Listavaali

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Listavaali on vaalitapa, jossa äänestäjä äänestää listaa ja korkeintaan toissijaisesti yksittäistä henkilöä. Listavaali voidaan järjestää enemmistövaalina tai suhteellisena vaalina. Avoimessa listavaalissa äänestäjä voi äänestää paitsi listaa, myös ehdokasta. Suljetussa listavaalissa hän voi äänestää vain listaa, jonka ehdokkaiden järjestys on ennalta määrätty.

Enemmistölistavaali ja suhteellinen listavaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enemmistölistavaalissa eniten ääniä saaneen listan ehdokkaat tulevat valituiksi. Suhteellisessa listavaalissa jokaiselta listalta tulee valittua niin monta ehdokasta kuin on listan suhteellinen osuus äänistä. Suhteellisuuden osuuden laskemiseen voidaan käyttää erilaisia menetelmiä kuten D'Hondtin menetelmää, Sainte-Laguën menetelmää tai siirtoäänivaalitapaa.

Vapaus valita ehdokkaiden väliltä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suljettu ja avoin listavaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suljetussa listavaalissa äänestäjä äänestää vain listaa, ja kultakin listalta tulevat valituiksi ne henkilöt, jotka listan laatija (esimerkiksi puolue) on asettanut listan kärkeen. Avoimessa listavaalissa äänestäjät valitsevat äänestämältään listalta suosikkiehdokkaansa samalla kun äänestävät listaa, ja listan sisäinen läpimenojärjestys määräytyy listan ehdokkaiden äänimääristä.

Ruotsin sekamalli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa oli käytössä ennen vuotta 1997 suljettu listavaali, josta on siirretty puoliavoimeen listavaaliin. Ruotsissa ehdokkaat valitaan puolueen asettamassa järjestyksessä, paitsi jos joku saa yli 8 % puolueensa äänistä vaalipiirissä, hänet valitaan ensin. Ruotsissa ehdokkaan äänestäminen ei ole pakollista, joten muutos ei ole juurikaan vaikuttanut vaalitulokseen.

Myös Alankomaissa on käytössä puoliavoimet listat, mutta siellä ehdokkaan pitää saada yli 25% äänistä ohittaakseen puolueen asettaman järjestyksen.

Suomen malli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa eduskuntavaalit ja kunnallisvaalit toteutetaan suhteellisella, avoimella listavaalilla.

Toisinaan suomalaisessa keskustelussa esitetään, että Suomessa pitäisi siirtyä suljettuun listavaaliin. Esimerkiksi professori Eero Paloheimo kuvailee suljetun listavaalin hyötyjä sillä, että se tekisi aatteellisia eroja puolueiden välille, vähentäisi äänien karkaamista väärille ehdokkaille siksi että puolueiden ehdokaslistat ovat liian heterogeeniset, sekä vähentäisi julkkisehdokkaiden määrää. Toisaalta suljettu listavaali veisi Paloheimon mukaan äänestäjiltä valinnan mahdollisuuksia, mikä voisi herättää protestimielialaa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Valtteri Varpela: Suomen vaaleissa yksi iso ongelma 19.8.2009. Uusi Suomi. Viitattu 5.4.2014.