Lyypekki
| Lübeck | |||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
| Sijainti | |||||
| Valtio | |||||
| Osavaltio | Schleswig-Holstein | ||||
| Perustamisvuosi | 1143 | ||||
| Väkiluku | 210 892[1] | ||||
| Pinta-ala | 214,14 km² | ||||
| Väestötiheys | 990 as./km² | ||||
| Korkeus | 13 | ||||
| Kaupunginjohtaja | Bernd Saxe (SPD) | ||||
| Sivusto | Lyypekin virallinen sivusto | ||||
| ¹ vuonna 2008 | |||||
Lyypekki (saks. Lübeck) on kaupunki Saksassa Itämeren rannalla. Kaupungin asukasluku vuoden 2008 lopussa oli 210 892.[1] Keskusta sijaitsee Trave-joen varrella 15 km Itämerestä. Jokien ja kanavien ympäröimä vanha kaupunki edustaa Saksan keskiaikaista tiiligotiikkaa parhaimmillaan. Huomattavimmat rakennukset ovat täysgoottisia.
Sisällysluettelo |
Historia [muokkaa]
Lyypekin juuret ja nimen alkuperä juontuvat Liubice-nimiseen vendiläiseen linnoitukseen. Saksalainen Lyypekin kaupunki perustettiin 1143 ja sinne siirrettiin Oldenburgin piispanistuin 1163. Fredrik Barbarossa myönsi kaupungille merkittäviä etuoikeuksia 1181. Tanskalaiset valloittivat kaupungin 1201–1225. Saksan keisari Fredrik II antoi Lyypekille vapaan valtakunnankaupungin oikeudet vuonna 1226. Hampurin ja Lyypekin liitosta 1241 sai alkunsa Saksan kauppakaupunkien hansaliitto, Lyypekistä tuli hansaliiton johtava kaupunki 1300- ja 1400-luvuilla. Lyypekin laivastot hallitsivat Itämerta ja sillä oli vaikutusvaltainen asema pohjoismaissa.
Lyypekin valta-asema heikentyi 1500-luvulla ja kolmikymmenvuotisessa sodassa se menetti lopullisesti poliittisen ja kaupallisen johtoasemansa. Hansapäivät kokoontuivat kaupungissa viimeistä kertaa vuonna 1669. Itämeren kaupan kannalta Lyypekki oli jatkossakin merkittävä keskus.
Lyypekki oli vuosisatojen ajan Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan kuuluva, mutta käytännössä miltei itsenäinen kaupunkivaltio, viralliselta nimeltään Freie Hansestadt Lübeck (Lyypekin vapaa hansakaupunki). 1800-luvulla se kuului itsenäisenä valtiona Saksan liittoon, kunnes siitä vuonna 1871 tuli yhdistyneen Saksan osavaltio. Vuonna 1937 se menetti asemansa erillisenä osavaltiona ja liitettiin Schleswig-Holsteinin hallintoalueeseen. Toisen maailmansodan jälkeen se tuli kuulumaan samannimiseen Saksan liittotasavallan osavaltioon. Saksan ollessa vuosina 1949–1990 kahtia jaettuna Lyypekki sijaitsi kuitenkin aivan Saksojen välisen rajan tuntumassa.
Asukasmäärän kehitys [muokkaa]
Ennen vuotta 1870 asukasmäärät ovat arvioita. Sen jälkeen (¹) tulokset ovat väestönlaskennasta tai virallisista tilastotiedoista tai kaupungin hallinnolta.
|
|
Nähtävyydet ja kulttuuri [muokkaa]
Lyypekissä on useita nähtävyyksiä, kuten Marienkirche (n. 1260–1350), goottilainen raatihuone (alk. 1200-luvulta) ja goottilaiseksi uudistettu alkujaan romaaninen tuomiokirkko (1173). Lyypekkiä ympäröineistä vanhoista kaupunginporteista ovat jäljellä Burgtor (1515) ja Holstentor (1478).
Lyypekissä on tehty 1700-luvulta lähtien marsipaania ja paikallinen marsipaani (Lübecker Marzipan) on saanut Euroopan unionin suojan.[2]
Teollisuus [muokkaa]
Lyypekin satama on Saksan suurin Itämeren satama. Vuonna 2003 sen kautta kulki noin 150 alusta viikossa, kaikkiaan 600 000 matkustajaa ja 25,4 miljoonaa tonnia rahtia.[3] Lyypekin satamaan kuuluvasta Travemünden Skandinavienkai-terminaalista on autolauttayhteys muun muassa Helsinkiin. Lyypekissä on telakoita ja muun muassa metalli-, kone- ja kalasäilyketeollisuutta.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b Schleswig Holstein Citypopulation
- ↑ marzipan Food Info
- ↑ Modern port and harbour security Source Security
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lyypekki Wikimedia Commonsissa- Lyypekin virallinen sivusto
- Matkaopas aiheesta Lübeck Wikitravelissa (englanniksi)