Guinea-Bissau

Wikipedia

Repùblica da Guiné-Bissau
lippu vaakuna
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti	Raimundo Pereira (väliaikainen)[1]
Pääkaupunki	Bissau
Muita kaupunkeja
Pinta-ala  – josta sisävesiä	36 120 km² (sijalla 133) 12 %
Väkiluku (2002)  – väestötiheys  – väestönkasvu	1 345 479 (sijalla ?) 48 / km² ? % (?)
Viralliset kielet	portugali
Valuutta	CFA-frangi (XOF)
BKT (2006)  – yhteensä  – per asukas	sijalla 187 1,244 miljardia USD 900 USD
HDI (?)	? (sijalla ?)
Elinkeinorakenne	maatalous ? %, palvelut ? %, teollisuus ? % BKT:sta
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC+0 ei käytössä
Itsenäisyys – Portugalista	24. syyskuuta 1973, tunnustettu 10. syyskuuta 1974
Lyhenne Maatunnus	BJ ajoneuvot: ? lentokoneet: ?
Kansainvälinen suuntanumero	+245
Motto	Unidade, Luta, Progresso (portugalia: Yhtenäisyys, Taistelu, Kehitys
Kansallislaulu	Esta é a Nossa Pátria Bem Amada

Guinea-Bissaun tasavalta eli Guinea-Bissau sijaitsee Atlantin valtameren rannalla Länsi-Afrikassa. Tämä pieni valtio oli aikoinaan Portugalin siirtomaa. Guinea-Bissaun rajanaapureita ovat pohjoisessa Senegal sekä etelässä ja idässä Guinea. Lännessä on Atlantin valtameri.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Politiikka 3 Alueellinen jako 4 Maantiede 5 Talous 6 Väestöjakauma 7 Kulttuuri 8 Merkittävimmät luonnonvarat 9 Merkittävimmät vientituotteet 10 Viitteet

[muokkaa] Historia

Guinea-Bissau oli ensimmäisiä Saharan eteläpuolisen Afrikan alueita, joihin portugalilaiset rantautuivat 1400-luvulla. Portugali julisti alueen omakseen jo 1446, mutta vasta 1600-luvulla portugalilaiset perustivat alueelle Portugalin Guinean kenraalikapteenikunnan hallintoa varten. Guinea-Bissausta tuli 1600- ja 1700-luvuilla orjakaupan keskus, josta orjia laivattiin Amerikkaan. Bissaun kaupunki perustettiin 1765, ja siitä tuli alueen taloudellinen keskus.

Portugalilaiset alkoivat vallata sisämaan alueita vakinaiseen hallintaansa kuitenkin vasta 1800-luvun loppupuolella, ja menettivät osan alueesta ranskalaisille. Ennen ensimmäistä maailmansotaa sisämaan animistiset heimot alistettiin osin maan muslimiväestön tuella, mutta vasta 1936 vastarinta tukahdutettiin Bijagos-saarilla.

Bissausta tuli siirtomaan pääkaupunki 1941 ja 1952 Portugalin Guineasta tehtiin Portugalin merentakainen provinssi. Guinean ja Kap Verden afrikkalainen itsenäisyyspuolue (PAIGC) perustettiin maanalaisena järjestönä Amílcar Cabralin ja Raphael Barbosan johdolla 1956. Guinean itsenäistyttyä PAIGC siirsi päämajansa Conakryyn ja käynnisti sissisodan portugalilaisia vastaan 1961. Pitkässä sodassa PAIGC:n sissit ottivat hallintaansa suurimman osan maasta, ja Portugalin neilikkavallankumouksen jälkeen maa itsenäistyi 10. syyskuuta 1974. Itsenäistymisen jälkeen Guinea-Bissausta tuli PAIGC-puolueen hallitsema yksipuoluejärjestelmä.

Vuonna 1994 maassa järjestettiin ensimmäiset monipuoluevaalit. Armeijan kapina 1998 johti kuitenkin veriseen sisällissotaan ja 7. toukokuuta 1999 sotilaskaappaus syrjäytti maan pitkäaikaisen presidentin João Bernardo Vieiran. Uusien vaalien jälkeen oppositiojohtaja Kumba Ialá nousi presidentiksi helmikuussa 2000, mutta syrjäytettiin kaappauksella syyskuussa 2003.

Sotilaat surmasivat presidentti João Bernardo Vieiran 2. maaliskuuta 2009. Armeijan mukaan kyse ei kuitenkaan ollut kaappauksesta, vaan eräiden sotilaiden kosto edellisenä päivänä pommi-iskussa kuolleen armeijan komentaja Batista Tagme Na Wain puolesta.^[2]

[muokkaa] Politiikka

Guinea-Bissaussa on monipuoluejärjestelmä. Sekä parlamentti että presidentti valitaan yleisillä vaaleilla. Nykyinen pääministeri on Carlos Gomes Júnior.

[muokkaa] Alueellinen jako

Guinea-Bissau jakaantuu kahdeksaan alueeseen (regiões) sekä yhteen autonomiseen alueeseen eli sektoriin (sector autónomo). Alueet jakaantuvat lisäksi 37 osa-alueesen, joita nimitetään sektoreiksi.

Bafata Biombo Bissau* Bolama Cacheu Gabú Oio Quinara Tombali * autonominen alue

[muokkaa] Maantiede

Maa on pieni ja alava; sen korkeinkin kohta on alle 300 metriä. Sisämaassa on savannia, rannikoilla soistunutta tasankoa. Monsuunin ohjaamat sadekaudet vuorottelevat kuivan Saharasta puhaltavan harmattan-tuulen kanssa. Bijagoksen saaristomaakunta ulottuu merelle. Tärkeimmät joet ovat Cacheu, Mansoa, Geba ja Corubel.

[muokkaa] Talous

Guinea-Bissau on yksi maailman kahdestakymmenestä köyhimmästä maasta. Maailmanpankki ohjaa sen rakennemuutosohjelmaa. Guinea-Bissaun maatalous ja kalastus kärsivät pahasti vuosien 1998–1999 sisällissodasta.

Tärkeä vientituote ovat cashew-pähkinät.

[muokkaa] Väestöjakauma

Yleisimmin puhuttu kieli on portugalin kielen kreoliversio. Pääosa väestöstä on maanviljelijöitä, joiden uskonto on lähinnä animismia. Muslimeita on 45 %, monet heistä fulaneita tai mandinkoja, jotka ovat enemmistönä maan pohjois- ja koilliosassa.

[muokkaa] Kulttuuri

Tämä artikkeli tai osio loppuu kesken ja tarvitsee laajennusta.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

• fosfaatti
• bauksiitti
• öljy
• puu

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

• maapähkinät
• cashewpähkinät

[muokkaa] Viitteet