1974

Wikipedia

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku  1900-luku  2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku  1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku  2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900  1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000  2001 2002

[muokkaa] Tapahtumia

[muokkaa] Tammikuu

• 1. tammikuuta – Nurmes, Raisio ja Vantaa muuttuivat kaupungeiksi sekä Alavus ja Virrat kauppaloiksi. Suomen pienin kunta Haapasaari liitettiin Kotkan kaupunkiin. Pyhämaan kunta liitettiin Uuteenkaupunkiin. Kuhmoisten kunta siirrettiin Hämeen läänistä Keski-Suomen lääniin.
• 1. tammikuuta – Suomen ja EEC:n välinen vapaakauppasopimus astui voimaan.
• 2. tammikuuta – Neuvostoliiton uutistoimisto TASS aloitti virallisen kampanjan kirjailija Aleksandr Solženitsyniä vastaan, jonka romaani Vankileirien saaristo oli ilmestynyt venäjänkielisenä Pariisissa.
• 3. tammikuuta – Neuvostoliitto nimitti uudeksi Suomen-suurlähettilääkseen Vladimir Stepanovin. Hänen edeltäjänsä Viktor Maltsev siirtyi Nl:n suurlähettilääksi Intiaan.
• 4. tammikuuta – Suomen vanhin sanomalehti Åbo Underrättelser täytti 150 vuotta.
• 4. tammikuuta – Suomi irtisanoi Chilen kanssa elokuussa 1973 solmimansa kehitysluottosopimuksen Chilen poliittisten olojen muututtua.
• 8. tammikuuta – Sosialististen maiden talousjärjestö SEV täytti 25 vuotta.
• 8. tammikuuta – Ruotsissa aloitettiin bensiinin säännöstely. Yksityisautoilijoille jaettiin ostokupongit, joilla he saivat seitsemän säännöstelykuukauden aikana 100 litraa bensiiniä.
• 8. tammikuuta – Suomen Maaseudun Puolueen kansanedustajat Veikko Vennamo, Rainer Lemström ja J. Juhani Kortesalmi suljettiin loukkaavan kielenkäytön ja muutenkin sopimattoman käytöksen vuoksi yksimielisesti kahdeksi viikoksi eduskunnan ulkopuolelle. SMP:n edustajien mielestä eduskunnassa vallitsi mielivalta ja he olivat syyttäneet puhemies V. J. Sukselaista valtiopäiväjärjestyksen rikkomisesta.
• 9. tammikuuta − Suomen ja Neuvostoliiton välinen, Imatralta Kotkaan ulottuva maakaasuputki vihittiin käyttöön. Valkealassa pidettyyn juhlatilaisuuteen osallistui kummankin maan korkeinta poliittista johtoa.
• 18. tammikuuta – Kirjailija Aleksandr Solženitsyn syytti Neuvostoliiton viranomaisia siitä, että nämä olivat antaneet kansalaisille vääriä tietoja hänen Vankileirien saaristo -kirjastaan.
• 25. tammikuuta – Suomen hallitus korotti polttonesteiden hintoja. Bensiini kallistui 25 prosenttia, raskas polttoöljy 181 prosenttia ja kevyt polttoöljy 83 prosenttia. Monet huoltoasemat ehtivät myydä varastonsa loppuun ennen hinnankorotusten voimaantuloa.
• 31. tammikuuta − SKDL:n kansanedustaja Anna-Liisa Tiekso siirtyi Rautaruukki Oy:n sosiaalijohtajaksi ja erosi eduskunnasta.

[muokkaa] Helmikuu

• 1. helmikuuta – 225 ihmistä^lähde?[1] sai surmansa 22-kerroksisen pilvenpiirtäjän palossa Sao Paulossa Brasiliassa. Rakennuksen turvatoimet oli laiminlyöty.^lähde?[2]
• 7. helmikuuta – Grenada itsenäistyi.
• 10. helmikuuta – Brasilialainen arkkipiispa Helder Camara vastaanotti Oslossa hänelle kerätyn 1,5 miljoonan Norjan kruunun arvoisen "Kansan rauhanpalkinnon". Camara oli sivuutettu kerta toisensa jälkeen Nobelin rauhanpalkintoa jaettaessa.
• 13. helmikuuta – Nobel-palkittu kirjailija Aleksandr Solženitsyn karkotettiin Neuvostoliitosta. Hänet lennätettiin Länsi-Saksaan, jossa kirjailija Heinrich Böll otti hänet hoiviinsa. Solženitsyn siirtyi myöhemmin Sveitsiin ja sieltä edelleen Yhdysvaltoihin.
• 16. helmikuuta – Suomen hallitus aloitti energiansäästökampanjan, jolla haluttiin selventää säästön merkitystä kansalaisille ja korjata vääristyneitä kulutustottumuksia. Säästökohteita olivat erityisesti lämmitys, sähkön käyttö ja liikenne.
• 20. helmikuuta − Länsi-Saksa liittyi kansainväliseen ydinsulkusopimukseen.
• 28. helmikuuta − Yhdysvallat ja Egypti solmivat uudelleen vuonna 1967 katkenneet diplomaattisuhteensa.
• 28. helmikuuta − Suomen ainoa ruotsinkielinen iltapäivälehti Nya Pressen ilmestyi viimeisen kerran.

[muokkaa] Maaliskuu

• 1. maaliskuuta – Tasavallan presidentti Urho Kekkonen aloitti poikkeuslailla pidennetyn toimikautensa nelivuotisen jatkoajan antamalla eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen.
• 3. maaliskuuta – Turkkilainen DC-10-matkustajakone syöksyi maahan Ranskassa heti noustuaan Orlyn lentokentältä. Onnettomuudessa kuoli 346 ihmistä ja sen aiheutti lastiruuman oven irtoaminen nousun aikana.^lähde?[3]
• 8. maaliskuuta – Charles de Gaullen kansainvälinen lentokenttä otettiin käyttöön Pariisissa.
• 8. maaliskuuta – 52 lähinnä vasemmistolaista kulttuurijärjestöä jätti presidentti Urho Kekkoselle ja pääministeri Kalevi Sorsalle vetoomuksen demokratian toteuttamisesta kulttuurihallinnossa. Vetoomuksen taustalla oli opetusministeri Marjatta Väänäsen päätös karsia melko reippaalla kädellä tiettyjä kulttuurimäärärahoja.
• 15. maaliskuuta − Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Lauri Sutela siirtyi puolustusvoimain komentajaksi hänen edeltäjänsä kenraali Kaarlo Leinosen jäädessä eläkkeelle.
• 18. maaliskuuta – Öljykriisi: OPECin öljynvientiboikotti päättyi.
• 21. maaliskuuta – Yhdysvallat palautti diplomaattisuhteet Ruotsiin. Suhteet olivat katkenneet vuoden 1972 lopulla pääministeri Olof Palmen Vietnamin sotaa arvostelleiden lausuntojen vuoksi.
• 29. maaliskuuta – Mariner 10 ohitti Merkuriuksen.
• 29. maaliskuuta – Suomen kauppalaivastosta poistettiin viimeiset kaksi apukoneilla varustettua purjealusta.

[muokkaa] Huhtikuu

• 1. huhtikuuta – Junaliikenne Humppilan ja Forssan välisellä yksityisellä, 23 kilometrin pituisella kapearaiteisella rautatiellä päättyi.
• 6. huhtikuuta – Ruotsalainen yhtye ABBA voitti Euroviisut Brightonissa Englannissa, kappaleella Waterloo.
• 10. huhtikuuta − Israelin pääministeri Golda Meir jätti hallituksensa eronpyynnön lokakuun 1973 sotaa tutkineen komitean julkaistua raporttinsa.
• 15. huhtikuuta − Armeija kaappasi vallan Nigeriassa.
• 25. huhtikuuta – Neilikkavallankumous Portugalissa, diktatuuri kukistui. Tapauksen muistoksi vietetään "vapauden päivää" (Dia da Liberdade).
• 27. huhtikuuta – Neuvostoliittolainen matkustajakone syöksyi maahan lähellä Leningradia. Kaikki koneessa olleet 118 ihmistä saivat surmansa.
• 28. huhtikuuta – Viimeiset yhdysvaltalaiset evakuoitiin Saigonista (nykyisin Ho Chi Minhin kaupunki).
• 29. huhtikuuta − Juhani Raiskinen nimitettiin Suomen Kansallisoopperan johtajaksi Leif Segerstamin pyydettyä eroa.

[muokkaa] Toukokuu

• 3. toukokuuta – Kalevi Keihäsen johtamat matkatoimisto Keihäsmatkat Oy ja lentoyhtiö Spear Air Oy keskeyttivät toimintansa Helsingin Osakepankin lopetettua yhtiöiden rahoittamisen. Yli 200 työntekijää irtisanottiin. Tapahtumahetkellä yhtiöillä oli yli 1800 matkustajaa ulkomailla. Ilmailuhallitus määräsi Spear Airin lentokoneet lentokieltoon 6. toukokuuta. Keihäsmatkat Oy jätti konkurssianomuksen Helsingin raastuvanoikeudelle 8. toukokuuta.
• 5. toukokuuta – Suomessa alettiin jakaa ulkomaisille matkailijoille käyttäytymisopasta matkailun aiheuttamien lieveilmiöiden vähentämiseksi.
• 7. toukokuuta – Saksan liittotasavallan liittokansleri Willy Brandt erosi tehtävästään, kun hänen läheinen avustajansa Günter Guillaume paljastui itäsaksalaiseksi vakoojaksi.
• 11. toukokuuta – Presidentti Urho Kekkonen ja pääministeri Kalevi Sorsa vetosivat Chilen sotilashallitukseen, ettei Chilen poliittisissa oikeudenkäynneissä langetettaisi kuolemantuomioita.
• 16. toukokuuta – Saksan liittotasavallan uusi liittokansleri Helmut Schmidt vannoi virkavalansa.
• 18. toukokuuta – Intia räjäytti kuudentena ydinasevaltiona ensimmäisen ydinpomminsa, "Hymyilevän Buddhan".
• 19. toukokuuta – Ranskan uudeksi presidentiksi, yllättäen kuolleen Georges Pompidoun seuraajaksi, valittiin silloinen valtiovarainministeri Valery Giscard d'Estaing. Hän astui virkaansa 27. toukokuuta.
• 20. toukokuuta – Seitsemän elinkeinoelämän järjestöä perusti Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA), jonka puheenjohtajaksi valittiin Päiviö Hetemäki.
• 28. toukokuuta – Veikko Vennamo kannettiin ulos Eduskunnan täysistunnosta. Vennamolle oli nyt jo neljännen kerran lyhyen ajan sisällä määrätty kahden viikon työskentelykielto.

[muokkaa] Kesäkuu

• 1. kesäkuuta − 29 ihmistä kuoli ja 75 loukkaantui Nypro-yhtiön kemiantehtaan räjähdyksessä Flixboroughin kylässä Isossa-Britanniassa. Kahdeksan hehtaarin tehdasalueen tuhonneen räjähdyksen syyksi epäiltiin kaasuvuotoa.
• 1. kesäkuuta − Suomen Kommunistinen Puolue vietti julkisen toimintansa 30-vuotisjuhlia.
• 2. kesäkuuta − Suomen Kansan Demokraattinen Liitto vietti 30-vuotisjuhliaan.
• 3. kesäkuuta − Työväenpuolueen johtaja Jitzhak Rabin muodosti Israelin uuden hallituksen. Hän vakuutti, ettei Israel missään tapauksessa vetäytyisi vuoteen 1967 saakka voimassa olleille rajoille, joita oli hänen mukaansa mahdoton puolustaa.
• 6. kesäkuuta – Ruotsin uusi perustuslaki muutti maan virallisesti parlamentaariseksi monarkiaksi.
• 8. kesäkuuta – Marttaliitto vietti 75-vuotisjuhliaan.
• 11. kesäkuuta − Yhdysvaltain ulkoministeri Henry Kissinger uhkasi Itävaltaan suuntautuneen vierailunsa aikana erota virastaan, elleivät syytökset hänen osuudestaan Watergate-skandaaliin lopu.
• 12. kesäkuuta – Tanskan kansankäräjät kumosi kansanedustaja Mogens Glistrupin parlamentaarisen koskemattomuuden, jotta hänen epäillyt verokavalluksensa voitaisiin tutkia.
• 13. kesäkuuta – Jalkapallon MM-kisat alkoivat Länsi-Saksassa
• 17. kesäkuuta – Ison-Britannian parlamentti joutui IRA:n pommihyökkäyksen kohteeksi. Parlamenttitalo vaurioitui pahoin ja 11 ihmistä loukkaantui.
• 27. kesäkuuta − Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon saapui viikon pituiselle viralliselle vierailulle Neuvostoliittoon.
• 29. kesäkuuta – Isabel Perón valittiin Argentiinan väliaikaiseksi presidentiksi hänen miehensä Juan Perónin sairastuttua vakavasti. Juan Perón kuoli 1. heinäkuuta.

[muokkaa] Heinäkuu

• 1. heinäkuuta – Tiekohtaiset nopeusrajoitukset tulivat voimaan koko Suomessa. Käytäntöä oli kokeiltu seitsemän eteläisen läänin alueella 1. elokuuta 1973 alkaen ja nopeusrajoitusten oli todettu huomattavasti parantaneen liikenneturvallisuutta.
• 1. heinäkuuta − Automaattinen puhelinliikenne Suomesta Pohjoismaihin ja Länsi-Saksaan alkoi.
• 5. heinäkuuta – 11 ihmistä kuoli ja lähes 20 loukkaantui turistibussin ja rekka-auton törmäyksessä valtatie 4:llä Laukaassa. Ylinopeutta ajanut alankomaalainen turistibussi oli onnettomuushetkellä ohittamassa toista autoa.
• 7. heinäkuuta – Länsi-Saksa kaatoi jalkapallon MM-finaalissa Münchenissä Hollannin 2–1, voittomaalin teki Gerd Müller.
• 15. heinäkuuta – Sotilasvallankaappaus syrjäytti presidentti Makarioksen Kyproksella.
• 19. heinäkuuta – Prinssi Juan Carlos nimitettiin Espanjan vt. valtionpäämieheksi Francisco Francon sairauden vuoksi.
• 19. heinäkuuta − Suomen Tukholman-suurlähettiläs Max Jakobson valittiin Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtajaksi.
• 20. heinäkuuta – Turkin joukot valtasivat Kyproksen turkkilaisen pohjoisosan.
• 23. heinäkuuta – Kreikan sotilashallitus kaatui.

[muokkaa] Elokuu

• 4. elokuuta – Pommi räjähti junassa Italian ja Saksan välillä. Italialaiset uusfasistit ottivat vastuun.
• 8. elokuuta – Watergate: Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon jätti eroanomuksensa, joka astui voimaan seuraavana päivänä. Varapresidentti Gerald Fordista tuli uusi presidentti.
• 9. elokuuta − Pohjola-Norden -järjestö vietti 50-vuotisjuhlansa Helsingin Finlandia-talossa.
• 11. elokuuta − Ainakin 2000 ihmistä sai surmansa monsuunisateiden aiheuttamissa tulvissa Bangladeshissä.
• 16. elokuuta – Etiopian armeija riisti keisari Haile Selassielta kaiken vallan.
• 24. elokuuta – Porin Mäntyluodosta hinattiin merelle ensimmäinen Suomessa rakennettu öljynporauslautta Pentagone 84. Se oli suurin maassamme koskaan valmistettu esine.
• 25. elokuuta – Etiopian armeija otti keisari Haile Selassien asuinpalatsin "kansan omaisuudeksi".
• 26. elokuuta – Israel järjesti suuret sotaharjoitukset. Egypti ja Syyria määräsivät joukkonsa hälytystilaan Israelin vastaisilla rajoillaan.

[muokkaa] Syyskuu

• 3. syyskuuta − Alankomaiden kuningatar Juliana ja prinssi Bernhard saapuivat valtiovierailulle Suomeen.
• 4. syyskuuta − Yhdysvallat ja Itä-Saksa solmivat diplomaattisuhteet.
• 6. syyskuuta – Ruotsin hallitus vapautti eversti Stig Wennerströmin, joka oli vuonna 1964 tuomittu 20 vuoden vankeuteen vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi.
• 8. syyskuuta – Yhdysvaltain uusi presidentti Gerald Ford armahti edeltäjänsä Richard Nixonin kaikista Watergate-jutun vuoksi nostetuista syytteistä. Fordin päätöstä arvosteltiin laajalti.
• 11. syyskuuta – Kansanedustaja Raimo Ilaskivi vaati Kokoomuksen puhdistamista vasemmistovoimista. Ilaskiven hyökkäyksen pääkohteena oli ns. remonttimiesten johtohahmo, kansanedustaja Juha Vikatmaa.
• 13. syyskuuta – Japanin punainen armeija valtasi Ranskan lähetystön Haagissa Alankomaissa. He saivat vapaaksi jäsenensä Yatuka Fumiyan, 300 000 dollaria ja lennon Jemenin Adeniin.
• 16. syyskuuta – Yhdysvaltain presidentti Gerald Ford myönsi ehdollisen armahduksen Vietnamin sodasta karanneille ja asepalvelusta vältelleille miehille.
• 17. syyskuuta − Bangladesh, Grenada ja Guinea-Bissau hyväksyttiin YK:n jäsenmaiksi, jolloin jäsenmaiden lukumäärä nousi 138:aan.
• 26. syyskuuta − Palestiinan vapautuksen kansanrintama PFLP katkaisi suhteensa Palestiinan vapautusjärjestöön PLO:hon. PFLP arvosteli PLO:ta liian läheisistä suhteista Yhdysvaltoihin.
• 30. syyskuuta – Kauppa- ja teollisuusministeri Jan-Magnus Jansson siirtyi Hufvudstadsbladetin päätoimittajaksi. Hänen seuraajakseen nimitettiin puolustusministeri Kristian Gestrin ja uudeksi puolustusministeriksi Carl-Olaf Homén.

[muokkaa] Lokakuu

• 1. lokakuuta – Kiinan kansantasavalta juhli perustamisensa 25-vuotispäivää. Huomiota herätti, etteivät valtion perustajat Mao Zedong ja Zhou Enlai osallistuneet julkisiin juhlallisuuksiin.
• 6. lokakuuta – Saksan demokraattinen tasavalta aloitti perustamisensa 25-vuotisjuhlallisuuksien viettämisen.
• 6. lokakuuta − Anjalassa ja Sippolassa sekä Jepualla, Munsalassa, Uudessakaarlepyyssä ja Uudenkaarlepyyn mlk:ssa järjestettiin tulevien kuntaliitosten vuoksi ylimääräiset kunnallisvaalit.
• 7. lokakuuta – Kööpenhaminassa alkoi oikeudenkäynti veropetoksiin syyllistynyttä kansanedustaja Mogens Glistrupia vastaan.
• 8. lokakuuta – Nobelin rauhanpalkinnon myöntämisestä kehkeytyi skandaali, kun paljastui, että japanilaiset poliitikot ja talouselämän edustajat olivat painostaneet Norjan Nobel-komiteaa myöntämään puolet palkintosummasta Japanin entiselle pääministerille Eisaku Satolle tämän myötävaikutuksella. Toinen puoli rauhanpalkinnosta myönnettiin Irlannin entiselle ulkoministerille Seán MacBridelle.
• 14. lokakuuta − Neuvostoliiton presidentti Nikolai Podgornyi saapui nelipäiväiselle viralliselle vierailulle Suomeen. Vierailun aikana sovittiin Suomen ja Neuvostoliiton välisen energiayhteistyön lisäämisestä.
• 15. lokakuuta − Helsingin Finlandia-talossa pidettiin Suomi-Neuvostoliitto-Seuran 30-vuotisjuhla.
• 17. lokakuuta – UH-60 Black Hawkin ensilento.
• 23. lokakuuta – Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1980 talvikisat Yhdysvaltain Lake Placidille ja kesäkisat Moskovalle.
• 31. lokakuuta – Suomen pisin rautatietunneli, lähes 4,3 kilometriä pitkä Lahdenvuoren tunneli, valmistui rakenteilla olleella Jämsän ja Jyväskylän välisellä rataosalla Korpilahdella.

[muokkaa] Marraskuu

• 10. marraskuuta – Keskustapuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eino Uusitalo ehdotti välirauhansopimuksen (1944) solmimispäivän, 19. syyskuuta, korottamista toiseksi itsenäisyyspäiväksi. Ehdotus herätti laajaa ärtymystä, ja Uusitalo joutui pyytämään puhettaan myöhemmin anteeksi.
• 10. marraskuuta – Ryhmä Ugandan armeijan sotilaita yritti syöstä vallasta maan johtajan Idi Aminin. Kaappaushanke kukistettiin nopeasti.
• 12. marraskuuta – YK:n yleiskokous päätti sulkea Etelä-Afrikan toistaiseksi järjestön toiminnan ulkopuolelle sen harjoittaman rotuerottelun vuoksi.
• 19. marraskuuta – Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa saapui nelipäiväiselle valtiovierailulle Suomeen.
• 20. marraskuuta – Svenska Dagbladet kirjoitti Neuvostoliiton Suomen-suurlähettilään Vladimir Stepanovin pyrkivän vaikuttamaan Suomen sisäpolitiikkaan mm. antamalla ohjeita kommunisteille. SKP ja Suomen ulkoministeriö torjuivat väitteen.
• 21. marraskuuta – Birminghamissa kahdessa pubissa räjähti pommi, 21 ihmistä kuoli.
• 22. marraskuuta – YK:n yleiskokous myönsi Palestiinan vapautusjärjestölle tarkkailijan aseman. PLO:n johtaja Jasser Arafat sai valtionpäämiehen vastaanoton aloittaessaan yleiskokouksessa keskustelun Palestiinan kysymyksestä.
• 23. marraskuuta – Etiopian sotilashallitus Dergin välienselvittelyssä surmattiin ns. "verilauantaina" 59 poliittista vankia, mukaan lukien Dergin enemmistön linjaa vastustanut kenraali Aman, ja keisarin vävy, entinen puolustusministeri kenraali Abiye Abebe.^[4]
• 28. marraskuuta – Etiopian sotilashallituksen johtajaksi nimitettiin kenraali Teferi Bante.

[muokkaa] Joulukuu

• 2. joulukuuta – Tasavallan presidentin puoliso, rouva Sylvi Kekkonen kuoli. Itsenäisyyspäivän vastaanotto presidentinlinnassa peruttiin.
• 2. joulukuuta – Demarin pakinoitsija Simo Juntunen (Simppa) erotettiin toimestaan poliittisista syistä. SDP:n oikeaan laitaan lukeutuneen Juntusen linjan katsottiin olevan ristiriidassa puolueen ja lehden linjan kanssa. SDP:n puoluetoimikunta hyväksyi Juntusen irtisanomisen 5. joulukuuta.
• 7. joulukuuta − Kyproksen syrjäytetty presidentti, arkkipiispa Makarios palasi lähes puolen vuoden maanpaosta kotimaahansa.
• 7. joulukuuta − Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat juoksija Riitta Salinin vuoden parhaaksi urheilijaksi.
• 10. joulukuuta – Kirjailija Aleksandr Solženitsyn vastaanotti Tukholmassa hänelle vuonna 1970 myönnetyn Nobelin kirjallisuuspalkinnon.
• 10. joulukuuta – Yhdysvaltain senaatti vahvisti Nelson Rockefellerin valinnan uudeksi varapresidentiksi.
• 13. joulukuuta − Malta muuttui tasavallaksi.
• 17. joulukuuta − Kenraali Augusto Pinochet valittiin virallisesti Chilen presidentiksi.
• 22. joulukuuta − Yhdysvaltain oikeusministeriö ryhtyi tutkimaan tiedustelupalvelu CIA:n toimintaa sen jälkeen, kun New York Times oli paljastanut, että CIA oli laittomasti vakoillut 1950-luvulta lähtien noin 10 000 Yhdysvaltain kansalaista. Vakoilua oli tapahtunut erityisesti Richard Nixonin presidenttikaudella ja sen kohteina olivat olleet mm. toisinajattelijat ja Vietnamin sodan vastustajat.
• 28. joulukuuta − Noin 5 000 ihmistä sai surmansa Pakistanin pohjoisosaa koetelleessa maanjäristyksessä.

[muokkaa] Tuntematon päivämäärä

• Suomessa asumistuotannon "hullu vuosi"
• Armeija kaappasi vallan keisari Haile Selassielta Etiopiassa ja suisti maan sekasortoon.
• Syksy 1974 – Pirkkalan kunnassa Pirkanmaalla aloitettiin historian opetuksen kokeilu, jonka oppimateriaalina oli maisteri Antti Penttilän laatimaksi ilmoitettu opetusmoniste.

[muokkaa] Syntyneitä

• 7. tammikuuta – Matti Ristinen, suomalainen näyttelijä
• 9. tammikuuta – Ranya Paasonen, intialais-suomalainen kirjailija
• 16. tammikuuta – Kate Moss, englantilainen malli
• 23. tammikuuta – Sampsa Astala, rumpali ("Lordi")
• 13. helmikuuta – Robbie Williams, englantilainen laulaja
• 14. helmikuuta – Philippe Léonard, belgialainen jalkapalloilija
• 15. helmikuuta – Tomi Putaansuu, muusikko ("Lordi")
• 6. maaliskuuta – Miika Tenkula, suomalainen muusikko (Sentenced) (k. 2009)
• 24. maaliskuuta – Alyson Hannigan, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 31. maaliskuuta – Jani Sievinen, uimari
• 8. huhtikuuta – Lasse Ottesen, norjalainen mäkihyppääjä
• 13. huhtikuuta – Martin Höllwarth, itävaltalainen mäkihyppääjä
• 17. huhtikuuta – Victoria Beckham ("Posh Spice"), englantilainen laulaja
• 21. huhtikuuta – Bård Eithun, norjalainen rumpali
• 22. huhtikuuta – Shavo Odadjian, basisti
• 28. huhtikuuta – Penélope Cruz, espanjalainen näyttelijä
• 1. kesäkuuta – Alanis Morissette, kanadalainen laulaja
• 7. heinäkuuta – Liv Grete Poirée, norjalainen ampumahiihtäjä
• 12. heinäkuuta – Sharon den Adel, alankomaalainen laulaja ("Within Temptation")
• 13. heinäkuuta – Jarno Trulli, italialainen Formula 1 -kuljettaja
• 16. heinäkuuta – Terhi Kokkonen, suomalainen laulaja
• 31. heinäkuuta – Emilia Fox, brittiläinen näyttelijä
• 16. elokuuta – Didier Cuche, sveitsiläinen alppihiihtäjä
• 19. syyskuuta – Victoria Silvstedt, ruotsalainen malli ja laulaja
• 9. lokakuuta – Janne Lehtinen, rock-muusikko ja laulaja
• 10. marraskuuta – Niko Hurme, basisti
• 11. marraskuuta – Leonardo DiCaprio, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 12. marraskuuta – Alessandro Birindelli, italialainen jalkapalloilija
• 23. marraskuuta – Saku Koivu, suomalaissyntyinen jääkiekkoilija

[muokkaa] Kuolleita

• 1. tammikuuta – Ilmo Nurmela, suomalainen yritysjohtaja ja ministeri, vuorineuvos
• 31. tammikuuta – Samuel Goldwyn, elokuvastudion toimitusjohtaja
• 31. tammikuuta – Emil Väre, suomalainen painija
• 15. helmikuuta – Kurt Atterberg, ruotsalainen säveltäjä
• 1. huhtikuuta – Liisa Taxell, näyttelijä (s. 1931)
• 2. huhtikuuta – Georges Pompidou, Ranskan presidentti
• 18. maaliskuuta – Hertta Kuusinen, kansanedustaja
• 16. huhtikuuta – Paavo Ravila, suomalainen kielitieteilijä, akateemikko
• 24. huhtikuuta – Franz Jonas, Itävallan liittopresidentti
• 24. toukokuuta – Duke Ellington, yhdysvaltalainen jazzpianisti, -säveltäjä ja -kapellimestari
• 9. kesäkuuta – Miguel Angel Asturias, guatemalalainen Nobel-kirjailija
• 17. kesäkuuta – Rabbe Enckell, suomalainen kirjailija ja taidemaalari, akateemikko
• 18. kesäkuuta – Georgi Zhukov, Neuvostoliiton marsalkka
• 26. kesäkuuta – Verna Piponius, suomalainen näyttelijä
• 1. heinäkuuta – Juan Perón, Argentiinan presidentti
• 6. heinäkuuta – Aladár Paasonen, suomalainen eversti
• 11. heinäkuuta – Pär Lagerkvist, ruotsalainen Nobel-kirjailija
• 28. heinäkuuta – Tyyne Paasivuori, suomalainen kansanedustaja
• 29. heinäkuuta – Erich Kästner, saksalainen kirjailija
• 8. elokuuta – Baldur von Schirach, Hitler-Jugendin johtaja
• 21. elokuuta – Hannes Veivo, suomalainen näyttelijä
• 26. elokuuta – Charles Lindbergh, yhdysvaltalainen lentäjä
• 26. elokuuta – Samuli Paronen, suomalainen kirjailija
• 27. syyskuuta – Erik Lindström, suomalainen näyttelijä
• 6. lokakuuta – Helmuth Koinigg, Formula 1 -kuljettaja
• 9. lokakuuta – Oskar Schindler, teollisuusmies
• 12. lokakuuta – Josef Krips, itävaltalainen kapellimestari
• 24. lokakuuta – David Oistrah, neuvostoliittolainen viulisti
• 7. marraskuuta – Tauno Suontausta, suomalainen lakimies, ministeri
• 9. marraskuuta – Holger Meins, länsisaksalainen terroristi
• 13. marraskuuta – Vittorio De Sica, elokuvaohjaaja ja -näyttelijä
• 17. marraskuuta – Erskine Childers, Irlannin presidentti
• 21. marraskuuta – Reino Tolvanen, suomalainen näyttelijä
• 25. marraskuuta – U Thant, burmalainen poliitikko ja YK:n pääsihteeri 1961–1971
• 29. marraskuuta – Åke Gartz, suomalainen vuorineuvos, ministeri
• 2. joulukuuta – Sylvi Kekkonen, suomalainen kirjailija, presidentti Urho Kekkosen puoliso
• 2. joulukuuta – Juha Vikatmaa, suomalainen kansanedustaja.
• 5. joulukuuta – Zaharia Stancu, romanialainen kirjailija
• 28. joulukuuta - Päivö Oksala, suomalainen antiikintutkija

[muokkaa] Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Martin Ryle ja Antony Hewish
• Nobelin kemianpalkinto: Paul John Flory
• Nobelin lääketieteen palkinto: Albert Claude, Christian de Duve ja George Palade
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Eyvind Johnson ja Harry Martinson
• Nobelin rauhanpalkinto: Seán MacBride ja Eisaku Sato

[muokkaa] Kirjoja

• Kultakaivos – Wilbur Smith
• Myrskyn silmä – Patrick White
• Helenan askeleissa – Aino Räsänen
• Kohti suurta seikkailua – Aino Räsänen
• Suo on täynnä taikaa – Maria Lang
• Carrie – Stephen King
• Maailma on sana – Samuli Paronen

[muokkaa] Muuta

• Elokuvavuosi 1974

[muokkaa] Viitteet