Ennen päivänlaskua ei voi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ennen päivänlaskua ei voi
Ennen päivänlaskua.jpg
Kirjailija Johanna Sinisalo
Genre Scifi
Kustantaja Tammi
Julkaistu 2000
Sivumäärä 268
ISBN 951-31-1886-X
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Ennen päivänlaskua ei voi on Johanna Sinisalon esikoisromaani vuodelta 2000. Sen teemana ovat ihmisten väliset valtasuhteet.

Kirja sai samana vuonna Finlandia-palkinnon ensimmäisenä fantasia- tai tieteiskirjana, ja kirjan saavuttaman suuren suosion vuoksi siitä otettiin samana vuonna vielä kaksi lisäpainosta. Ennen päivänlaskua ei voi on voittanut myös Suomen Tolkien-seuran parhaalle suomalaiselle fantasiakirjalle jakaman Kuvastaja-palkinnon[1] ja kansainvälisen James Tiptree Jr -palkinnon.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Mikael löytää kerrostaloyhtiönsä pihan roskakatoksesta pienen peikonpoikasen. Tunteet ottavat Mikaelista vallan, ja hän vie pennun asuntoonsa. Eläin saa jäädä Mikaelin kotiin – mutta ”vain siihen asti, kun se pärjää omillaan luonnossa”... Kuitenkin alusta asti Mikael tuntee omituista vetovoimaa peikkoa kohtaan.

»Se oli kauneinta, mitä olin koskaan nähnyt. Tiesin heti, että haluan sen.»

Peikko alkaa vallata yhä suurempaa ja suurempaa alaa Mikaelin elämässä. Loppujen lopuksi kaikki kirjan henkilöt ovat saaneet osansa peikon salaperäisestä lumosta. Tuodessaan peikon kotiinsa Mikael toi nykymaailmaan palan yötä ja villiä luontoa, eikä mikään palaa enää ennalleen.

Henkilöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enkeli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enkeli eli Mikael Kalervo Hartikainen on kirjan päähenkilö, homoseksuaali, 33-vuotias menestyvä ja paljon käytetty mainosvalokuvaaja ja -kuvienkäsittelijä, joka tekee töitä freelancerina.

Hänet tunnetaan yleisesti "Enkelinä" kauniin ulkomuotonsa tähden; hänellä on huomattavan vaaleat kiharat hiukset ja suuret siniset silmät. Muutoin häntä kuvaillaan kalpeaihoiseksi, vartaloltaan urheilulliseksi ja 182-senttiseksi. Mikael kuvataan kirjassa melko miellyttäväksi ihmiseksi, tunteelliseksi ja ystävälliseksi, mutta toisaalta myös aavistuksen laskelmoivaksi; hän on valmis menemään pitkälle ja jopa käyttämään ihmisiä hyväkseen saadakseen mitä haluaa tai kokee tarvitsevansa. Useaan otteeseen hän myös käyttäytyy hivenen itsekkäästi eikä vaikuta kovin kiinnostuneelta siitä miten hänen tekonsa vaikuttavat muihin ihmisiin. Mikaelista on kuitenkin melko helppo pitää.

Mikaelilla on ollut useita suhteita, joista päällimmäisiksi nousevat suhde entiseen miesystävään eläinlääkäri Hämäläiseen, Mikaelin toivoton ihastus heteromies Marttiin ja lopulta myös Mikaelin suhde Eckeen.

Mikael asuu kalliisti ja tyylikkäästi sisustetussa asunnossa Pyynikintorin laidalla.

Martes[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Martes eli Martti on komea ja miehekäs heteromies. Hän on pitkä ja harteikas, tummatukkainen ja silmälasipäinen. Hän on sekä Enkelin ihastus että satunnainen työnantaja mainostoimistonsa puolesta.

Hän ja Mikael tutustuivat toisiinsa töiden kautta. Mikael ihastui Marttiin välittömästi; heidän välillään vallitsi syvä yhteisymmärrys, ja he tulivat loistavasti toimeen. Martin ollessa humalassa he ovat suudelleet. Martti kieltää asian täysin eikä suostu puhumaan siitä. Useaan otteeseen kirjassa vihjaillaan, että Martilla mahdollisesti oli jonkinlaisia epäselviä tunteita Mikaelia kohtaan, joita hän ei itsekään kykene hyväksymään.

Martes on huumorintajuinen ja määrätietoinen, mutta jokseenkin itsekeskeinen, rahanahne ja kylmä. Hän ei juurikaan välitä muiden ihmisten tunteista kunhan saa itse mitä haluaa ja käyttää Mikaelin miellyttämisenhalua häikäilemättömästi hyväkseen.

Tohtori Spiderman[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tohtori Spiderman eli eläinlääkäri Jori Hämäläinen omistaa yksityisklinikan ja on Mikaelin entinen miesystävä. Hänen ikäänsä ei kerrota tarkasti, mutta hän on jonkin verran Mikaelia vanhempi. Hänen kerrotaan myös eläneen aikoinaan naisen kanssa avioliitossa ja olevan kahden alle kymmenvuotiaan pojan isä. Tohtori Spiderman on viisaan mietteliäs, kyyninen ja kuivahko, aitoa professorityyppiä. Lopun huippukohtien jälkeen Spiderman mietiskelee peikkoihin liittyviä asioita ja näyttää ymmärtävän paljon enemmän kuin kukaan muu.

Häntä kuvaillaan ajokoiran näköiseksi; luultavasti siis kapeat ja vanhentuneet kasvot ja pitkä nenä. Spidermanin lempinimi tulee hänen tavastaan alkaa änkyttää hermostuksissaan, jolloin Hämäläisestä on tullut Hämä-hämä-hämäläinen ja siitä Hämähäkkimies eli Spiderman.

Ecke[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ecke on Mikaeliin ihastunut tumma ja silmälasipäinen nuori mies, "sitä tyyppiä jota yleensä kuvailtaisiin nörtiksi" eikä Mikaelin totuttua tasoa ja tyyppiä. Hän asuu Kalevan perukoilla sotkuisessa asunnossa. Hänen huoneensa on vuorattu kirjahyllyillä, jotka ovat täynnä keräilyharvinaisuuksia. Hän omistaa yhdistetyn tietokoneliikkeen ja antikvariaatin.

Ecke on kuin nuhruinen varis, joka keräilee kaikkea kiiltävää. Hän ihailee Mikaelia suunnattomasti ja on myös muiden komistusten perään. Luonteeltaan Eckeä kuvaillaan kuitenkin viehättäväksi, älykkääksi ja hauskaksi, ja juuri niillä ominaisuuksilla hän voittaakin Mikaelin vähitellen puolelleen.

Palomita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palomita on nuori postimyyntivaimo Filippiineiltä, joka asuu alistavan miehensä Pentti Koistisen kanssa Mikaelin alakerrassa. Hän ihastuu Mikaeliin, mikä saa hänet kapinoimaan miestään vastaan ja tekemään "kiellettyjä" asioita, kuten pitämään omaa omaisuutta.

Miljöö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romaani sijoittuu Sinisalon kotikaupunkiin, Tampereelle. Tapahtuma-aika on nykyaika vaihtoehtotodellisuudessa.

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kertomus rakentuu muutaman sivun mittaisista pätkistä, joiden välillä kertojan näkökulma vaihtuu. Ne ovat minä-muodossa, ja tällä tavalla kirjoittaja on tuonut tekstiin syvyyttä ja vaihtelua. Kerronnan vaihtelua Sinisalo on käyttänyt myös tehokeinona, ja kertoja vaihtuukin välillä jopa kesken tärkeän kohtauksen. Jokaisen kerrontapätkän nimi kertoo, kenen näkökulmasta on kyse.

Tekstiin on sisällytetty myös peikkoihin liittyviä sitaatteja runoista ja romaaneista.

Kirjan nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjan nimi tulee Reino Helismaan säveltämästä ja sanoittamasta ja Tapio Rautavaaran esittämästä kappaleesta ”Päivänsäde ja menninkäinen”, jossa lauletaan: ”Kas, menninkäinen ennen päivän laskua ei voi / milloinkaan elää päällä maan.”

Samasta kappaleesta on lainattu säkeitä kirjan viiden osan nimiksi:

  • I. ”Hämärä jo maille hiipi”
  • II. ”Tunsi kummaa leiskuntaa”
  • III. ”Loisteesi mun sokeaksi saa”
  • IV. ”Pimeys vie hengen multa”
  • V. ”Ja toinen yötä rakastaa”.

Käännökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen päivänlaskua ei voi on käännetty ainakin seuraaville kielille:

  • Ruotsi: Bara sedan solen sjunkit, kustantaja Wahlström & Widstrand, Tukholma, 2002, kääntäjä Ann-Christine Relander.
  • Latvia: Pirms saulrieta nav ļauts, kustantaja Atena, Riika, 2002, kääntäjä Maima Grīnberga.
  • Japani: Tenshi wa mori e kieta, kustantaja Sunmark Publishing, Tokio, 2002, kääntäjä Mei Yumi.
  • Englanti: Not Before Sundown, kustantaja Peter Owen Publishers, Lontoo, 2003, kääntäjä Herbert Lomas.
  • Ranska: Jamais avant le coucher du soleil, kustantaja Actes Sud, Arles, 2003, kääntäjä Anne Colin du Terrail.
  • Tšekki: Ne před slunce západem, kustantaja One Woman Press, Praha, 2003, kääntäjä Viola Parente-Čapková.
  • Amerikanenglanti (mukaeltu brittikäännöksestä): Troll – A Love Story; kustantaja Grove/Atlantic, 2004, kääntäjä Herbert Lomas.
  • Saksa: Troll - Eine Liebesgeschichte, Tropen, 2005.
  • Puola: Nie przed zachodem slonca, kustantaja slowo/obraz terytoria, 2005, kääntäjä Sebastian Musielak.
  • Espanja: Angel y el troll "Una fábula sólo para adultos", kustantaja Ediciones Poliedro 2006, kääntäjä Bengt Oldenburg.
  • Venäjä: Тролль, kustantaja Амфора, Pietari, 2006, kääntäjä L. A. Virolainen.
  • Sloveeni: Šele po koncu sončeve poti, kustantaja Modrijan, Ljubljana, 2008, kääntäjä Lili Potpara.
  • Liettua: Trolis, kustantaja Vaga, Vilna, 2011, kääntäjä Danutė Sirijos Giraitė.

Toukokuussa 2006 romaanin elokuvaoikeudet myytiin. Elokuvan ohjaajaksi kaavailtiin yhdysvaltalaista Carter Smithiä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kuvastaja Suomen Tolkien-seura Kontu ry. Viitattu 26.10.2013.
  2. Ennen päivänlaskua ei voi -romaanista elokuva HS.fi. 29.5.2006.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]