2000

Wikipedia

Vuosisadat: 1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku 2200-luku

Vuosikymmenet: 1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku 2020-luku 2030-luku 2040-luku 2050-luku 2060-luku 2070-luku 2080-luku 2090-luku 2100-vuosikymmen 2110-luku

Vuodet: 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 2041 2042 2043 2044 2045 2046 2047 2048 2049 2050 2051 2052 2053 2054 2055 2056 2057 2058 2059 2060 2061 2062 2063 2064 2065 2066 2067 2068 2069 2070 2071 2072 2073 2074 2075 2076 2077 2078 2079 2080 2081 2082 2083 2084 2085 2086 2087 2088 2089 2090 2091 2092 2093 2094 2095 2096 2097 2098 2099 2100 2101 2102

Vuosi 2000 oli karkausvuosi. Se tarkoittaa siis myös sitä, että tuona vuonna pidettiin kesäolympialaiset sekä mm. kunnallisvaalit Suomessa ja presidentinvaalit Yhdysvalloissa.

[muokkaa] Tapahtumia

[muokkaa] tammikuu

1. tammikuuta – Y2K meni ohi ilman ennustettuja katastrofeja.
1. tammikuuta – Ruotsissa kirkko erotettiin valtiosta.
1. tammikuuta – Millennium Dome -näyttelyhalli avattiin Lontoon lähellä Greenwichissä.
4. tammikuuta – Norjan historian pahimmassa junaonnettomuudessa henkilöjunien yhteentörmäyksessä Åstassa kuoli 19 ihmistä ja 68 loukkaantui.
10. tammikuuta – AOL julkisti ostavansa Time Warnerin 162 miljardilla dollarilla historian suurimmassa mediafuusiossa.
10. tammikuuta – Conservation International -ympäristöjärjestö julkaisi raportin maailman uhatuimpien eläinlajien tilanteesta.
14. tammikuuta – YK:n tuomioistuin tuomitsi viisi Bosnian kroaattia 25 vuodeksi vankeuteen vuonna 1993 tehdystä yli sadan muslimin murhasta.
16. tammikuuta – Presidentinvaalien ensimmäinen kierros Suomessa, jatkoon pääsivät Tarja Halonen ja Esko Aho.
18. tammikuuta – Kolme ihmistä kuoli ja useita loukkaantui kahden moottoripyöräjengin jäsenten välienselvittelyssä eräässä pizzaravintolassa Lahdessa.
21. tammikuuta – Vallankaappaus Ecuadorissa. Protestoinut väkijoukko ja sitä hajottamaan määrätyt sotilaat eversti Lucio Gutiérrezen johdolla syöksivät vallasta presidentti Jamil Mahuadin.
24. tammikuuta − Eurajoen kunnanvaltuusto hyväksyi ydinjätteen loppusijoituspaikan rakentamisen kunnan alueelle. Suurimmaksi osaksi maan alle rakennettavan sijoituspaikan oli tarkoitus valmistua käyttökuntoon vuonna 2020.

[muokkaa] helmikuu

2. helmikuuta – Uusi kaapelikanava TVTV! aloitti lähetykset. Myöhemmin kanava vaihtoi nimekseen SubTV (sittemmin Sub).
4. helmikuuta − Venäjän entinen pääministeri Jevgeni Primakov ilmoitti vetäytyvänsä presidentinvaalista. Primakovia oli pidetty väliaikaisen presidentin Vladimir Putinin pahimpana kilpailijana.
6. helmikuuta – Tarja Halonen valittiin Suomen presidentiksi voitettuaan Esko Ahon 51 %–48 %
9. helmikuuta – Pikajuna törmäsi pakettiautoon ja suistui raiteilta Iin pohjoispuolella.
9. helmikuuta – Mosambikin tulvat alkoivat, satojatuhansia ihmisiä joutui kodittomiksi.
9. helmikuuta − Kurdistanin työväenpuolue PKK ilmoitti lopettavansa aseellisen taistelun Turkin hallitusta vastaan.
17. helmikuuta – Microsoft julkaisi Windows 2000 -käyttöjärjestelmän
24. helmikuuta – Helsingin hovioikeus piti voimassa Jarno Elgille ja Terhi Tervashongalle käräjäoikeudessa langetetut vankeustuomiot, jotka liittyivät Hyvinkäällä marraskuussa 1998 tehtyyn paloittelumurhaan. Elg ja Tervashonka hakivat valituslupaa Korkeimmalta oikeudelta.
25. helmikuuta − Hallituksen kokoonpanoon tuli muutoksia ulkoministeri Tarja Halosen tultua valituksi presidentiksi. Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja siirtyi ulkoministeriksi ja hänen tilalleen tuli työministeri Sinikka Mönkäre. Uudeksi työministeriksi nimitettiin kansanedustaja Tarja Filatov. Työministeriksi oli aluksi kaavailtu kansanedustaja Virpa Puistoa, joka oli kuitenkin kieltäytynyt.
29. helmikuuta − Indonesian presidentti Abdurrahman Wahid vieraili Itä-Timorissa ja pyysi alueen asukkailta anteeksi Indonesian miehityskaudellaan aiheuttamia kärsimyksiä.
29. helmikuuta − Pohjois-Suomen vesioikeus myönsi Kemijoki Oy:lle luvan Vuotoksen tekoaltaan rakentamiseksi Kemijokeen, mikä merkitsi, että alueella saatiin aloittaa raivaustyöt.

[muokkaa] maaliskuu

1. maaliskuuta – Uusi presidentti astui virkaansa ja uusi Suomen perustuslaki tuli voimaan.
1. maaliskuuta – Hans Blix astui UNMOVIC-asetarkastajien johtoon.
3. maaliskuuta − Chilen entinen presidentti, 84-vuotias kenraali Augusto Pinochet palasi kotimaahansa Espanjasta. Pinochet'n paluu aiheutti välittömästi suuret mielenosoitukset, joissa vaadittiin hänen vangitsemistaan.
9. maaliskuuta – Lahdessa vihittiin käyttöön uusi konsertti- ja kongressitalo, Sibeliustalo.
10. maaliskuuta – NASDAQ-pörssin kaikkien aikojen ennätys: 5048 pistettä.
15. maaliskuuta – Suomen Keskustan puheenjohtaja Esko Aho pyysi virkavapautta kansanedustajan tehtävistä siirtyäkseen opiskelemaan ja luennoimaan Harvardin yliopistoon Yhdysvaltoihin. Eduskunnan puhemiesneuvosto ei puoltanut Ahon hakemusta.
18. maaliskuuta – Taiwanin presidentinvaalit: Chen Shui-bianista tuli Kiinan tasavallan presidentti.
26. maaliskuuta – Vladimir Putin valittiin Venäjän presidentiksi.
31. maaliskuuta – Helsingin hovioikeus muutti kansanedustaja Rainer Erlundille käräjäoikeudessa langetetun tuomion. Erlund tuomittiin nyt lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yrityksestä 45 päivän ehdolliseen vankeuteen ja 10 000 markan korvauksiin. Syyte kotirauhan rikkomisesta hylättiin. RKP:n puheenjohtaja Jan-Erik Enestam pyysi eduskuntaa selvittämään, voiko Erlund jatkaa kansanedustajana, mutta prosessi raukesi Erlundin kuoltua 16. huhtikuuta.

[muokkaa] huhtikuu

1. huhtikuuta – Japanin pääministeri Keizo Obuchi sai aivohalvauksen ja vaipui koomaan. Hän kuoli 14. toukokuuta.
3. huhtikuuta – Microsoft tuomittiin syylliseksi monopoliasemansa väärinkäyttöön.
5. huhtikuuta – Yoshiro Morista tuli uusi Japanin pääministeri.
7. huhtikuuta – Mars Odyssey -luotain laukaistiin matkaan.
14. huhtikuuta – Maunulan kaupunginosassa Helsingissä sijainneesta kerrostaloasunnosta löytyi miehen ruumis, joka sai kansan suussa nimen "Maunulan muumio". Miehen todettiin olleen kuolleena noin kuusi vuotta. Julkisuudessa heräsi keskustelu yksinäisten, syrjäytyneiden ihmisten asemasta Suomessa.
14. huhtikuuta − Vihreän Liiton kansanedustaja Osmo Soininvaara nimitettiin peruspalveluministeriksi äitiyslomalle jäävän Eva Biaudet'n tilalle. Alun perin ministerivaihdoksen oli määrä tapahtua keväällä 2001.
19. huhtikuuta − Vaasan hallinto-oikeus kumosi Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksen, jolla Kemijoki Oy oli saanut luvan raivaustöiden aloittamiseen Vuotoksen tekoaltaan alueella. Vuotoksen altaan rakentamisesta oli kiistelty yli 30 vuotta.
23. huhtikuuta – Jolon panttivankikriisi alkoi: Abu Sayyafin sissit kaappasivat 11 turistia ja kymmenen sukelluslomakohteen työntekijää Malesiasta ja veivät heidät pienelle Jolon saarelle Filippiineille. Panttivankien joukossa oli kaksi suomalaista, Seppo Fränti ja Risto Vahanen.
25. huhtikuuta – Eduskunta myönsi Esko Aholle vajaan vuoden virkavapauden kansanedustajan työstä äänin 91-77.
26. huhtikuuta – Espoolainen Christina Gestrin nousi eduskuntaan veneonnettomuudessa kuolleen Rainer Erlundin tilalle.

[muokkaa] toukokuu

2. toukokuuta − Belgian parlamentin nimittämä asiantuntijaryhmä alkoi selvittää Kongon entisen pääministerin Patrice Lumumban kuolemaa. Lumumba oli murhattu Kongon sisällissodan aikana vuonna 1961 ja Belgian silloisen hallituksen epäiltiin olleen vastuussa teosta.
2. toukokuuta − Presidentti Tarja Halonen ja tohtori Pentti Arajärvi saapuivat viralliselle vierailulle Ruotsiin.
5. toukokuuta − Copterline-yhtiö aloitti säännöllisen helikopteriliikenteen Helsingin ja Tallinnan välillä.
7. toukokuuta – Venäjän uusi presidentti Vladimir Putin vannoi virkavalansa Moskovan Kremlissä.
11. toukokuuta − Keski-Suomen alueella koettiin Suomen oloissa poikkeuksellisen voimakas maanjäristys, jonka voimakkuudeksi mitattiin 2,8 Richterin asteikolla.
13. toukokuuta – Ainakin 15 ihmistä kuoli ja 560 loukkaantui ilotulitevaraston räjähdyksessä Enscheden kaupungissa Alankomaissa. Räjähdys tuhosi yli 400 rakennusta.
13. toukokuuta – Euroviisut järjestettiin Tukholmassa.
18. toukokuuta – Virolainen Olari Elts voitti toisen kansainvälisen Jean Sibelius -kapellimestarikilpailun.
20. toukokuuta – Yli tuhat mielenosoittajaa muodosti ihmisketjun Lapinlahden sairaalan ympärille Helsingissä. Mielenosoittajat vaativat sairaalan säilyttämistä psykiatrisena hoitolaitoksena.
25. toukokuuta – Israel vetäytyi Libanonista 22 vuoden miehityksen jälkeen.
26. toukokuuta − Japanin keisari Akihito ja keisarinna Michiko saapuivat viralliselle vierailulle Suomeen.
27. toukokuuta – Linnanmäen huvipuisto täytti 50 vuotta.

[muokkaa] kesäkuu

2. kesäkuuta – Ikaalisten käräjäoikeus tuomitsi jääkiekkoilija Teemu Selänteen liikenneturvallisuuden vaarantamisesta lähes 260 000 markan sakkoihin. Selänne oli ajanut kolarin jääkiekkojohtaja, kansanedustaja Kalervo Kummolan kanssa Ikaalisissa heinäkuussa 1999.
4. kesäkuuta − Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat Moskovassa.
5. kesäkuuta − Ukraina ilmoitti sulkevansa Tšernobylin ydinvoimalan lopullisesti vuoden loppuun mennessä. Voimalan neljästä reaktorista oli toiminnassa vielä yksi.
6. kesäkuuta − Presidentti Tarja Halonen matkusti valtiovierailulle Venäjälle. Presidentti Vladimir Putin torjui ehdotuksen Karjalan palauttamisesta Suomelle ja sanoi keskustelun aiheesta olevan haitaksi Suomen ja Venäjän suhteille.
12. kesäkuuta – Helsingin kaupunki juhli 450-vuotispäiväänsä.
13. kesäkuuta – Etelä-Korean presidentti Kim Dae Jung ja Pohjois-Korean johtaja Kim Jong Il tapasivat Pohjois-Korean pääkaupungissa Pjongjangissa. Tapaamista pidettiin merkittävänä edistysaskeleena kohti maiden jälleenyhdistymistä.
17. kesäkuuta − Turussa vietettiin tuomiokirkon 700-vuotisjuhlia.
25. kesäkuuta − Zimbabwessa pidettiin parlamenttivaalit. Presidentti Robert Mugaben ZANU-PF -puolue kärsi raskaan tappion, mutta säilyi parlamentin suurimpana ryhmänä.
30. kesäkuuta – Yhdeksän nuorta kuoli ja yli 20 loukkaantui Roskilden rockfestivaaleilla Tanskassa syntyneessä tungoksessa. Esiintymislavan eteen pakkautuneista osa kaatui ja jäi takaa tulevien jalkoihin.

[muokkaa] heinäkuu

1. heinäkuuta – Ruotsin ja Tanskan yhdistävä lähes kahdeksan kilometrin pituinen Juutinrauman silta avattiin liikenteelle.
2. heinäkuuta – Vicente Fox voitti vaalit Meksikossa ensimmäisenä oppositiosta valittuna presidenttinä sitten Francisco I. Maderon vuonna 1911.
6. heinäkuuta – Tasoristeysonnettomuus Kuivaniemen Myllykankaalla.
10. heinäkuuta – Nigeriassa bensiiniputki räjähti ja tappoi 250 kyläläistä, jotka olivat keräämässä vuotavaa bensiiniä.
21. heinäkuuta – Yhdysvalloissa julkaistiin peli nimeltä Mario Tennis.
25. heinäkuuta – Air Francen Concorde putosi nousun jälkeen Pariisissa surmaten 109 ihmistä koneessa ja viisi maassa.

[muokkaa] elokuu

8. elokuuta – Viimeinen F-18C Hornet luovutettiin ilmavoimille Kuorevedellä.
8. elokuuta − 11 ihmistä kuoli ja kymmeniä loukkaantui pommin räjähtäessä eräässä jalankulkutunnelissa Moskovassa.
10. elokuuta − Sri Lankan 84-vuotias pääministeri Sirimavo Bandaranaike erosi virastaan heikentyneen terveytensä vuoksi. Tullessaan virkaansa vuonna 1960 Bandaranaike oli ollut maailman ensimmäinen naispääministeri. Bandaranaike kuoli 10. lokakuuta.
11. elokuuta − Palestiinan vapautusjärjestön (PLO) johtaja Jasser Arafat kävi Suomessa lyhyellä vierailulla.
12. elokuuta – Venäläinen sukellusvene Kursk upposi Barentsinmerellä.
14. elokuuta − Presidentti Urho Kekkosen perikunta ilmoitti, että Kekkosen päiväkirjat vuosilta 1958−1981 julkaistaan tohtori Juhani Suomen toimittamana neliosaisena kirjasarjana.
16. elokuuta – Lapin lennoston Drakenit lensivät viimeiset lentonsa.
24. elokuuta – Linjebussin nimi muutettiin Suomessa muotoon Connex Finland Oy. Tytäryhtiöiden/aputoiminimien nimenmuutokset tapahtuivat seuraavasti: Linjebuss Vantaa - Connex Vantaa, Linjebuss Espoo - Connex Espoo ja Sirolan Liikenne - Connex Helsinki.
25. elokuuta − Ruotsin posti ilmoitti, että kaikki maan postikonttorit lakkautetaan huhtikuun alusta 2001 alkaen. Uudistuksessa arvioitiin katoavan noin 5000 työpaikkaa. Postipalvelut oli tarkoitus siirtää asiamiespostien hoidettaviksi.
26. elokuuta – Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja tohtori Pentti Arajärvi vihittiin avioliittoon presidentin virka-asunnossa Mäntyniemessä.

[muokkaa] syyskuu

1. syyskuuta – Liikenneministeriö muutti nimensä liikenne- ja viestintäministeriöksi. Uuden nimen katsottiin paremmin sopivan ministeriön muuttuneeseen toimenkuvaan.
1. syyskuuta − Kansanedustaja Ville Itälä nimitettiin uudeksi sisäministeriksi. Hänen edeltäjänsä Kari Häkämies palasi aiempaan virkaansa Kuopion kaupunginjohtajaksi.
3. syyskuuta – Presidentti Urho Kekkosen syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta. Juhlapäivän kunniaksi paljastettiin Helsingin Hakasalmen puistossa Urho Kekkosen muistomerkki, kuvanveistäjä Pekka Jylhän teos Lähde. Pääministeri Paavo Lipponen aiheutti juhlatunnelmaan särön arvostelemalla puheessaan kovin sanoin Kekkosen sisäpoliittista vallankäyttöä.
6. syyskuuta – Viimeinen ruotsalainen asevalmistaja, Bofors, myytiin yhdysvaltalaiselle United Defenselle.
9. syyskuuta – Abu Sayyafin sissien panttivankeina 140 vuorokautta olleet Seppo Fränti ja Risto Vahanen sekä kaksi muuta henkilöä vapautettiin. Viimeiset kolme panttivankia vapautuivat 19. syyskuuta.
14. syyskuuta – Microsoft julkaisi Windows Me -käyttöjärjestelmän
15. syyskuuta – Sydneyssä käynnistyivät 27:nnet kesäolympialaiset.
16. syyskuuta – Perun presidentti Alberto Fujimori ilmoitti eroavansa virastaan, mutta ei tarkentanut eronsa ajankohtaa.
17. syyskuuta – Noin 7 000 aktivistia muodosti ihmisketjun kiisteltyjen VR:n makasiinien ympärille Helsingin keskustassa. Mielenosoittajat vaativat makasiinien säilyttämistä ja kunnostamista.
17. syyskuuta − Suomen evankelis-luterilaisen kirkon uusi Katekismus otettiin käyttöön.
22. syyskuuta – Presidentti Tarja Halonen nimitti tohtori Sinikka Salon Suomen Pankin johtokunnan jäseneksi syrjäyttäen hallituksen asettamat ehdokkaat. Halosen menettely sai kansalaisilta kiitosta.
28. syyskuuta – Tanskassa kansanäänestyksessä enemmistö ei halunnut ottaa euroa käyttöön.
28. syyskuuta – Oppositiojohtaja Ariel Sharon vieraili Temppelivuorella tuhatpäisen aseistetun retkikuntansa kanssa ja julisti siellä alueen ikuisesti Israelin alueeksi. Tapahtuma johti Al-Aqsan kansannousuun.

[muokkaa] lokakuu

1. lokakuuta – Maailman tunnetuimpiin pikkuautoihin kuuluvan Minin valmistus päättyi Isossa-Britanniassa. Autoa oli tehty noin viisi miljoonaa kappaletta.
1. lokakuuta − Kansanedustaja Jorma Huuhtanen siirtyi Kansaneläkelaitoksen uudeksi pääjohtajaksi Pekka Tuomiston jäädessä eläkkeelle. Huuhtasen tilalle eduskuntaan tuli Markku Rossi.
5. lokakuuta – Joukkomielenosoitus Belgradissa johti presidentti Miloševićin eroon, häntä seurasi opposition Vojislav Koštunica.
7. lokakuuta – Joukoittain rottia vaelsi Valkealan suljetulta kaatopaikalta kirkonkylään. Asukkaat ampuivat ja pyydystivät myrkkyansoin satoja rottia.
10. lokakuuta – Helsingin hovioikeus piti voimassa käräjäoikeuden päätöksen olla tuomitsematta Sanna Sillanpäätä rangaistukseen helmikuussa 1999 tapahtuneesta kolmoissurmasta.
12. lokakuuta – Adenissa Jemenissä USS Cole -hävittäjä vaurioitui pahasti, kun pieni räjähteillä lastattu vene törmäsi sen kylkeen; 17 miehistön jäsentä kuoli ja 39 haavoittui.
12. lokakuuta – Sadas avaruussukkulalento avaruussukkula Discoverylla.
12. lokakuuta – Suomen pisin moottoritie otettiin käyttöön, kun pääministeri Paavo Lipponen avasi liikenteelle valtatie 3:n moottoritieosuuden Sääksmäen Jutikkalasta Lempäälän Kuljuun.
15. lokakuuta – Kymmeniätuhansia kaloja kuoli kalankasvattamolla Vammalassa, kun läheiseltä tynnyrinpuhdistamolta pääsi jokeen myrkyllisiä pesuaineita.
23. lokakuuta − Yhdysvaltain ulkoministeri Madeleine Albright saapui historialliselle vierailulle Pohjois-Koreaan ja tapasi maan johtajan Kim Jong Ilin.
25. lokakuuta − Presidentti Tarja Halonen matkusti valtiovierailulle Norjaan.
29. lokakuuta − Kirgisian presidentti Askar Akajev valittiin kolmannelle virkakaudelle yli 74 prosentin ääniosuudella. Ulkomaiset vaalitarkkailijat pitivät vaaleja vilpillisinä.
31. lokakuuta – Viimeinen Multics-käyttöjärjestelmää ajanut tietokone poistettiin käytöstä.

[muokkaa] marraskuu

Bill Clinton vieraili Vietnamissa marraskuussa viimeisenä täytenä toimivuotenaan

1. marraskuuta – Jugoslavian liittotasavalta hyväksyttiin YK:n jäseneksi.
1. marraskuuta – Turun seudun käräjäoikeus tuomitsi niin sanotut Euran Daltonit eli Leevi, Erkki ja Pekka Koistisen ehdottomiin vankeusrangaistuksiin. Veljeksistä nuorin, Lasse Koistinen, sai ehdollisen tuomion. Veljekset olivat tehneet yli sata huoltoasemiin, pankkeihin ja posteihin kohdistunutta varkautta Lounais-Suomen alueella vuosina 1997−1999.
5. marraskuuta − Helsingin Tähtitorninmäellä paljastettiin Suomen vuonna 1942 Natsi-Saksalle luovuttamien juutalaisten muistomerkki, jonka olivat suunnitelleet Nils Haukeland ja Rafael Wardi. Paljastuspuheessaan pääministeri Paavo Lipponen pyysi maailman juutalaisilta anteeksi Suomen silloisen poliittisen johdon osuutta miljoonien juutalaisten kuolemaan toisen maailmansodan aikana.
7. marraskuuta – Yhdysvaltain presidentinvaaleissa George W. Bush voitti varapresidentti Al Goren, mutta tulokset viivästyivät kuukaudella ääntenlaskun epäselvyyksien vuoksi.
9. marraskuuta − Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous pyysi juutalaisyhteisöltä anteeksi sitä, että kirkko ei ollut puuttunut juutalaisten luovuttamiseen Suomesta Natsi-Saksaan vuonna 1942.
11. marraskuuta – Itävallan Kaprunissa kuoli 155 laskettelijaa tulipalossa hiihtohissin tunnelissa.
11. marraskuuta − Varatuomari Paavo M. Petäjä valittiin Hiihtoliiton puheenjohtajaksi Esko Ahon jälkeen.
14. marraskuuta – Netscape Navigator 6.0 julkaistiin kahden vuoden ja Mozilla-selaimen kehityksen jälkeen.
15. marraskuuta – Koulutyttö Eveliina Lappalainen surmattiin Imatralla.
16. marraskuuta – Bill Clintonista tuli ensimmäinen USA:n presidentti, joka vieraili virassaan Vietnamissa.
17. marraskuuta – Perun kongressi erotti korruptiosta syytetyn presidentti Alberto Fujimorin, joka oli jo paennut Japaniin.
22. marraskuuta – Huumorilehti Pahkasian päätoimittaja Markku Paretskoi ilmoitti lopettavansa lehden julkaisemisen.
27. marraskuuta – Jean Chrétien valittiin uudelleen Kanadan pääministeriksi.
27. marraskuuta − Norjassa avattiin liikenteelle maailman pisin, yli 24 kilometriä pitkä maantietunneli Lærdalissa Oslon ja Bergenin välillä.
28. marraskuuta − Alankomaat laillisti ensimmäisenä maana maailmassa eutanasian eli armokuoleman.

[muokkaa] joulukuu

1. joulukuuta – Miss Maailma -kilpailut pidettiin Lontoon Millennium Domessa, Priyanka Chopra voitti.
4. joulukuuta − Kirjailija Johanna Sinisalo sai Finlandia-palkinnon esikoisromaanistaan Ennen päivänlaskua ei voi.
14. joulukuuta − Presidentti Vladimir Putin saapui vierailulle Kuubaan ensimmäisenä Venäjän valtionpäämiehenä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Putin ja Kuuban presidentti Fidel Castro pääsivät sopimukseen Kuuban huomattavien neuvostoaikaisten velkojen maksusta.
15. joulukuuta – Tšernobylin ydinvoimala Ukrainassa suljettiin lopullisesti.
20. joulukuuta – Nokian kirkkovaltuusto päätti, ettei kirkossa järjestettyjä suosittuja torstai-iltoja jatketa. Tilaisuudet järjestänyt kirkkoherra Markku Koivisto pyysi virkavapaata ja ilmoitti herätysliikkeen jatkavan toimintaansa Nokian herätys -nimisenä yhdistyksenä.
24. joulukuuta – Helsingin ja Tallinnan välillä 20 vuotta liikennöinyt autolautta Georg Ots teki viimeisen matkansa. Alus oli pitkään ollut ainoa matkustajalaiva Suomen ja Viron välillä.
30. joulukuuta – Pommiräjähdysten sarja surmasi 22 ihmistä Manilassa Filippiineillä.

[muokkaa] tuntematon päivämäärä

Suosittu virtuaalihotelli Habbo avasi ovensa ensimmäisenä maailmassa Suomessa. Tuolloin Habbo Hotellin nimi oli Hotelli Kultakala. Myöhemmin Hotelli Kultakala laajeni muihin maihin ja nimikin kansainvälistyi.
Brittiläinen Stagecoach-yhtiö myi pohjoismaiset toimintonsa, Stagecoach Finlandin ja ruotsalaisen Swebusin norjalaiselle Concordia Busille. Suomen yhtiön nimi muutettiin Concordia Bus Finlandiksi.
Syyskuu – Jugoslaviassa järjestettiin presidentinvaalit, jotka oppositio voitti. Presidentti Slobodan Milošević hylkäsi tuloksen.
Lokakuu – Helsingin hovioikeus alensi Suomen Tietotoimiston hiihtäjä Jari Räsäselle maksettavaksi määrättyjä korvauksia ja poisti kokonaan suurimmalle osalle Suomen Hiihtoliiton johtohenkilöistä määrätyt korvaukset. Muiden muassa Esko Aho ja Marjo Matikainen-Kallström jäivät korvauksitta. Päätoimittaja Kari Väisäselle ja toimittaja Johanna Aatsalo-Salliselle langetetut ehdolliset vankeustuomiot lievennettiin sakoiksi. Räsänen, Hiihtoliitto ja valtionsyyttäjä ilmoittivat tyytymättömyytensä ratkaisuun ja hakivat valituslupaa Korkeimmalta oikeudelta.
Ruotsalaiseen Robinson-formaattiin perustunut Selviytyjät-TV-sarja aloitti tosi-TV-trendin.
Ohjelmistomarkkinoilla alkoi helmikuussa laskukausi Y2K-paniikin jälkeen.
Euroopan unionissa solmittiin Nizzan sopimus.
IT-kupla paisui maksimiinsa.
Yhdysvaltalaista Gilmoren tytöt -sarjaa (Gilmore Girls) alettiin tehdä.
Pahkasika-lehden 77. ja viimeinen numero julkaistiin.

[muokkaa] Syntyneitä

11. elokuuta – Rocco John Ritchie, yhdysvaltalaisen viihdetaiteilijan Madonna Cicconen ja brittiläisen ohjaajan Guy Ritchien poika

[muokkaa] Kuolleita

1. tammikuuta – Regina Kent, kiinalaissyntyinen näyttelijä (s. 1969)
13. tammikuuta – Antti Hyvärinen, suomalainen mäkihyppääjä (s. 1932)
15. tammikuuta – Željko Ražnjatović ("Arkan"), serbialainen sotapäällikkö (s. 1952)
19. tammikuuta – Bettino Craxi, Italian pääministeri
25. tammikuuta – Martti Katajisto, suomalainen näyttelijä
25. tammikuuta – Marja-Leena Sukula, suomalainen viihdetaiteilija
8. helmikuuta – Pekka Oivio, suomalainen ammattiyhdistysjohtaja (s. 1918)
10. helmikuuta – Jim Varney, yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko (s. 1949)
12. helmikuuta – Charles M. Schulz, yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä (Tenavat) (s. 1922)
19. helmikuuta – Paul Verschuren, Suomen katolisen kirkon piispa
2. maaliskuuta – Ari Tegelberg, suomalainen jalkapalloilija (s. 1963)
8. maaliskuuta – Vilho Ylönen, suomalainen ampuja
22. maaliskuuta – Pauli Räsänen, suomalainen viihdetaiteilija (s. 1928)
22. maaliskuuta – Sakari Virkkunen, suomalainen kirjailija ja toimittaja
30. maaliskuuta – Rudolf Kirchschläger, Itävallan liittopresidentti
6. huhtikuuta – Habib Bourguiba, Tunisian presidentti
16. huhtikuuta – Rainer Erlund, suomalainen kansanedustaja (s. 1940)
28. huhtikuuta – Kim Borg, suomalainen oopperalaulaja (s. 1919)
30. huhtikuuta – Poul Hartling, Tanskan pääministeri
1. toukokuuta – Jukka Tapanimäki, suomalainen peliohjelmoija (s. 1961)
14. toukokuuta – Keizo Obuchi, Japanin pääministeri
27. toukokuuta – Maurice Richard, kanadalainen jääkiekkoilija
8. kesäkuuta – Theodor Antonius Tugai ("Teuvo Tulio"), latvialaissyntyinen suomalainen elokuvaohjaaja
10. kesäkuuta – Hafez al-Assad, Syyrian presidentti
15. kesäkuuta – Nagako, Japanin keisarinna
17. kesäkuuta – Lempi Rothovius, Suomen kaikkien aikojen toiseksi vanhin ihminen (s. 1887)
17. kesäkuuta – Tuomi Elmgren-Heinonen, suomalainen laulaja ja kirjailija (s. 1903)
24. kesäkuuta – Ilkka Lammi, suomalainen taidemaalari (s. 1976)
1. heinäkuuta – Walter Matthau, yhdysvaltalainen näyttelijä
31. heinäkuuta – Lars Jansson, suomalainen kirjailija ja taiteilija (Muumi) (s. 1926)
5. elokuuta – Sir Alec Guinness, brittiläinen näyttelijä (s. 1914)
5. elokuuta – Sakari Puurunen, suomalainen teatteriohjaaja
7. elokuuta – Mona-Lisa Pursiainen, suomalainen juoksija
25. elokuuta – Carl Barks, yhdysvaltalainen sarjakuvataiteilija (Aku Ankka) (s. 1901)
1. syyskuuta – Olavi Ahonen, suomalainen näyttelijä (s. 1923)
3. syyskuuta – Oiva Ketonen, suomalainen filosofi ja akateemikko
26. syyskuuta – Rose-Marie Precht, suomalainen näyttelijä
27. syyskuuta – Martti Kainulainen, suomalainen näyttelijä (s. 1927)
28. syyskuuta – Pierre Trudeau, Kanadan pääministeri
30. syyskuuta – Erno Paasilinna, suomalainen kirjailija
10. lokakuuta – Sirimavo Bandaranaike, Sri Lankan pääministeri (maailman ensimmäinen naispääministeri)
18. lokakuuta – Gayle Peck ("Julie London"), yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
23. lokakuuta – Rodney Anoa'i ("Yokozuna"), samoan-yhdysvaltalainen showpainija (s. 1966)
26. lokakuuta – Laila Kinnunen, suomalainen laulaja (s. 1939)
13. marraskuuta – Ville Zilliacus, Yleisradion ohjelmapäällikkö
20. marraskuuta – Kalle Päätalo, suomalainen kirjailija (s. 1919)
22. marraskuuta – Emil Zátopek, tšekkoslovakialainen juoksija (olympiavoittaja) (s. 1922)
11. joulukuuta – Johannes Virolainen, suomalainen poliitikko ja ministeri (s. 1914)
25. joulukuuta – W. V. Quine, yhdysvaltalainen filosofi ja loogikko (s. 1908)

[muokkaa] Nobelin palkinnot

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 2000.