Jani Sievinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mitalit
Jani Sievinen huhtikuussa 2009.
Jani Sievinen huhtikuussa 2009.
Maa:  Suomi
Miesten uinti
Olympiarenkaat Olympialaiset
Hopeaa Hopeaa Atlanta 1996 200 m sekauinti, 2.00,13
MM-kilpailut (pitkä rata)
Kultaa Kultaa Rooma 1994 200 m sekauinti, 1.58,16
Hopeaa Hopeaa Rooma 1994 400 m sekauinti, 4.13,29
MM-kilpailut (lyhyt rata)
Kultaa Kultaa Hongkong 1999 100 m sekauinti, 54,18
Kultaa Kultaa Ateena 2000 200 m sekauinti, 1.56,27
Kultaa Kultaa Ateena 2000 400 m sekauinti, 4.09,57
Kultaa Kultaa Moskova 2002 200 m sekauinti, 1.55,45
Hopeaa Hopeaa Ateena 2000 100 m sekauinti, 54,08
Hopeaa Hopeaa Moskova 2002 100 m sekauinti, 53,78
EM-kilpailut (pitkä rata)
Kultaa Kultaa Sheffield 1993 200 m sekauinti, 1.59,50
Kultaa Kultaa Wien 1995 200 m vapaauinti, 1.48,98
Kultaa Kultaa Wien 1995 200 m sekauinti, 1.58,61
Kultaa Kultaa Wien 1995 400 m sekauinti, 4.14,75
Kultaa Kultaa Berliini 2002 200 m sekauinti, 1.59,30
Hopeaa Hopeaa Sheffield 1993 400 m sekauinti, 4.15,51
Hopeaa Hopeaa Madrid 2004 200 m sekauinti, 2.00,43
Pronssia Pronssia Sevilla 1997 200 m sekauinti, 2.02,12
Pronssia Pronssia Istanbul 1999 200 m sekauinti, 2.02,11
EM-kilpailut (lyhyt rata)
Kultaa Kultaa Gelsenkirchen 1991 50 m selkäuinti, 25,18
Kultaa Kultaa Espoo 1992 50 m selkäuinti, 25,07
Kultaa Kultaa Espoo 1992 100 m sekauinti, 53,78
Kultaa Kultaa Espoo 1992 4x50 m sekauintiviesti, 1.38,07
Kultaa Kultaa Sheffield 1998 100 m sekauinti, 53,64
Kultaa Kultaa Riesa 2002 200 m sekauinti, 1.55,47
Kultaa Kultaa Dublin 2003 200 m sekauinti, 1.55,40
Hopeaa Hopeaa Antwerpen 2001 200 m sekauinti, 1.56,60
Hopeaa Hopeaa Riesa 2002 100 m sekauinti, 53,58
Hopeaa Hopeaa Riesa 2002 4x50 m sekauintiviesti, 1.35,69
Hopeaa Hopeaa Dublin 2003 100 m sekauinti, 53,35
Pronssia Pronssia Sheffield 1998 200 m sekauinti, 1.57,14
Pronssia Pronssia Antwerpen 2001 100 m sekauinti, 54,17

Jani Nikanor Sievinen (s. 31. maaliskuuta 1974 Vihti)[1] on suomalainen uimari, joka saavutti urallaan muun muassa olympiahopeaa 1996 ja MM-kultaa 1994. Sievisen päämatka oli 200 metrin sekauinti. Jani Sievisen valmentajana toimi hänen isänsä Esa Sievinen.

Sievisen ensimmäinen aikuisten arvokilpailuvoitto tuli 50 metrin selkäuinnissa lyhyen radan EM-kisoissa Gelsenkirchenissä 1991. Seuraavana vuonna Barcelonan olympiakisoissa hän sijoittui 200 metrin sekauinnissa neljänneksi. Tämän jälkeen Sievinen voitti 39 perättäistä 200 metrin sekauintikisaa, mukaan lukien MM-kulta maailmanennätysajalla 1.58,16 Roomassa 1994 sekä EM-kullat Sheffieldissä 1993 ja Wienissä 1995. Vuonna 1994 Sievinen valittiin Vuoden urheilijaksi ja hänen isänsä Esa Sievinen vuoden valmentajaksi.[2][3]

Ensimmäinen tappio päämatkalla Barcelonan olympiakisojen jälkeen tuli Atlantan olympiakisoissa 1996, kun Sievinen jäi hopealle. Tämä hopea on Sievisen ainoa olympiamitali. Yhteensä hän on saavuttanut EM-, MM- ja olympiakisoissa 31 mitalia, joista viisi on maailmanmestaruuksia. Sievinen lopetti kilpauransa Helsingissä vuonna 2006 järjestettyihin lyhyen radan EM-uinteihin. Sievisen ura päättyi 100 metrin sekauintiin 5. sijalle.

Työväen Urheiluliitto valitsi Sievisen vuoden 2002 parhaaksi urheilijaksi. Samassa yhteydessä Esa Sievinen valittiin vuoden valmentajaksi.[4]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jani Sievisellä on kaksi poikaa avioliitostaan ex-missi Susanna Sievisen (nyk. Ingerttilä) kanssa. Sievisen toinen puoliso oli ruotsalainen Mari Samuelsen, jonka kanssa hän avioitui vuonna 2009.[5] Parilla on kolme tytärtä. He erosivat vuonna 2014.[6] Vuonna 2020 Sievinen solmi avioliiton Maria Nyqvistin kanssa.[7][8]

Jani Sievinen on vuodesta 2007 saakka toiminut Eurosportin ja TV5:n uintikommentaattorina.[9] Vuonna 2007 Sievinen kilpaili Tanssii tähtien kanssa -ohjelman toisella tuotantokaudella parinaan Helena Ahti-Hallberg.[10]

Vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa Sievinen oli SDP:n ehdokkaana. Hän keräsi 6 679 ääntä, mikä ei riittänyt valituksi tulemiseen.[11] Sievisen oli tarkoitus olla SDP:n ehdokkaana myös vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Uudenmaan vaalipiiristä, mutta hän luopui ehdokkuudesta elokuussa 2010.[12]

  1. Jani Sievinen Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
  2. Vuoden Urheilija valinnat vuodesta 1947 lähtien
  3. Hybinette-Bergknut, Leena (toim.) ; Lehtinen, Jukka ; Laine, Helena: Vuosikirja 1996, s. 11. Malmö: Bertmarks Förlag, 1995. ISBN 951-35584-5-2
  4. Jani Sievinen TUL:n vuoden urheilija (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Jani Sievinen ja Mari Samuelsen menivät naimisiin Iltalehti.fi. 27.6.2009. Viitattu 4.3.2015.
  6. Ilona Vehmas: Tällainen oli Sievisten erotiedote sanasta sanaan Iltalehti. 22.5.2014. Viitattu 22.5.2014.
  7. Jani Sieviseltä yllätyspaljastus: Talvihäät tulossa! www.iltalehti.fi. Viitattu 12.7.2019.
  8. Jani Sievinen julkaisi rakkaudentäyteisen kuvan: häät Levillä! Ilta-Sanomat. 2.11.2020. Viitattu 2.11.2020.
  9. Olamo, Petra: TV5 ja discovery+ näyttävät kaiken Tokion kesäolympialaisista 22.4.2021. Disvovery Finland. Viitattu 24.5.2021.
  10. Tähtien kanssa tanssivat Kirka, Jani Sievinen ja Vanessa Forsman (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. Koko maa – Ehdokkaat äänimääräjärjestyksessä YLE. Arkistoitu 10.6.2009. Viitattu 8.6.2009.
  12. Jani Sievinen luopuu eduskuntavaaliehdokkuudesta

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]