen maan presidentiksi.[7]

Sotilaat surmasivat presidentti Vieiran 2. maaliskuuta 2009. Armeijan mukaan kyse ei kuitenkaan ollut kaappauksesta, vaan eräiden sotilaiden kosto edellisenä päivänä pommi-iskussa kuolleen armeijan komentaja Batista Tagme Na Wain puolesta.[10]. Uudet presidentinvaalit järjestettiin kaksivaiheisena: ensimmäisellä kierroksella (28.6.2009) kukaan ehdokkaista ei saanut riittävää kannatusta tullakseen suoraan valituksi. Vaalien toisella kierroksella (26.7.2009) olivat vastakkain kaksi aiempaa Guinea-Bissaun presidenttiä[11]. Vaalilautakunnan mukaan (29.7.2009) valituksi tuli Malam Bacai Sanhá 63.52 % kannatuksella[12]. Toiseksi jäänyt Kumba Ialá keräsi 36% annetuista äänistä [13] ja lehtitietojen mukaan ilmoitti hyväksyvänsä vaalituloksen "Guinea-Bissaun kansan voittoina"[14].

Malam Bacai Sanhá kuoli pariisilaisessa sairaalassa tammikuussa 2012.[15]

[muokkaa] Politiikka

Guinea-Bissaun parlamentin (Assembleia Nacional Popular) rakennus

Guinea-Bissaussa on monipuoluejärjestelmä. Sadan kansanedustajan yksikamarisen parlamentin (Assembleia Nacional Popular) toimikausi on neljä vuotta. Sekä parlamentti, että presidentti (jonka normaali toimikausi on 5 vuotta) valitaan yleisillä vaaleilla. Yleinen äänioikeus on 18-vuotiailla kansalaisilla[16].

Parlamentin (valittu 16.11.2008) paikkajako on seuraava [17]:

  • PAIGC (Partido Africano da Independência da Guiné e Cabo Verde) 67,
  • PRS (Partido para a Renovaçao Social) 28,
  • PRID (Partido Republicano para Independência e Desenvolvimento) 3,
  • PND (Partido da Nova Democracia) 1,
  • AD (Aliança Democrático) 1.

Kansanedustajista 10 (10%) on naisia, loput 90 edustajaa ovat miehiä[18]. Nykyinen pääministeri on Carlos Gomes Júnior [19].

[muokkaa] Alueellinen jako

Pääartikkeli: Guinea-Bissaun aluejako

Guinea-Bissau jakaantuu hallinnollisesti yhdeksään osaan: kahdeksaan alueeseen (regiões) sekä yhteen autonomiseen sektoriin (sector autónomo). Alueet jakaantuvat lisäksi 37 osa-alueesen, joita nimitetään sektoreiksi.

Guinea Bissau regions named.png
ISO aluekoodi Alueen nimi Pinta-ala (km²)[1] Asukasluku (2009)[2] Pääkaupunki
GW-BS Bissaun autonominen sektori "9"77,5 384 960 Bissau
GW-BA Bafatán alue "2"5 981,1 225 516 Bafatá
GW-BM Biombon alue "8"838,8 94 869 Quinhámel
GW-BL Bolaman alue/Bijagós "7"2 624,4 33 929 Bolama
GW-CA Cacheun alue "4"5 174,9 199 674 Cacheu
GW-GA Gabún alue "1"9 150,0 214 520 Gabú
GW-OI Oion alue "3"5 403,4 226 263 Farim
GW-QU Quinaran alue "6"3 138,4 65 946 Buba
GW-TO Tombalin alue "5"3 736,5 102 482 Catió

[muokkaa] Maantiede ja luonnonolot

Guinea-Bissaun topografiakartta
Guinea-Bissaun kartta

Guinea-Bissau on varsin pieni ja alava valtio. Maan pohjois-eteläsuuntainen ulottuvuus on 203 kilometriä ja itä-länsisuuntainen 336 kilometriä. Noin 10% rannikoille sijoittuvasta pinta-alasta peittyy ajoittain vuorovesien alle [20]. Suurin osa maan pinta-alasta on mangrovesuota ja jokien suistoalueita, mitkä kattavat laajat soistuneet rannikkotasangot. Sisämaassa, etenkin maan kakkoisosassa, maasto on savannin peittämää ylänköä. Ylänköalueen korkein kohta kohoaa 300 metriä merenpinnan yläpuolelle.[21]

Guinea-Bissaun ilmasto on trooppinen. Ilma on lämmin ja kostea vuoden ympäri; vuoden keskilämpötila on noin 27 Celsius-astetta. Epäyhtenäisten kuurosateiden sävyttämä ja monsuunin ohjaama sadekausi kestää tyypillisesti kesäkuusta lokakuuhun ja kuiva kausi marraskuusta toukokuulle[20]. Kuivaan vuodenaikaan Saharasta puhaltavat toisinaan harmattan-tuulet.

Afrikan mantereen edustalla Atlantilla olevat Bijagós-saaret kuuluvat myös Guinea-Bissauhun. Bijagós-saaret muodostavat samalla UNESCO:n listaaman biosfäärin suojelualueen [22]. Alueen eteläosissa sijaitsee Orangon kansallispuisto (Parque Nacional de Orango), suurin maan kansallispuistoista.

Tärkeimmät joet ovat Cacheu, Mansoa, Geba ja Corubal. Geba-, Cacheu- ja Corubal-joet muodostavat tärkeän sisämaahan kiemurtelevan viesireitin.[21]

[muokkaa] Talous

Guinea-Bissaun keskuspankki pääkaupungissa Bissaussa.
Elämää maaseudulla. Bulan kylä.

Guinea-Bissau on yksi maailman kymmenestä köyhimmästä maasta.[4] Maailmanpankki ohjaa sen rakennemuutosohjelmaa. Guinea-Bissaun maatalous ja kalastus kärsivät pahasti vuosien 1998–1999 sisällissodasta.

Guinea-Bissaun bruttokansantuotteen arvioitiin olevan 2008 noin 442 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria[4], joskin ostovoimakorjattu (PPP) arvio oli liki puolta korkeampi. Bruttokansantuote kasvoi noin kolme prosenttia vuodessa. Budjetista noin 1,3 % käytetään terveydenhuoltoon, 5,2 % koulutusmenoihin ja 4 % puolustusmenoihin.[23] Maassa on tehty taloudellisia uudistuksia, jotta yksityinen sektori voisi kasvaa ja rahanarvo vakiintua. Muutoksia hidastaa kuitenkin vielä pitkään suuri ulkomaanvelka.[21]

Tärkeimmät vientituotteet ovat cashewpähkinät ja palmuöljy. Maan merkittäviin luonnonvaroihin kuuluvat maaperän bauksiitti ja fosfaatti sekä merenalainen öljy, mutta niiden hyödyntämistä ovat vaikeuttaneet maan poliittinen epävakaus ja suunnitelmatalous. Merenalaisista öljykentistä on ollut lisäksi kiistaa naapurivaltioiden kanssa.[21]

Vaikka 90 % väestöstä viljelee maata tai kalastaa, Guinea-Bissau ei ole ravinnon suhteen omavarainen.[21] Tärkeimpiä viljelysalueita ovat jokien tulvatasangot, suistot ja suot, missä kasvatetaan pähkinöitä ja ruokakasvina pääasiassa riisiä.[21] Saaliin tai sadon saaminen on epävarmaa ja polttoaineen korkea hinta sekä tieverkon kehittymättömyys nostaa maatalouskustannuksia, mikä on ajanut useat kalastajat harrastamaan huumeiden tai ihmisten salakuljetusta.[24]

Yhdistyneet kansakunnat (YK) on huolissaan, että huomattava määrä latinalaisessa Amerikassa tuotetuista huumeista päätyy Eurooppaan Guinea-Bissaun ja muun läntisen Afrikan maiden kautta. Maassa tehtyjen huumetakavarikointien määrä on kasvanut, mutta YK pelkää maasta silti tulevan yhdyskäytävä Etelä-Amerikan ja Euroopan huumebisnekselle,[25] ja huumekartellien saavan vain enemmän jalansijaa ja valtaa maassa. Huumekauppa lisää hallinnon korruptiota ja epätasa-arvoa.[26]

[muokkaa] Väestöjakauma

Guinea-Bissaun väestö jakautuu noin sataan afrikkalaisheimoon, jotka kattavat 99% väestöstä. Yksi prosentti väestöstä on eurooppalaista tai afrikanportugalilaista eliittiä. Lukutaitoisuus 34% ja on nykyään kasvamassa.[21]

Vaikka portugalin kieli on virallinen kieli, yleisimmin puhuttu kieli on portugalin kreoliversio. Toinen yleinen kieli on fulben kieli.[21] Pääosa väestöstä on maanviljelijöitä, joiden uskonto on lähinnä animismia. Muslimeita on 45 %, monet heistä fulaneita tai mandinkoja, jotka ovat enemmistönä maan pohjois- ja koilliosassa.[6]

[muokkaa] Kulttuuri

Guinea-Bissaun hallinnon kieli on portugali, jota käytetään myös koulussa alaluokkien jälkeen. Kuitenkin vain harvat puhuvat portugalia sujuvasti. Sen sijalla on criolu, portugalista ja paikallisista kielistä kehittynyt sekakieli, jota useimmat vuoden 1974 jälkeen syntyneet puhuvat vieraana kielenä. Siitä on tullut itsenäisyystaistelun aikana ja sen jälkeen kansallisen identiteetin kieli, jolla lauletaan isänmaallisia lauluja, ja jota käytetään uutislähetyksissä ja kansallismielisissä iskulauseissa.[27]

Guinea-Bissaun tunnetuin musiikkityyli on gumbe, joka yhdistää eri etnisiä ryhmiä. Musiikkia lauletaan kreoliportugalin kielellä, ja moderneissa kappaleissa voi olla myös poliittisesti kantaa ottavat sanat.[28]

Guinea-Bissaun jalkapallomaajoukkue on FIFAn rankingissa 140. sijalla.[29] Se ei ole juuri menestynyt kansainvälisissä kisoissa.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Viitteet

  1. a b Organização Administrativa (Administrative Organization) Instituto Nacional de Estatística Guiné-Bissau. Viitattu 27.7.2009. (portugaliksi)
  2. a b Instituto Nacional de Estatística Guiné-Bissau: Recenseamento Geral da População e Habitação 2009 (General Census of Population and Housing 2009) (pdf) maaliskuu 2009. United Nations 2010 World Population and Housing Census Programme. Viitattu 2.8.2009. (portugaliksi)
  3. Indicadores Chaves (Key Indicators) Instituto Nacional de Estatística Guiné-Bissau. Viitattu 27.7.2009. (portugaliksi)
  4. a b c d e f g h Guinea-Bissau - The Economy - Overview CIA Factbook. Viitattu 26.8.2009. (englanniksi)
  5. Human Development Report 2010 (englanniksi)
  6. a b c d e f g Background Note: Guinea-Bissau US Department of State
  7. a b Timeline: Guinea-Bissau BBC news
  8. Background Note: Cape Verde US Department of State
  9. a b Kiljunen, Kimmo: Valtiot ja liput, s. 237. Otava, 2004. ISBN 951-1-18177-7.
  10. Soldiers Kill Guinea-Bissau’s President After Death of Army Chief, Diplomats Say New York Times (englanniksi)
  11. Guinea-Bissau holds run-off vote BBC News. 27.7.2009. Viitattu 31.7.2009. (englanniksi)
  12. Guiné-Bissau: Malam Bacai Sanhá é o novo Presidente guineense (Guinea-Bissau: Sanhásta uusi presidentti) Bissau Digital, referring PNN Portuguese News Network. 29.7.2009. Viitattu 2.8.2009. (portugaliksi)
  13. Sanha wins Guinea-Bissau vote AlJazeera.net in English. 29.7.2009. Viitattu 31.7.2009. (englanniksi)
  14. Guiné-Bissau: Kumba Yala assune derrota e Bacai Sanhá assume «vitória do povo» (Guinea Bissau: Kumba Yalan mielestä vaalitulos on "kansan voitto") Bissau Digital. 30.7.2009. Viitattu 2.8.2009. (portugaliksi)
  15. Guinea-Bissaun presidentti kuoli Ranskassa, Yle.fi Uutiset, viitattu 9.1.2012
  16. CIA Factbook - Government: Guinea-Bissau The online CIA Factbook, ISSN 1553-8133. Viitattu 31.7.2009. (englanniksi)
  17. Guinea Bissau Government TFlags of All Countries. Viitattu 31.7.2009. (englanniksi)
  18. Guinea-Bissau - Assembleia Nacional Popular (People's National Assembly) Inter-Parlamentary Union IPU. Viitattu 31.7.2009. (englanniksi)
  19. The Government of Guinea-Bissau www.guineabissau-government.com. Viitattu 31.7.2009. (englanniksi)
  20. a b General background EU Election Observation Mission to Guinea-Bissau Anticipated Presidential Elections 2009. European Union. Viitattu 27.7.2009. (englanniksi)
  21. a b c d e f g h Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.): Geographica - suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat, s. 321. Könemann, 2003. ISBN 3-8290-2481-9.
  22. Biosphere Reserve Information - Guinea-Bissau - BOLOMA BIJAGÓS UNESCO - MAB Biosphere Reserves Directory. United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization (UNESCO). Viitattu 1.8.2009. (englanniksi)
  23. Guinea-Bissau: kehityksen mittarit
  24. Lyhyet palat KEPA ry. Viitattu 27.7.2009.
  25. New Senegal record cocaine haul 2.7.2007. BBC News. Viitattu 27.7.2009. (englanniksi)
  26. Juha Rudanko: Ylivoimainen tuote? KEPA ry. Viitattu 27.7.2009.
  27. Guinea-Bissau Countries and Their Cultures
  28. David Hecht: Guinea-Bissau's Music Drives Its Industry: the Clubs 2000. NY Times. Viitattu 27.7.2009. (englanniksi)
  29. Guinea Bissau FIFA

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Guinea-Bissau.
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä