Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
Perustettu	1969
Tyyppi	Julkinen
Rehtori	Ilkka Pöyhönen
Henkilökunta	930
Opiskelijoita	5500
Sijainti	Lappeenranta, Suomi
Sivusto	www.lut.fi

Lappeenranta Universty of Technology

Lappeenrannan teknillinen yliopisto (engl. Lappeenranta University of Technology eli LUT; vuoteen 2002 Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu eli LTKK) on vuonna 1969 perustettu tekniikan ja talouden tutkimukseen ja opetukseen erikoistunut tiedeyliopisto Lappeenrannassa. Tutkinto-opiskelijoita yliopistossa on noin 5700 ja henkilökuntaa noin 930. Tutkinto-opiskelijoista tekniikkaa opiskelee 76 % ja kauppatieteitä 24 %. Tekniikan opiskelijoista naisia on 23 % ja kauppatieteen opiskelijoista 50 %. Ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita on noin 330, ja he tulevat 47 eri maasta. Yliopistosta on valmistunut yli 9300 diplomi-insinööriä ja kauppatieteiden maisteria sekä noin 400 tekniikan, kauppatieteiden ja filosofian tohtoria. (Luvut ovat lokakuulta 2010.)

Historia

1950-luvulta lähtien Lappeenrantaan oli suunniteltu perustettavaksi Itä-Suomen yliopistoa. Yliopisto kuitenkin päätettiin hajauttaa kolmelle paikkakunnalle, Lappeenrannan lisäksi Joensuuhun ja Kuopioon. Kuopion korkeakouluun sijoitettiin lääke- ja hammaslääketiede ja Joensuun korkeakouluun humanistinen ja luonnontieteellinen opetus. Lappeenrantaan sijoitettiin teknilliset tieteet. Vuoksen ja Kymenlaakson alueella oli paljon metalli- ja puunjalostusteollisuutta ja Lappeenrannassa oltiinkin melko tyytyväisiä tähän järjestelyyn. Opetus silloisessa Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa alkoi syyskuussa 1969 ja samana vuonna toimintansa aloitti myös ylioppilaskunta.

Ensimmäisenä lukuvuonna opiskelunsa aloitti 47 opiskelijaa kolmessa eri opintosuunnassa: koneenrakennuksessa, voimatekniikassa ja talousinsinööriopintosuunnassa. Tuolloin opintonsa aloittaneista ainoastaan yksi oli nainen.

Kauppatieteellisen alan tutkimus ja koulutus alkoi vuonna 1991. Tämä ala juontaa juurensa jo vuoteen 1919, jolloin perustettiin Viipurin Taloudellinen Korkeakouluseura. Seuran tarkoituksena oli aikaansaada Viipuriin kauppakorkeakoulu, mikä vaihtui Viipurin menetyksen jälkeen Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun ja sen talousaineiden aloittamisen edistämiseksi.

Skinnarila

Lappeenrannan teknillisen yliopiston pääsisäänkäynti.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto sijaitsee Skinnarilan kaupunginosassa, seitsemän kilometrin päässä keskustasta Saimaan rannalla. Kun korkeakoulu perustettiin, opetus aloitettiin Lappeenrannan keskustassa tilapäisissä tiloissa. Ensimmäiselle luennolle syyskuussa 1969 tekniikan ylioppilaat riensivät Saimaan kansalaisopiston tiloihin. Ensimmäisenä lukuvuonna opetusta annettiin lisäksi muun muassa Satamapaviljongissa. Tekniikan ylioppilaiden määrän kasvaessa luennointiin sopivien tilojen puute oli suuri, opetusta järjestettiin muun muassa MAP-kirkon salissa. Laboratoriotöitä varten saatiin tiloja paikallisilta yrityksiltä.

Skinnarilan ensimmäinen rakennusvaihe vihittiin käyttöön huhtikuussa 1975. Tilaa ensimmäisessä rakennuksessa oli 18 850 kerrosneliömetriä. Toinen rakennusvaihe alkoi vuonna 1977, ja se valmistui pari vuotta myöhemmin. Lisää tilaa tarvittiin seuraavan kerran 1980-luvun lopussa. Kolmas rakennusvaihe saatiin valmiiksi 1989, ja neljäs rakennusvaihe 1993. Vuosituhannen vaihteessa valmistuivat viides ja kuudes rakennusvaihe. Vuonna 1991 alkoi kauppatieteiden opetus. Seitsemäs rakennusvaihe valmistui vuonna 2004, johon kauppatieteellinen tiedekunta muutti. Vuonna 2003 korkeakoulun nimeksi tuli Lappeenrannan teknillinen yliopisto.

Yliopiston vieressä sijaitsee Teknologiakeskus Kareltek, Lappeenrannan ylioppilastalo ja useita LOASin opiskelijataloja. Skinnarilaan kaavoitetaan uutta kampusaluetta enimmillään 1200 asukkaalle. Vuonna 2003 järjestetyn arkkitehtikilpailun voitti arkkitehtiylioppilaiden Johanna ja Veikko Ojanlatvan "P-tarha", jota on käytetty jatkosuunnittelun pohjana. Kaavoitustyön aloittamisen jälkeen alueelta löydettiin aluksi merkkejä liito-oravista, minkä takia kaavoitus lähti liikkeelle suunniteltua hitaammin.

Yliopiston hallinnassa ovat myös Saimaan rannalla sijaitsevat Skinnarilan hovi ja kaksi rantasaunaa. Skinnarilan hovi on hirsirunkoinen huvila, joka on rakennettu vuonna 1902. Rakennuksella on merkittävä musiikkihistoriallinen tausta. Huvilan omistaneen pietarilaisen kulta- ja hopeaseppä Pekka Silventoisen Aino-tytär oli aviossa säveltäjä Toivo Kuulan kanssa. Nykyään Skinnarilan hovi on kurssi- ja edustuskäytössä.

Alueella sijaitsee useita Salpalinjaan kuuluvia bunkkereita. Yksi bunkkereista, teräsbetoninen konekiväärikorsu, toimii Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan kerhotilana. Yliopiston rakennuskompleksista luoteeseen sijaitsevassa metsikössä on sodanaikainen rintamateatteri, jossa istuimina toimivat amfiteatterin muotoon asetellut istuinkivet. Perimätiedon mukaan paikalla on pidetty armeijan viihdytyskiertueen esityksiä toisen maailmansodan aikana.

Tutkinnot

Kaksiportaisen tutkintojärjestelmän perustutkinnot ovat tekniikan ja kauppatieteiden kandidaatti sekä ylempänä yliopistotutkintona diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri. Jatkotutkintona yliopistossa voi suorittaa tekniikan ja kauppatieteiden lisensiaatin tutkinnon, tekniikan ja kauppatieteiden tohtorin tai filosofian tohtorin tutkinnon.

Kauppatieteiden pääaineet ovat:

• Hankintojen johtaminen
• Johtaminen ja organisaatiot
• Kansainvälinen markkinointi
• Laskentatoimi
• Rahoitus
• Strategiatutkimus
• Tietojohtaminen (vain maisteriohjelma)
• Yritysjuridiikka
• International Technology and Innovation Management (englanninkielinen maisteriohjelma)

Tekniikan koulutusohjelmat ovat:

• Energiatekniikka
• Kemiantekniikka
• Konetekniikka
• Sähkötekniikka
• Teknillinen fysiikka ja matematiikka
• Tietotekniikka
• Tuotantotalous
• Ympäristötekniikka

Englanninkieliset maisteriohjelmat

Tekniikan englanninkieliset koulutusohjelmat ovat kone-, pakkaus-, kemian-, bioenergia- ja sähkötekniikka, teollisuusmatematiikka, teknillinen fysiikka ja tietotekniikka, jossa on kaksi koulutusohjelmaa. Kauppatieteissä opiskellaan kaksoistutkinto-ohjelmassa Lappeenrannassa ja Pietarissa.

Hallinto

Yliopiston hallituksessa on yhdeksän jäsentä, joista viisi on yliopiston ulkopuolelta. Hallituksen jäsenet ovat:

• Tapio Kuula, Fortumin toimitusjohtaja
• Laura Lares, Kalevala Korun toimitusjohtaja
• Seppo Miettinen, Lappeenrannan kaupunginjohtaja
• Tuomo Rönkkö, Maintpartnerin konsernijohtaja
• Arja Suominen, Finnairin viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja
• Jarmo Partanen, professori
• Kaisu Puumalainen, professori
• Ritva Tuunila, lehtori
• opiskelijoiden edustaja

Rehtorit

• Rehtori Ilkka Pöyhönen, tekniikan tohtori, konetekniikan professori
• Vararehtori, vastuualueena opetus, Hannu Rantanen, tekniikan tohtori, teollisuustalouden professori
• Vararehtori, vastuualueena tutkimus, Veli Matti Virolainen, tekniikan tohtori, hankintojen johtamisen professori
• Vararehtori, vastuualueena kansainvälisyys, Minna Martikainen, kauppatieteiden tohtori, rahoituksen professori

Aiemmat rehtorit

• Viljo Immonen, 1.9.1969 – 14.12.1970, tekniikan tohtori, voimalaitosopin ja energiatalouden professori
• Erkki Kinnunen, 1.1.1971 – 30.6.1975, tekniikan tohtori, teollisuustalouden professori
• Niilo Teeri, 1.7.1975 – 31.7.1977, diplomi–insinööri, koneensuunnitteluopin professori
• Juhani Jaakkola, 1.8.1977 – 31.7.1998, tekniikan tohtori, ekonomi, teollisuustalouden professori
• Markku Lukka, 1.8.1998–31.7.2008, filosofian tohtori, sovelletun matematiikan professori

Tiedekunta-, osasto- ja yksikköjako

Lappeenrannan teknillisen yliopiston vahvuusalueet ovat energiatehokkuus ja energiamarkkinat, strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen, tieteellinen laskenta ja teollisten prosessien mallinnus ja Venäjä-osaminen yliopiston strategisilla osaamisalueilla. Tiedekuntamalliin Lappeenrannan teknillinen yliopisto siirtyi vuoden 2007 alussa. Silloin muodostettiin teknillinen, teknillistaloudellinen sekä kauppatieteellinen tiedekunta. Opintoja on mahdollisuus yhdistää kaikilta tieteenaloilta.

LUT:n teknillisen tiedekunnan osastot

• Energiatekniikka
• Kemiantekniikka
• Konetekniikka
• Sähkötekniikka
• Matematiikan ja fysiikan laitos
• Ympäristötekniikka

LUT:n teknistaloudellisen tiedekunnan osastot

• Tuotantotalous
• Tietotekniikka

Teknillistaloudellinen tiedekunta tunnettiin alkutaipaleellaan nimellä tuotantotalouden ja tietotekniikan tiedekunta.

LUT:n kauppatieteellinen tiedekunta jakautuu seuraaviin laitoksiin

• Talouden ja yritysjuridiikan laitos
• Johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan laitos

Kauppatieteiden tiedekunta käyttää myös nimeä Lappeenranta University of Technology - School of Business.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston alaisuudessa toimivat alueelliset yksiköt

• LUT Kouvola
• LUT Lahti School of Innovation
• LUT Savo, Mikkeli (osakas Mikkelin yliopistokeskuksessa)

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa toimii kuusi erillistä tutkimusyksikköä

• Erotustekniikan keskus (Centre for Separation Technology, CST)
• Centre of Computational Engineering and Integrated Design (CEID)
• Carelian Drives and Motor Centre (CDMC)
• Etelä-Karjala-instituutti (EKI)
• Technology Business Research Center (TBRC)
• Venäjä-tutkimukseen erikoistunut Pohjoisen ulottuvuuden tutkimuskeskus NORDI

Lisäksi yliopistossa toimii koulutus- ja kehittämiskeskus sekä Lappeenrannan tiedekirjasto.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus perustettiin vuonna 1987. Teknistaloudellista koulutusta tarjotaan aina lyhyistä kursseista pitkiin opintoohjelmiin, jotka johtavat maisterin tai diplomi-insinöörin tutkintoon. Koulutuskeskus tarjoaa opetusta laajasti Kaakkois-Suomessa, Päijät-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa ja Savossa. Kursseja on Lappeenrannan lisäksi järjestetty mm. Lahdessa, Kouvolassa, Joensuussa, Imatralla ja Mikkelissä.

Kansainvälisyys

LUT verkostoituu omilla tieteenaloillaan kansainvälisesti eri huippuyliopistojen kanssa. Kansainvälisiä kontakteja luodaan opiskelijoiden sekä opetus- ja tutkimushenkilöstön kansainvälisten yhteyksien kautta. Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon saapuvien ulkomaisten opiskelijoiden määrä on ollut jatkuvassa kasvussa.

Yliopistolla on yhteistyösopimus noin 150 ulkomaisen yliopiston kanssa ympäri maailmaa. Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden lisääminen sekä ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän kasvattaminen ovat tärkeitä toiminnan painopistealueita.

LUT panostaa monialaiseen Venäjä-asiantuntemukseen. Suomalaiset yritykset rekrytoivat venäjän kielen taitajia ja liiketoiminnan tuntijoita, joita yliopisto kouluttaa ja valmentaa myös opiskelijavaihtojen kautta. Opiskelijaliikkuvuuden, -rekrytoinnin ja kaksoistutkinto-ohjelmien lisäksi opetuksellista sekä tutkimuksellista yhteistyötä vahvistetaan venäläisten yhteistyöyliopistojen kanssa.

Lähteet

• Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Hakijan opas 2007-2008

Katso myös

• Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta
• Kauppatieteiden yhteisvalinta

Aiheesta muualla

• Lappeenrannan teknillisen yliopiston kotisivu
• Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta
• Yliopisto ja maakunta -julkaisun sähköinen versio

Suomen yliopistot

Tiedeyliopistot: Helsingin yliopisto¹ • Itä-Suomen yliopisto² • Jyväskylän yliopisto² • Lappeenrannan teknillinen yliopisto² • Maanpuolustuskorkeakoulu² • Oulun yliopisto² • Svenska handelshögskolan³ • Tampereen teknillinen yliopisto² • Turun yliopisto² • Vaasan yliopisto² • Åbo Akademi³ Tiede- ja taideyliopistot: Aalto-yliopisto¹ • Tampereen yliopisto² • Lapin yliopisto² Taideyliopistot: Kuvataideakatemia¹ • Sibelius-Akatemia¹ • Teatterikorkeakoulu¹ Entiset yliopistot: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu • Helsingin kauppakorkeakoulu • Joensuun yliopisto • Kuopion yliopisto • Svenska social- och kommunalhögskolan • Taideteollinen korkeakoulu • Teknillinen korkeakoulu • Turun kauppakorkeakoulu ¹ Yliopisto on kaksikielinen (suomi ja ruotsi). ² Yliopisto on yksikielisesti suomenkielinen. ³ Yliopisto on yksikielisesti ruotsinkielinen.