Markku Rossi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Markku Kalevi Rossi (s. 5. maaliskuuta 1956 Suonenjoki) on suomalainen, vuodesta 2000 kuopiolainen, kuuden vaalikauden entinen Suomen Keskustan kansanedustaja Savo-Karjalan vaalipiiristä ja arvonimeltään maakuntaneuvos[1].

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rossi valittiin ensimmäisen kerran eduskuntaan yli 7 000 äänen äänimäärällä vuoden 1991 vaaleissa, mutta putosi eduskunnasta seuraavissa vaaleissa 1995.[2] Vaalien 1999 jälkeen Rossi nousi kansanedustajaksi kahdesti varaedustajan paikalta: vuonna 1999 neljäksi kuukaudeksi, kun Mirja Ryynänen jatkoi Euroopan parlamentin jäsenenä kautensa loppuun, ja vuonna 2000, kun Jorma Huuhtanen siirtyi Kansaneläkelaitoksen pääjohtajaksi.[3] Tämän jälkeen hänet on valittu jatkamaan kansanedustajana neljissä vaaleissa, 2003, 2007, 2011 ja 2015. Rossi jätti eduskunnan vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.[4]

Rossi on toiminut kuntapoliitikkona Suonenjoen kaupunginvaltuustossa vuosina 1977–2000, jolloin hän oli valituksi tullessaan Suomen nuorin kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksessa 1988–1991 ja vuodesta 2001 Kuopion kaupunginvaltuustossa. Hän on toiminut vuosina 2001–2010 Pohjois-Savon maakuntahallituksen sekä Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) puheenjohtajana. Vuodesta 2011 hän toiminut Kuopion kaupunginvaltuuston puheenjohtajana 31. toukokuuta 2017 saakka ja 2013 lähtien myös Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtajana. Huhtikuun 2017 kuntavaalien jälkeen Rossi valittiin 1. kesäkuuta alkaen Kuopion kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtajaksi ja jatkamaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtajana. Hän toimi joulukuusta 2015 lokakuuhun 2019 Posti Group Oyj:n hallintoneuvoston puheenjohtajana. Rossi on ollut poliittisella urallaan myös tasavallan presidentin valitsijamiehenä presidentinvaalissa 1982 ja 1988.

Toimittajan ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paitsi poliitikkona, Rossi on työskennellyt muun muassa K-Maatalouskeskuskauppiaana Suonenjoella ja kuopiolaisessa Oikea Asema -paikallisradiossa, ensin toimittajana ja uutistoimituksen tuottajana sekä myöhemmin päätoimittajana. Ennen Oikea Asemaa Rossi työskenteli freelancertoimittajana Kuopion Kaapelitelevisio Oy:n palveluksessa, ideoiden päätoimittajana toimineen Juha-Pekka Mannisen ja Savon Sanomien varatoimitusjohtajana toimineen Jussi Kolehmaisen kanssa Suomen ensimmäisen Kuopio-TV:n aamu-ohjelman.

Poliittisia kannanottoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rossi ja 21 muuta keskustalaista kansanedustajaa jättivät helmikuussa 2012 lakialoitteen, jolla kiellettäisiin kiinteistöjen omistaminen ETA-maiden ulkopuolisilta henkilöiltä ja yhteisöiltä, lähinnä siis venäläisiltä.[5][6] Rossi teki vastaavanlaisen aloitteen myös 2009.[7]

Vuonna 2001 Rossi äänesti eduskunnassa rekisteröidyn parisuhteen puolesta, mutta marraskuussa 2014 hän ei kannattanut kansalaisaloitteen pohjalta samaa sukupuolta olevien oikeutta solmia avioliitto.[8][9] Rossi kertoi, että ei tahtonut pakottaa tässä vaiheessa luterilaista kirkkoa vihkimään mies- ja naispareja.[9] Joulukuussa 2015 hän kuitenkin ilmoitti kannattavansa tasa-arvoista avioliittolakia ja äänesti eduskunnassa kansalaisaloitteen pohjalta tehdyn lakiesityksen mukaisesti lain puolesta.[9]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rossin puoliso on lausuntataiteilija Matti Kaarlejärvi. Heidän vuosien ajan salassa pitämänsä suhde paljastui itsenäisyyspäivän vastaanotolla vuonna 2015, kun Ylen selostaja kertoi Kaarlejärven olevan Rossin puoliso.[10][11][12] He rekisteröivät parisuhteensa muutamaa päivää myöhemmin joulukuussa 2015 ja avioituivat 1. maaliskuuta 2017[13][14] heti samaa sukupuolta olevien avioliitot mahdollistavan lain astuttua voimaan[15].

Sotilasarvoltaan Rossi on yliluutnantti (2004).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tasavallan presidentin 11.12.2020 myöntämät arvonimet 11.12.2020. Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 28.12.2020.
  2. Eduskuntavaalit 1995: Ehdokkaat äänimäärän mukaisessa järjestyksessä, Kuopion läänin vaalipiiri (Tallenne sivusta Internet Archiven tietokannassa) vaalit.om.fi. Oikeusministeriö. Viitattu 12.11.2010.
  3. Markku Rossi palasi eduskuntaan. Helsingin Sanomat, 4.10.2000. Hakutulos HS:n arkistosta. Viitattu 12.11.2010.
  4. Nykänen, Helmi: Kansanedustaja Markku Rossi jättää eduskunnan Yle Uutiset. 4.6.2018. Yleisradio. Viitattu 4.6.2018.
  5. http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/kiinteistot/27578.html [vanhentunut linkki]
  6. http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/la_45_2011_p.shtml [vanhentunut linkki]
  7. http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/la_35_2009_p.shtml [vanhentunut linkki]
  8. Kansanedustaja Markku Rossi virallisti parisuhteensa Matti Kaarlejärveen Helsingin Sanomat. 13.12.2015.
  9. a b c Kuokkanen, Katja: Kansanedustaja Markku Rossi työnnettiin kaapista – homo-sanaa hän ei vielä saa suustaan Helsingin Sanomat. 20.12.2015.
  10. Markku Rossi ja Matti Kaarlejärvi: Elämämme vaiherikkain vuosi takana Savon Sanomat. 6.12.2016. Viitattu 28.6.2022.
  11. Niina Enqvist: Kansanedustaja Markku Rossi ja Matti Kaarlejärvi ensimmäistä kertaa yhdessä Linnassa – toimittajan lipsahdus paljasti salatun suhteen Ilta-Sanomat. 6.12.2016. Viitattu 28.6.2022.
  12. Katja Kuokkanen HS: Kansanedustaja Markku Rossi työnnettiin kaapista – homo-sanaa hän ei vielä saa suustaan Helsingin Sanomat. 20.12.2015. Viitattu 28.6.2022.
  13. Shecter, Helka: Parisuhde: Markku Rossi virallisti suhteensa Matti Kaarlejärven kanssa Savon Sanomat. 13.12.2015. Viitattu 13.12.2015.
  14. Kansanedustaja Rossin riemukas tviitti: "Kahden kullan päivä: Lahdessa MM-kultaa ja minä menin naimisiin!" MTV Uutiset. 1.3.2017. Viitattu 1.3.2017.
  15. Petri Turunen: Tasa-arvoinen avioliittolaki astuu voimaan – onko huomenna ruuhkaa maistraateissa? Ilta-Sanomat. 28.2.2017. Viitattu 28.6.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]