1974
Wikipedia
[muokkaa] Tapahtumia
[muokkaa] Tammikuu
- 1. tammikuuta – Nurmes, Raisio ja Vantaa muuttuivat kaupungeiksi sekä Alavus ja Virrat kauppaloiksi. Suomen pienin kunta Haapasaari liitettiin Kotkan kaupunkiin. Pyhämaan kunta liitettiin Uuteenkaupunkiin.
- 1. tammikuuta – Suomen ja EEC:n välinen vapaakauppasopimus astui voimaan.
- 1. tammikuuta – Neuvostoliitto nimitti uudeksi Suomen-suurlähettilääkseen Vladimir Stepanovin. Hänen edeltäjänsä Viktor Maltsev siirtyi Nl:n suurlähettilääksi Intiaan.
- 2. tammikuuta – Neuvostoliiton uutistoimisto TASS aloitti virallisen kampanjan kirjailija Aleksandr Solženitsyniä vastaan, jonka romaani Vankileirien saaristo oli ilmestynyt venäjänkielisenä Pariisissa.
- 4. tammikuuta – Suomen vanhin sanomalehti Åbo Underrättelser täytti 150 vuotta.
- 4. tammikuuta – Suomi irtisanoi Chilen kanssa elokuussa 1973 solmimansa kehitysluottosopimuksen Chilen poliittisten olojen muututtua.
- 8. tammikuuta – Sosialististen maiden talousjärjestö SEV täytti 25 vuotta.
- 8. tammikuuta – Ruotsissa aloitettiin bensiinin säännöstely. Yksityisautoilijoille jaettiin ostokupongit, joilla he saivat seitsemän säännöstelykuukauden aikana 100 litraa bensiiniä.
- 8. tammikuuta – Suomen Maaseudun Puolueen kansanedustajat Veikko Vennamo, Rainer Lemström ja J. Juhani Kortesalmi suljettiin loukkaavan kielenkäytön ja muutenkin sopimattoman käytöksen vuoksi yksimielisesti kahdeksi viikoksi eduskunnan ulkopuolelle. SMP:n edustajien mielestä eduskunnassa vallitsi mielivalta.
- 18. tammikuuta – Kirjailija Aleksandr Solženitsyn syytti Neuvostoliiton viranomaisia siitä, että nämä olivat antaneet kansalaisille vääriä tietoja hänen Vankileirien saaristo -kirjastaan.
- 25. tammikuuta – Suomen hallitus korotti polttonesteiden hintoja. Bensiini kallistui 25 prosenttia, raskas polttoöljy 181 prosenttia ja kevyt polttoöljy 83 prosenttia. Monet huoltoasemat ehtivät myydä varastonsa loppuun ennen hinnankorotusten voimaantuloa.
[muokkaa] Helmikuu
- 1. helmikuuta – 225 ihmistälähde?[1] sai surmansa 22-kerroksisen pilvenpiirtäjän palossa Sao Paulossa Brasiliassa. Rakennuksen turvatoimet oli laiminlyöty.lähde?[2]
- 7. helmikuuta – Grenada itsenäistyi.
- 10. helmikuuta – Brasilialainen arkkipiispa Helder Camara vastaanotti Oslossa hänelle kerätyn 1,5 miljoonan Norjan kruunun arvoisen "Kansan rauhanpalkinnon". Camara oli sivuutettu kerta toisensa jälkeen Nobelin rauhanpalkintoa jaettaessa.
- 13. helmikuuta – Nobel-palkittu kirjailija Aleksandr Solženitsyn karkotettiin Neuvostoliitosta. Hänet lennätettiin Länsi-Saksaan, jossa kirjailija Heinrich Böll otti hänet hoiviinsa. Solženitsyn siirtyi myöhemmin Sveitsiin ja sieltä edelleen Yhdysvaltoihin.
- 16. helmikuuta – Suomen hallitus aloitti energiansäästökampanjan, jolla haluttiin selventää säästön merkitystä kansalaisille ja korjata vääristyneitä kulutustottumuksia. Säästökohteita olivat erityisesti lämmitys, sähkön käyttö ja liikenne.
- 20. helmikuuta − Länsi-Saksa liittyi kansainväliseen ydinsulkusopimukseen.
- 28. helmikuuta − Yhdysvallat ja Egypti solmivat uudelleen vuonna 1967 katkenneet diplomaattisuhteensa.
- 28. helmikuuta − Suomen ainoa ruotsinkielinen iltapäivälehti Nya Pressen ilmestyi viimeisen kerran.
[muokkaa] Maaliskuu
- 1. maaliskuuta – Tasavallan presidentti Urho Kekkonen aloitti poikkeuslailla pidennetyn toimikautensa nelivuotisen jatkoajan antamalla eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen.
- 3. maaliskuuta – Turkkilainen DC-10-matkustajakone syöksyi maahan Ranskassa heti noustuaan Orlyn lentokentältä. Onnettomuudessa kuoli 346 ihmistä ja sen aiheutti lastiruuman oven irtoaminen nousun aikana.lähde?[3]
- 8. maaliskuuta – Charles de Gaullen kansainvälinen lentokenttä otettiin käyttöön Pariisissa.
- 8. maaliskuuta – 52 lähinnä vasemmistolaista kulttuurijärjestöä jätti presidentti Urho Kekkoselle ja pääministeri Kalevi Sorsalle vetoomuksen demokratian toteuttamisesta kulttuurihallinnossa. Vetoomuksen taustalla oli opetusministeri Marjatta Väänäsen päätös karsia melko reippaalla kädellä tiettyjä kulttuurimäärärahoja.
- 15. maaliskuuta − Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Lauri Sutela siirtyi puolustusvoimain komentajaksi hänen edeltäjänsä kenraali Kaarlo Leinosen jäädessä eläkkeelle.
- 18. maaliskuuta – Öljykriisi: OPECin öljynvientiboikotti päättyi.
- 21. maaliskuuta – Yhdysvallat palautti diplomaattisuhteet Ruotsiin. Suhteet olivat katkenneet vuoden 1972 lopulla pääministeri Olof Palmen Vietnamin sotaa arvostelleiden lausuntojen vuoksi.
- 29. maaliskuuta – Mariner 10 ohitti Merkuriuksen.
- 29. maaliskuuta – Suomen kauppalaivastosta poistettiin viimeiset kaksi apukoneilla varustettua purjealusta.
[muokkaa] Huhtikuu
- 1. huhtikuuta – Junaliikenne Humppilan ja Forssan välisellä yksityisellä, 23 kilometrin pituisella kapearaiteisella rautatiellä päättyi.
- 6. huhtikuuta – Ruotsalainen yhtye ABBA voitti Euroviisut Brightonissa Englannissa, kappaleella Waterloo.
- 25. huhtikuuta – Neilikkavallankumous Portugalissa, diktatuuri kukistui. Tapauksen muistoksi vietetään "vapauden päivää" (Dia da Liberdade).
- 27. huhtikuuta – Neuvostoliittolainen matkustajakone syöksyi maahan lähellä Leningradia. Kaikki koneessa olleet 118 ihmistä saivat surmansa.
- 28. huhtikuuta – Viimeiset yhdysvaltalaiset evakuoitiin Saigonista (nykyisin Ho Chi Minhin kaupunki).
[muokkaa] Toukokuu
- 3. toukokuuta – Kalevi Keihäsen johtamat matkatoimisto Keihäsmatkat Oy ja lentoyhtiö Spear Air Oy keskeyttivät toimintansa Helsingin Osakepankin lopetettua yhtiöiden rahoittamisen. Yli 200 työntekijää irtisanottiin. Tapahtumahetkellä yhtiöillä oli yli 1800 matkustajaa ulkomailla. Ilmailuhallitus määräsi Spear Airin lentokoneet lentokieltoon 6. toukokuuta. Keihäsmatkat Oy jätti konkurssianomuksen Helsingin raastuvanoikeudelle 8. toukokuuta.
- 5. toukokuuta – Suomessa alettiin jakaa ulkomaisille matkailijoille käyttäytymisopasta matkailun aiheuttamien lieveilmiöiden vähentämiseksi.
- 7. toukokuuta – Saksan liittotasavallan liittokansleri Willy Brandt erosi tehtävästään, kun hänen läheinen avustajansa Günter Guillaume paljastui itäsaksalaiseksi vakoojaksi.
- 11. toukokuuta – Presidentti Urho Kekkonen ja pääministeri Kalevi Sorsa vetosivat Chilen sotilashallitukseen, ettei Chilen poliittisissa oikeudenkäynneissä langetettaisi kuolemantuomioita.
- 16. toukokuuta – Saksan liittotasavallan uusi liittokansleri Helmut Schmidt vannoi virkavalansa.
- 18. toukokuuta – Intia räjäytti kuudentena ydinasevaltiona ensimmäisen ydinpomminsa, "Hymyilevän Buddhan".
- 19. toukokuuta – Ranskan uudeksi presidentiksi, yllättäen kuolleen Georges Pompidoun seuraajaksi, valittiin silloinen valtiovarainministeri Valery Giscard d'Estaing. Hän astui virkaansa 27. toukokuuta.
- 20. toukokuuta – Seitsemän elinkeinoelämän järjestöä perusti Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA), jonka puheenjohtajaksi valittiin Päiviö Hetemäki.
- 28. toukokuuta – Veikko Vennamo kannettiin ulos Eduskunnan täysistunnosta. Vennamolle oli nyt jo neljännen kerran lyhyen ajan sisällä määrätty kahden viikon työskentelykielto.
[muokkaa] Kesäkuu
- 1. kesäkuuta − 29 ihmistä kuoli ja 75 loukkaantui Nypro-yhtiön kemiantehtaan räjähdyksessä Flixboroughin kylässä Isossa-Britanniassa. Kahdeksan hehtaarin tehdasalueen tuhonneen räjähdyksen syyksi epäiltiin kaasuvuotoa.
- 1. kesäkuuta − Suomen Kommunistinen Puolue vietti julkisen toimintansa 30-vuotisjuhlia.
- 2. kesäkuuta − Suomen Kansan Demokraattinen Liitto vietti 30-vuotisjuhliaan.
- 6. kesäkuuta – Ruotsin uusi perustuslaki muutti maan virallisesti parlamentaariseksi monarkiaksi.
- 8. kesäkuuta – Marttaliitto vietti 75-vuotisjuhliaan.
- 11. kesäkuuta − Yhdysvaltain ulkoministeri Henry Kissinger uhkasi Itävaltaan suuntautuneen vierailunsa aikana erota virastaan, elleivät syytökset hänen osuudestaan Watergate-skandaaliin lopu.
- 12. kesäkuuta – Tanskan kansankäräjät kumosi kansanedustaja Mogens Glistrupin parlamentaarisen koskemattomuuden, jotta hänen epäillyt verokavalluksensa voitaisiin tutkia.
- 13. kesäkuuta – Jalkapallon MM-kisat alkoivat Länsi-Saksassa
- 17. kesäkuuta – Ison-Britannian parlamentti joutui IRA:n pommihyökkäyksen kohteeksi. Parlamenttitalo vaurioitui pahoin ja 11 ihmistä loukkaantui.
- 27. kesäkuuta − Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon saapui viikon pituiselle viralliselle vierailulle Neuvostoliittoon.
- 29. kesäkuuta – Isabel Perón valittiin Argentiinan väliaikaiseksi presidentiksi hänen miehensä Juan Perónin sairastuttua vakavasti. Juan Perón kuoli 1. heinäkuuta.
[muokkaa] Heinäkuu
- 1. heinäkuuta – Tiekohtaiset nopeusrajoitukset tulivat voimaan koko Suomessa. Käytäntöä oli kokeiltu seitsemän eteläisen läänin alueella 1. elokuuta 1973 alkaen ja nopeusrajoitusten oli todettu huomattavasti parantaneen liikenneturvallisuutta.
- 1. heinäkuuta − Automaattinen puhelinliikenne Suomesta Pohjoismaihin ja Länsi-Saksaan alkoi.
- 5. heinäkuuta – 11 ihmistä kuoli ja lähes 20 loukkaantui turistibussin ja rekka-auton törmäyksessä valtatie 4:llä Laukaassa. Ylinopeutta ajanut alankomaalainen turistibussi oli onnettomuushetkellä ohittamassa toista autoa.
- 7. heinäkuuta – Länsi-Saksa kaatoi jalkapallon MM-finaalissa Münchenissä Hollannin 2–1, voittomaalin teki Gerd Müller.
- 15. heinäkuuta – Sotilasvallankaappaus syrjäytti presidentti Makarioksen Kyproksella.
- 19. heinäkuuta – Suomen Tukholman-suurlähettiläs Max Jakobson valittiin Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtajaksi.
- 20. heinäkuuta – Turkin joukot valtasivat Kyproksen turkkilaisen pohjoisosan.
- 23. heinäkuuta – Kreikan sotilashallitus kaatui.
[muokkaa] Elokuu
- 4. elokuuta – Pommi räjähti junassa Italian ja Saksan välillä. Italialaiset uusfasistit ottivat vastuun.
- 8. elokuuta – Watergate: Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon jätti eroanomuksensa, joka astui voimaan seuraavana päivänä. Varapresidentti Gerald Fordista tuli uusi presidentti.
- 16. elokuuta – Etiopian armeija riisti keisari Haile Selassielta kaiken vallan.
- 24. elokuuta – Porin Mäntyluodosta hinattiin merelle ensimmäinen Suomessa rakennettu öljynporauslautta Pentagone 84. Se oli suurin maassamme koskaan valmistettu esine.
- 25. elokuuta – Etiopian armeija otti keisari Haile Selassien asuinpalatsin "kansan omaisuudeksi".
- 26. elokuuta – Israel järjesti suuret sotaharjoitukset. Egypti ja Syyria määräsivät joukkonsa hälytystilaan Israelin vastaisilla rajoillaan.
[muokkaa] Syyskuu
- 6. syyskuuta – Ruotsin hallitus vapautti eversti Stig Wennerströmin, joka oli vuonna 1964 tuomittu 20 vuoden vankeuteen vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi.
- 8. syyskuuta – Yhdysvaltain uusi presidentti Gerald Ford armahti edeltäjänsä Richard Nixonin kaikista Watergate-jutun vuoksi nostetuista syytteistä. Fordin päätöstä arvosteltiin laajalti.
- 11. syyskuuta – Kansanedustaja Raimo Ilaskivi vaati Kokoomuksen puhdistamista vasemmistovoimista. Ilaskiven hyökkäyksen pääkohteena oli ns. remonttimiesten johtohahmo, kansanedustaja Juha Vikatmaa.
- 13. syyskuuta – Japanin punainen armeija valtasi Ranskan lähetystön Haagissa Alankomaissa. He saivat vapaaksi jäsenensä Yatuka Fumiyan, 300 000 dollaria ja lennon Jemenin Adeniin.
- 16. syyskuuta – Yhdysvaltain presidentti Gerald Ford myönsi ehdollisen armahduksen Vietnamin sodasta karanneille ja asepalvelusta vältelleille miehille.
- 30. syyskuuta – Kauppa- ja teollisuusministeri Jan-Magnus Jansson siirtyi Hufvudstadsbladetin päätoimittajaksi. Hänen seuraajakseen nimitettiin puolustusministeri Kristian Gestrin ja uudeksi puolustusministeriksi Carl-Olaf Homén.
[muokkaa] Lokakuu
- 1. lokakuuta – Kiinan kansantasavalta juhli perustamisensa 25-vuotispäivää. Huomiota herätti, etteivät valtion perustajat Mao Zedong ja Zhou Enlai osallistuneet julkisiin juhlallisuuksiin.
- 6. lokakuuta – Saksan demokraattinen tasavalta aloitti perustamisensa 25-vuotisjuhlallisuuksien viettämisen.
- 7. lokakuuta – Kööpenhaminassa alkoi oikeudenkäynti veropetoksiin syyllistynyttä kansanedustaja Mogens Glistrupia vastaan.
- 8. lokakuuta – Nobelin rauhanpalkinnon myöntämisestä kehkeytyi skandaali, kun paljastui, että japanilaiset poliitikot ja talouselämän edustajat olivat painostaneet Norjan Nobel-komiteaa myöntämään puolet palkintosummasta Japanin entiselle pääministerille Eisaku Satolle tämän myötävaikutuksella.
- 17. lokakuuta – UH-60 Black Hawkin ensilento.
- 23. lokakuuta – Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1980 talvikisat Yhdysvaltain Lake Placidille ja kesäkisat Moskovalle.
- 31. lokakuuta – Suomen pisin rautatietunneli, lähes 4,3 kilometriä pitkä Lahdenvuoren tunneli, valmistui rakenteilla olleella Jämsän ja Jyväskylän välisellä rataosalla Korpilahdella.
[muokkaa] Marraskuu
- 10. marraskuuta – Keskustapuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eino Uusitalo ehdotti välirauhansopimuksen (1944) solmimispäivän, 19. syyskuuta, korottamista toiseksi itsenäisyyspäiväksi. Ehdotus herätti laajaa ärtymystä, ja Uusitalo joutui pyytämään puhettaan myöhemmin anteeksi.
- 10. marraskuuta – Ryhmä Ugandan armeijan sotilaita yritti syöstä vallasta maan johtajan Idi Aminin. Kaappaushanke kukistettiin nopeasti.
- 12. marraskuuta – YK:n yleiskokous päätti sulkea Etelä-Afrikan toistaiseksi järjestön toiminnan ulkopuolelle sen harjoittaman rotuerottelun vuoksi.
- 19. marraskuuta – Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa saapui nelipäiväiselle valtiovierailulle Suomeen.
- 20. marraskuuta – Svenska Dagbladet kirjoitti Neuvostoliiton Suomen-suurlähettilään Vladimir Stepanovin pyrkivän vaikuttamaan Suomen sisäpolitiikkaan mm. antamalla ohjeita kommunisteille. SKP ja Suomen ulkoministeriö torjuivat väitteen.
- 21. marraskuuta – Birminghamissa kahdessa pubissa räjähti pommi, 21 ihmistä kuoli.
- 22. marraskuuta – YK:n yleiskokous myönsi Palestiinan vapautusjärjestölle tarkkailijan aseman. PLO:n johtaja Jasser Arafat sai valtionpäämiehen vastaanoton aloittaessaan yleiskokouksessa keskustelun Palestiinan kysymyksestä.
- 23. marraskuuta – Etiopian sotilashallitus Dergin välienselvittelyssä surmattiin ns. "verilauantaina" 59 poliittista vankia, mukaan lukien Dergin enemmistön linjaa vastustanut kenraali Aman, ja keisarin vävy, entinen puolustusministeri kenraali Abiye Abebe.[4]
- 28. marraskuuta – Etiopian sotilashallituksen johtajaksi nimitettiin kenraali Teferi Bante.
[muokkaa] Joulukuu
- 2. joulukuuta – Tasavallan presidentin puoliso, rouva Sylvi Kekkonen kuoli. Itsenäisyyspäivän vastaanotto presidentinlinnassa peruttiin.
- 2. joulukuuta – Demarin pakinoitsija Simo Juntunen (Simppa) erotettiin toimestaan poliittisista syistä. SDP:n oikeaan laitaan lukeutuneen Juntusen linjan katsottiin olevan ristiriidassa puolueen ja lehden linjan kanssa. SDP:n puoluetoimikunta hyväksyi Juntusen irtisanomisen 5. joulukuuta.
- 10. joulukuuta – Kirjailija Aleksandr Solženitsyn vastaanotti Tukholmassa hänelle vuonna 1970 myönnetyn Nobelin kirjallisuuspalkinnon.
- 10. joulukuuta – Yhdysvaltain senaatti vahvisti Nelson Rockefellerin valinnan uudeksi varapresidentiksi.
[muokkaa] Tuntematon päivämäärä
- Suomessa asumistuotannon "hullu vuosi"
- Armeija kaappasi vallan keisari Haile Selassielta Etiopiassa ja suisti maan sekasortoon.
- Syksy 1974 – Pirkkalan kunnassa Pirkanmaalla aloitettiin historian opetuksen kokeilu, jonka oppimateriaalina oli maisteri Antti Penttilän laatimaksi ilmoitettu opetusmoniste.
[muokkaa] Syntyneitä
- 7. tammikuuta – Matti Ristinen, suomalainen näyttelijä
- 9. tammikuuta – Ranya Paasonen, intialais-suomalainen kirjailija
- 16. tammikuuta – Kate Moss, englantilainen malli
- 23. tammikuuta – Sampsa Astala, rumpali ("Lordi")
- 13. helmikuuta – Robbie Williams, englantilainen laulaja
- 14. helmikuuta – Philippe Léonard, belgialainen jalkapalloilija
- 15. helmikuuta – Tomi Putaansuu, muusikko ("Lordi")
- 6. maaliskuuta – Miika Tenkula, suomalainen muusikko (Sentenced) (k. 2009)
- 24. maaliskuuta – Alyson Hannigan, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 31. maaliskuuta – Jani Sievinen, uimari
- 8. huhtikuuta – Lasse Ottesen, norjalainen mäkihyppääjä
- 13. huhtikuuta – Martin Höllwarth, itävaltalainen mäkihyppääjä
- 17. huhtikuuta – Victoria Beckham ("Posh Spice"), englantilainen laulaja
- 21. huhtikuuta – Bård Eithun, norjalainen rumpali
- 22. huhtikuuta – Shavo Odadjian, basisti
- 28. huhtikuuta – Penélope Cruz, espanjalainen näyttelijä
- 1. kesäkuuta – Alanis Morissette, kanadalainen laulaja
- 7. heinäkuuta – Liv Grete Poirée, norjalainen ampumahiihtäjä
- 12. heinäkuuta – Sharon den Adel, alankomaalainen laulaja ("Within Temptation")
- 13. heinäkuuta – Jarno Trulli, italialainen Formula 1 -kuljettaja
- 16. heinäkuuta – Terhi Kokkonen, suomalainen laulaja
- 31. heinäkuuta – Emilia Fox, brittiläinen näyttelijä
- 16. elokuuta – Didier Cuche, sveitsiläinen alppihiihtäjä
- 19. syyskuuta – Victoria Silvstedt, ruotsalainen malli ja laulaja
- 9. lokakuuta – Janne Lehtinen, rock-muusikko ja laulaja
- 10. marraskuuta – Niko Hurme, basisti
- 11. marraskuuta – Leonardo DiCaprio, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 12. marraskuuta – Alessandro Birindelli, italialainen jalkapalloilija
- 23. marraskuuta – Saku Koivu, suomalaissyntyinen jääkiekkoilija
[muokkaa] Kuolleita
- 1. tammikuuta – Ilmo Nurmela, suomalainen yritysjohtaja ja ministeri, vuorineuvos
- 31. tammikuuta – Samuel Goldwyn, elokuvastudion toimitusjohtaja
- 31. tammikuuta – Emil Väre, suomalainen painija
- 15. helmikuuta – Kurt Atterberg, ruotsalainen säveltäjä
- 1. huhtikuuta – Liisa Taxell, näyttelijä (s. 1931)
- 2. huhtikuuta – Georges Pompidou, Ranskan presidentti
- 18. maaliskuuta – Hertta Kuusinen, kansanedustaja
- 16. huhtikuuta – Paavo Ravila, suomalainen kielitieteilijä, akateemikko
- 24. huhtikuuta – Franz Jonas, Itävallan liittopresidentti
- 24. toukokuuta – Duke Ellington, yhdysvaltalainen jazzpianisti, -säveltäjä ja -kapellimestari
- 9. kesäkuuta – Miguel Angel Asturias, guatemalalainen Nobel-kirjailija
- 17. kesäkuuta – Rabbe Enckell, suomalainen kirjailija ja taidemaalari, akateemikko
- 18. kesäkuuta – Georgi Zhukov, Neuvostoliiton marsalkka
- 1. heinäkuuta – Juan Perón, Argentiinan presidentti
- 6. heinäkuuta – Aladár Paasonen, suomalainen eversti
- 11. heinäkuuta – Pär Lagerkvist, ruotsalainen Nobel-kirjailija
- 28. heinäkuuta – Tyyne Paasivuori, suomalainen kansanedustaja
- 29. heinäkuuta – Erich Kästner, saksalainen kirjailija
- 8. elokuuta – Baldur von Schirach, Hitler-Jugendin johtaja
- 21. elokuuta – Hannes Veivo, suomalainen näyttelijä
- 26. elokuuta – Charles Lindbergh, yhdysvaltalainen lentäjä
- 26. elokuuta – Samuli Paronen, suomalainen kirjailija
- 27. syyskuuta – Erik Lindström, suomalainen näyttelijä
- 6. lokakuuta – Helmuth Koinigg, Formula 1 -kuljettaja
- 9. lokakuuta – Oskar Schindler, teollisuusmies
- 12. lokakuuta – Josef Krips, itävaltalainen kapellimestari
- 24. lokakuuta – David Oistrah, neuvostoliittolainen viulisti
- 7. marraskuuta – Tauno Suontausta, suomalainen lakimies, ministeri
- 9. marraskuuta – Holger Meins, länsisaksalainen terroristi
- 13. marraskuuta – Vittorio De Sica, elokuvaohjaaja ja -näyttelijä
- 17. marraskuuta – Erskine Childers, Irlannin presidentti
- 21. marraskuuta – Reino Tolvanen, suomalainen näyttelijä
- 25. marraskuuta – U Thant, burmalainen poliitikko ja YK:n pääsihteeri 1961–1971
- 29. marraskuuta – Åke Gartz, suomalainen vuorineuvos, ministeri
- 2. joulukuuta – Sylvi Kekkonen, suomalainen kirjailija, presidentti Urho Kekkosen puoliso
- 2. joulukuuta – Juha Vikatmaa, suomalainen kansanedustaja.
- 5. joulukuuta – Zaharia Stancu, romanialainen kirjailija
[muokkaa] Nobelin palkinnot
- Nobelin fysiikanpalkinto: Martin Ryle ja Antony Hewish
- Nobelin kemianpalkinto: Paul John Flory
- Nobelin lääketieteen palkinto: Albert Claude, Christian de Duve ja George Palade
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Eyvind Johnson ja Harry Martinson
- Nobelin rauhanpalkinto: Seán MacBride ja Eisaku Sato
[muokkaa] Kirjoja
- Kultakaivos – Wilbur Smith
- Myrskyn silmä – Patrick White
- Helenan askeleissa – Aino Räsänen
- Kohti suurta seikkailua – Aino Räsänen
- Suo on täynnä taikaa – Maria Lang
- Carrie – Stephen King
- Maailma on sana – Samuli Paronen
[muokkaa] Muuta
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1975, Otava 1974, Helsinki, s. 37.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1975, s. 37.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1975, s. 42.
- ↑ The Struggle for Power, 1974-77, Country Studies, U.S. Library of Congress
