Mäntyniemi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee virka-asuntoa. Sanan muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
Mäntyniemi
Talludden
Mäntyniemi.JPG
Osoite Mäntyniementie
Sijainti Helsinki
Valmistumisvuosi 1993
Suunnittelija Raili ja Reima Pietilä
Omistaja Suomen valtio
Käyttäjä Suomen tasavallan presidentti
Rakennuttaja Rakennushallitus
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Mäntyniemi (ruots. Talludden) on vuonna 1993 valmistunut Suomen tasavallan presidentin virka-asunto. Mäntyniemi sijaitsee Helsingin Meilahdessa. Sen suunnittelivat arkkitehdit Reima ja Raili Pietilä. Mäntyniemessä ovat asuneet presidentit Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari, Tarja Halonen ja nykyinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Mäntyniemi on ensimmäinen Suomen tasavallan presidentille rakennettu virka-asunto.

Kun presidentin aiempi virka-asunto Tamminiemi jäi vuonna 1981 sairastuneen presidentti Kekkosen käyttöön, valtioneuvosto päätti rakentaa tasavallan presidentille uuden virka-asunnon.

Vuonna 1983 valtio hankki 2,8 hehtaarin maa-alueen presidentin virka-asuntoa varten Helsingin Meilahdessa. Tontti sai nimekseen Mäntyniemi edeltäjän Tamminiemen mukaan. Rakennuksen suunnittelemiseksi järjestettiin yleinen arkkitehtikilpailu. Sen voittivat Raili ja Reima Pietilä. Mäntyniemeä alettiin rakentaa vuonna 1989 ja se valmistui vuonna 1993.

Mäntyniemeä ympäröivässä puutarhassa on käytetty paljon luonnonheiniä ja varpuja, koska arkkitehti Pietilä ja puutarhan suunnittelija, maisema-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijer halusivat tehdä ympäristöstä mahdollisimman suomalaisen. Suunnitelman avulla on tarkoitus myös säästää ja suojella ympäröivää luontoa, sekä luoda arkkitehtuurista, puutarhasta ja ympäröivästä luonnosta kokonaisuus.[1]

Mäntyniemen sisustuksesta on pyritty luomaan yhtenäinen kokonaisuus ja huoneissa on useiden nykytaiteilijoiden töitä. Heti edustustilan sisääntuloaulassa on tulijaa vastassa Reijo Paavilaisen reliefi Lemminkäisen retket. [2]

Virka-asunnon yhteydessä toimii myös Liikkuvan poliisin turvallisuusyksikkö.[3]

Mäntyniemi jäi Pietilöiden viimeiseksi työksi ja sitä pidetään yhtenä heidän huomattavimmista luomuksistaan.

Mäntyniemen alkuperäinen kustannusarvio oli 15 miljoonaa markkaa (2,5 M€). Lopulliset kustannukset nousivat kuitenkin 14-kertaisiksi, ja rakennuksen hinnaksi tuli noin 210 miljoonaa markkaa (35,3 M€).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pentti Alanko: Luonnonkasvit puutarhassa. Tammi, 1996. ISBN 951-31-0720-5.
  2. Mäntyniemen esittelysivut, viitattu 13.1.2011.
  3. Liikkuvan poliisin kotisivut, viitattu 13.1.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koordinaatit: 60°11′05″N, 24°53′50″E