Siirtolapuutarha

Saksalaista siirtolapuutarha-aluetta

Siirtolapuutarha eli ryhmäpuutarha on noin kolmen, neljän aarin kokoisista maapalstoista muodostuva puutarha-alue. Palstoja yhdellä alueella on muutamista kymmenistä muutamiin satoihin. Palstojen omistaja on yleensä kaupunki, joka vuokraa asukkailleen pitkäaikaisella sopimuksella. Siirtolapuutarhapalstalle saa rakentaa pienehkön mökin ja istuttaa monivuotisia kasveja, mutta antimet tulee kuluttaa itse eikä myydä. Siirtolapuutarhassa ei myöskään saa asua ympärivuotisesti, eikä tilaa saa vuokrata eteenpäin. Se poikkeaa kaupunkien vuokraamista kasvimaapalstoista siinä, että tontit ovat isompia ja toiminta pysyvämpää – monilla perheillä on ollut sama siirtolapuutarhapalsta vuosikymmenien ajan.

Suomessa siirtolapuutarhoja syntyi alkuaan puhtaasti viljelyä varten aikana jolloin ruuasta oli pulaa. Alusta saakka viljelijät muodostivat kiinteähköjä yhteisöjä, jotka sekä huolehtivat yhteisistä töistä että järjestivät tansseja tai muita huveja. Vuosikymmenten myötä toiminta painottui enemmän virkistyskäyttöön. Tällä hetkellä palsta hankitaankin poikkeuksetta virkistystä ja ajanviettoa varten. Yhteisönä siirtolapuutarhat ovat jonkinlaisia "maalaiskyliä kaupungin kupeessa", ihmiset tuntevat toisensa ja aikaa vietetään paljon yhdessä. Alueilla on yleensä myös yhteisiä tiloja, kuten sauna tai juhlatilaa.

Siirtolapuutarhoja on noin 50 ympäri Suomea ja viljelijöitä näissä yhteensä noin 5000. Uusia alueita perustetaan edelleen, ja esimerkiksi vuonna 2006 oli uusimman tulokkaan Rovaniemen siirtolapuutarhan palstoista puolet rakennettu.

Ryhmäpuutarha eroaa siirtolapuutarhasta maan omistussuhteen perusteella. Ryhmäpuutarhan maa-alueen omistaa tätä tarkoitusta varten perustettu yhtiö, jota hallinnoi osakkeenomistajien valitsema hallitus ja palkattu isännöitsijä. Tässä suhteessa ryhmäpuutarha muistuttaa tavallista asunto-osakeyhtiötä, jossa mökki vastaa osakehuoneistoa. Osakeyhtiölaki siis määrittelee mökin omistajan eri lailla kuin siirtolapuutarhoissa. Osa ryhmäpuutarhoista on myös talviasuttavia, mikä myös erottaa ne perinteisistä siirtolapuutarhoista. Muilta osin ryhmäpuutarhojen toiminnot ovat pitkälti samakaltaisia siirtolapuutarhojen kanssa.

Historiaa

Alkuperäinen mökki Niihaman siirtolapuutarhamuseossa Tampereella on peräisin 1920-luvulta.

"Ensimmäinen siirtolapuutarha" on esitelty eri lähteissä hieman toisistaan poikkeavasti. Siirtolapuutarhoja tai "työläispuutarhoja" perustettiin Saksaan työväestön moraalin ja ruumiinkunnon kohottamiseksi 1820-luvulla.^lähde? Myöhemmin kohderyhmänä olivat etenkin lapsiperheet. Ensimmäisenä nimettynä kohteena historiikeissa esiintyy yleensä Tanskaan Aalborgin kaupunkiin 1884 perustettu siirtolapuutarha.^{lähde tarkemmin?}

Suomessa toimintaa esiteltiin 1902. Porvooseen perustettiin siirtolapuutarhayhdistys 1915, mutta ensimmäinen maailmansota pysäytti hankkeen. Seuraavaksi perustettiin Tampereen siirtolapuutarha (sittemmin Hatanpään siirtolapuutarha, nykyään Niihaman ryhmäpuutarha) vuonna 1916, ja se on Suomen vanhin edelleen toimiva siirtolapuutarhayhteisö, joka kuitenkin siirrettiin Hatanpäältä Niihamaan vuonna 1977. Helsingin Ruskeasuon (1918) siirtolapuutarha on maan vanhin alkuperäispaikallaan oleva siirtolapuutarha.

Tunnetuin alkuvuosien aktiivihenkilö oli opettaja E.J. Reinilä. Hän oli mukana perustamassa nykyistä Niihaman ryhmäpuutarhaa ja toimi sen puheenjohtajana alkuvuosikymmenet. Reinilä toimi myös Siirtolapuutarhaliiton puheenjohtajana koko 1930-luvun, ja oli mm. aktiivisesti mukana perustamassa Siirtolapuutarha-lehteä.

Tunnettuja siirtolapuutarha-alueita Suomessa

Vallilan siirtolapuutarha Helsingissä.

Nekalan siirtolapuutarha Tampereella.

Espoossa

• Puolarmaarin ryhmäpuutarha

Heinolassa

• Heinolan siirtolapuutarha, Vasikkasaari

Helsingissä

• Herttoniemi (182 palstaa)
• Klaukkalanpuisto (113 palstaa)
• Kumpulan siirtolapuutarha (268 palstaa)
• Marjaniemen siirtolapuutarha (320 mökkiä)
• Oulunkylän siirtolapuutarha (203 mökkiä)
• Pakila (320 palstaa, Suomen suurin)
• Ruskeasuon siirtolapuutarha (ruots. Brunakärr koloniträdgård) (115 mökkiä)
• Talin siirtolapuutarha (241 mökkiä)
• Vallila (169 mökkiä)

Hyvinkäällä

• Vanhanmyllyn siirtolapuutarha

Hämeenlinnassa

• Kantolanniemen siirtolapuutarha

Järvenpäässä

• Haarajoen siirtolapuutarha

Jyväskylässä

• Sulkurannan siirtolapuutarha

Kokkolassa

• Tullinmäen siirtolapuutarha
• Ykspihlajan siirtolapuutarha

Kotkassa

• Korelan ryhmäpuutarha
• Langinkosken ryhmäpuutarha
• Langinlaakson ryhmäpuutarha
• Metsolan ryhmäpuutarha

Kouvolassa

• Pentsojan Ryhmäpuutarha (68 palstaa; Vapaita palstoja rakentajille runsaasti)

Kuopiossa

• Kolmisopen ryhmäpuutarha
• Päiväranta
• Majaniemi
• Virranniemi

Oulussa

• Äimäraution siirtolapuutarha
• Markkuun ryhmäpuutarha

Porissa

• Hevosluodossa

Tampereella

• Niihaman ryhmäpuutarha (Suomen vanhin; entinen Hatanpää)
• Nekalan siirtolapuutarha
• Rahola
• Litukka

Turussa

• Kupittaa
• Illoinen
• Peltola

Lahdessa

• Kotiniemi

Vantaalla

• Kiinteistö Oy Kesäheinä, ryhmäpuutarha, Lapinkylä (235 mökkiä)

Kirjallisuutta

• Falck, Ilkka, Schröder, Katri & Forsius, Eiler: Pieniä puutarhaunelmia. Helsinki: Otava, 2010. ISBN 978-951-1-23706-8.

Aiheesta muualla

• Suomen siirtolapuutarhaliitto ry SSPL
• Helsingin yhdistykset
• Helsingin kaupunginmuseo - Siirtolapuutarhat Tarkkoja tietoja Helsingin siirtolapuutarhoista.
• Niihaman Ryhmäpuutarhayhdistys ry,
• Kotkan yhdistykset
• Raholan Siirtolapuutarhan Viljelijät ry.