Puutarha
Wikipedia
Puutarha on hyöty- ja koristekasvien, varsinkin hedelmäpuiden, marjapensaiden tai kukkien viljelyalue.[1] Usein puutarhan on tarkoitus olla näyttävä ja rauhallinen alue. Tällöin pääosa puutarhan kasveista on istutettu niiden ulkonäön takia, vaikka mukana voi olla pieni hyötykasvimaa ja mahdollisesti joitakin hedelmäpuita.
Asuinrakennukseen välittömästi liittyvää puutarhaa sanotaan kotipuutarhaksi, ja jos tuotteita viljellään myyntiin, kyseessä on kauppapuutarha. Puisto on yleensä suurempi ja julkisempi tila kuin puutarha.
Suomessa puutarhasta nauttiminen keskittyy yleensä kesään, vaikka puutarhavalojen ja ikivihreiden kasvien avulla kautta voidaan pidentää. Puutarhasuunnittelussa pitää täällä ottaa huomioon vesialtaiden jäätyminen ja katolta putoava lumi. Kulkureiteiltä lapioitavalle lumellekin pitää jättää tilaa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Puutarhatyypit
Tavallisia puutarhatyyppejä ovat:
- japanilainen puutarha – japanilaista puutarhakulttuuria jäljittelevä puutarha
- arboretum – puuvartisia lajeja sisältävä puisto
- kasvitieteellinen puutarha – kasvikokoelma, jota käytetään erityisesti tutkimustoimintaan
- puisto – pääosin puista, pensaista, nurmikosta ja kukkaistutuksista koostuva alue
- siirtolapuutarha – yleensä suurissa kaupungeissa oleva tiivis puutarha-alue, joka on jaettu palstoiksi
- hyötypuutarha – vihanneksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja tuottava puutarha
- metsäpuutarha – luonnonmukaisuutta tavoitteleva puutarha
- muotopuutarha – geometriseen muotoon leikattuja puita ja pensaita sisältävä puutarha
- kivikkopuutarha – runsaasti kiviä tai kalliota ja kuivan paikan kasveja sisältävä puutarha
- perhospuutarha – runsaasti perhosia houkuttelevia kukkia sisältävä puutarha
- englantilainen puutarha
[muokkaa] Puutarhakasvit
Puutarhassa kasvatettavat kasvit voidaan jakaa ryhmiin:
- kesäkukat (yksivuotiset ruohovartiset kasvit)
- perennat (monivuotiset ruohovartiset kasvit)
- puut, pensaat, varvut ja liaanit
- vihannekset ja juurekset.
[muokkaa] Puutarhaelementtejä
Puutarha muodostuu sekä luonnonmateriaaleista ja olosuhteista että ihmisen lisäämistä elementeistä:
- Maaperä
- Kivet
- Vesi
- Valaistusolosuhteet
- Tuuli
- Sateisuus
- Ilmanlaatu
- Saasteet
- Sijainti mereen nähden (ilman suolaisuus)
- Kasvillisuus
- Lajien ja lajikkeiden määrä, menestyminen
Ihmisen luomia elementtejä:
- Terassit ja patiot
- Tiet ja polut
- Valaistus
- Veistokset ym.
- Altaat, vesipuutarhat ja muut vesielementit
[muokkaa] Koulutus ja järjestöt
Suomessa maisema-arkkitehdiksi on voinut valmistua Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolta, maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmasta vuodesta 1969 alkaen.[2] Käytännössä pienkohteiden viher- ja puutarhasuunnittelijoina toimivat tyypillisesti puutarhurit, hortonomit sekä erilaiset viherrakentamisen harrastajat.
[muokkaa] Järjestöt
Helsingissä toimiva Viherympäristöliitto ry on viheralan valtakunnallinen keskusjärjestö sekä viheralan kehittämisen ja ammattialan tunnetuksi tekemisen kattojärjestö. Sen jäseninä toimivat muun muassa
- Järvi-Suomen Vihertietokeskus
- Kaupunginpuutarhurien seura ry
- METO - Metsäalan Asiantuntijat ry.
- Puutarhanrakentajat ry
- Puutarhataiteen Seura ry
- Seurakuntapuutarhurit ry - SRKP
- Suomen Maisema-arkkitehtiliitto ry - MARK
- Suomen Puunhoidon Yhdistys ry
- Taimistoviljelijät ry - TVY
- Viheraluerakentajat ry - VAR
- Viheraluesuunnittelijat ry - VSU
[muokkaa] Tunnettuja puutarhoja
- Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha
- Turun kasvitieteellinen puutarha
- Helsingin kasvitieteellinen puutarha
- Roihuvuoren japanilaistyylinen puutarha
- Arboretum Mustila
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Blogeja suomalaisista puutarhoista
- Rakennusperintö.fi artikkeli: Omalla pihalla - omavaraisviljelyä, tyyppimalleja ja ekoajattelua
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
- ↑ Suomen Maisema ja arkkitehtiliitto. [1]
