Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Wikipedia

**Lappeenrannan teknillinen yliopisto**
Perustettu	1969
Tyyppi	Julkinen
Rehtori	Markku Lukka
Henkilökunta	980
Opiskelijoita	5700
Sijainti	Lappeenranta, Suomi
Sivusto	http://www.lut.fi/fi/index.html

Lappeenrannan teknillisen yliopiston seitsemättä rakennusvaihetta.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto (lyh. LTY; vuoden 2002 loppuun asti nimellä Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, LTKK) on vuonna 1969 perustettu tekniikan ja talouden tutkimukseen ja opetukseen erikoistunut tiedeyliopisto Lappeenrannassa. Opiskelijoita yliopistossa on noin 5700 ja henkilökuntaa noin 980.

[muokkaa] Historiaa

1950-luvulta lähtien Lappeenrantaan oli suunniteltu perustettavaksi Itä-Suomen yliopistoa. Yliopisto kuitenkin päätettiin hajauttaa kolmelle paikkakunnalle, Lappeenrannan lisäksi Joensuuhun ja Kuopioon. Kuopion yliopistoon sijoitettiin lääke- ja hammaslääketiede ja Joensuun yliopistoon humanistinen ja luonnontieteellinen opetus. Lappeenrantaan sijoitettiin teknilliset tieteet. Vuoksen- ja Kymenlaaksojen alueella oli paljon metalli- ja puunjalostusteollisuutta ja Lappeenrannassa oltiinkin melko tyytyväisiä tähän järjestelyyn. Opetus silloisessa Lappeenrannan Teknillisessä Korkeakoulussa alkoi syyskuussa 1969 ja samana vuonna toimintansa aloitti myös ylioppilaskunta.

Ensimmäisenä lukuvuonna opiskelunsa aloitti 47 opiskelijaa kolmessa eri opintosuunnassa: koneenrakennuksessa, voimatekniikassa ja talousinsinööriopintosuunnassa. Tuolloin opintonsa aloittaneista ainoastaan yksi oli nainen.^[1]

[muokkaa] Skinnarila

Lappeenrannan teknillinen yliopisto sijaitsee Skinnarilan kaupunginosassa, seitsemän kilometrin päässä keskustasta Saimaan rannalla. Kun korkeakoulu perustettiin niin opetus aloitettiin Lappeenrannan keskustassa tilapäisissä tiloissa. Ensimmäiselle luennolle syyskuussa 1969 tekniikan ylioppilaat riensivät Saimaan kansalaisopiston tiloihin. Ensimmäisenä lukuvuonna opetusta annettiin lisäksi muun muassa Satamapaviljongissa. Tekniikan ylioppilaiden määrän kasvaessa luennointiin sopivien tilojen puute oli suuri, opetusta järjestettiin muun muassa MAP-kirkon salissa. Laboratoriotöitä varten saatiin tiloja paikallisilta yrityksiltä.

Skinnarilan ensimmäinen rakennusvaihe vihittiin käyttöön huhtikuussa 1975. Tilaa ensimmäisessä rakennuksessa oli 18 850 kerrosneliömetriä. Toinen rakennusvaihe alkoi vuonna 1977, ja se valmistui pari vuotta myöhemmin. Lisää tilaa tarvittiin seuraavan kerran 1980-luvun lopussa. Kolmas rakennusvaihe saatiin valmiiksi 1989, ja neljäs rakennusvaihe 1993. Vuosituhannen vaihteessa valmistuivat viides ja kuudes rakennusvaihe. Vuonna 1991 alkoi kauppatieteiden opetus. Seitsemäs rakennusvaihe valmistui vuonna 2004, johon kauppatieteellinen tiedekunta muutti. Vuonna 2002 korkeakoulun nimeksi tuli Lappeenrannan teknillinen yliopisto.

Yliopiston vieressä sijaitsee Teknologiakeskus Kareltek, Lappeenrannan ylioppilastalo ja useita LOASin opiskelijataloja. Skinnarilaan kaavoitetaan uutta kampusaluetta enimmillään 1200 asukkaalle. Vuonna 2003 järjestetyn arkkitehtikilpailun voitti arkkitehtiylioppilaiden Johanna ja Veikko Ojanlatvan "P-tarha", jota on käytetty jatkosuunnittelun pohjana.^[2] Kaavoitustyön aloittamisen jälkeen alueelta löydettiin aluksi merkkejä liito-oravista, minkä takia kaavoitus lähti liikkeelle suunniteltua hitaammin.^[3]

Yliopiston hallinnassa ovat myös Saimaan rannalla sijaitsevat Skinnarilan hovi ja kaksi rantasaunaa. Skinnarilan hovi on hirsirunkoinen huvila, joka on rakennettu vuonna 1902. Rakennuksella on merkittävä musiikkihistoriallinen tausta. Huvilan omistaneen pietarilaisen kulta- ja hopeaseppä Pekka Silventoisen Aino-tytär oli aviossa säveltäjä Toivo Kuulan kanssa. Nykyään Skinnarilan hovi on kurssi- ja edustuskäytössä.

Alueella sijaitsee useita Salpalinjaan kuuluvia bunkkereita. Yksi bunkkereista, teräsbetoninen konekiväärikorsu, toimii Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan kerhotilana. Yliopiston rakennuskompleksista luoteeseen sijaitsevassa metsikössä on sodanaikainen rintamateatteri, jossa istuimina toimivat amfiteatterin muotoon asetellut istuinkivet. Perimätiedon mukaan paikalla on pidetty armeijan viihdytyskiertueen esityksiä toisen maailmasodan aikana.

Skinnarilan henki

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa vaikuttaa Skinnarilan henki. Se on muodostunut käsitteeksi kuvaamaan yliopiston asennetta yhteiseen tekemiseen. Skinnarilan henki koostuu ahkeruudesta, innovatiivisuudesta, sitoutuneisuudesta, yhteistyöstä, kannustavuudesta, avoimuudesta sekä karjalaisesta iloisuudesta ja välittömyydestä.

[muokkaa] Tutkinnot

Kaksiportaisen tutkintojärjestelmän perustutkinnot ovat tekniikan ja kauppatieteiden kandidaatti sekä ylempänä yliopistotutkintona diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri. Jatkotutkintona yliopistossa voi suorittaa tekniikan ja kauppatieteiden lisensiaatin tutkinnon, tekniikan ja kauppatieteiden tohtorin tai filosofian tohtorin tutkinnon.

Kauppatieteiden pääaineet ovat hankintojen johtaminen, johtaminen ja organisaatiot, kansainvälinen markkinointi, laskentatoimi, rahoitus, strategiatutkimus, tietojohtaminen ja yritysjuridiikka.

Tekniikan koulutusohjelmat ovat energiatekniikka, kemiantekniikka, konetekniikka, sähkötekniikka, tietotekniikka, tuotantotalous ja ympäristötekniikka.

Englanninkieliset maisteriohjelmat

Tekniikan englanninkieliset koulutusohjelmat ovat kone-, pakkaus-, kemian-, bioenergia- ja sähkötekniikka, teollisuusmatematiikka, teknillinen fysiikka ja tietotekniikka, jossa on kaksi koulutusohjelmaa. Kauppatieteissä opiskellaan kaksoistutkinto-ohjelmassa Lappeenrannassa ja Pietarissa.

[muokkaa] Rehtorit

Rehtori Markku Lukka, rehtorina 1.8.1998-31.7.2008, filosofian tohtori, sovelletun matematiikan professori

1. vararehtori (tutkimus) Erkki Paatero, tekniikan tohtori, kemiantekniikan professori

2. vararehtori (opetus) Ilkka Pöyhönen, tekniikan tohtori, professori

Tekniikan tohtori Ilkka Pöyhönen on valittu Lappeenrannan teknillisen yliopiston uudeksi rehtoriksi 1.8.2008 alkaen. Vararehtoreiksi valittiin professori, varadekaani Veli-Matti Virolainen ja professori Hannu Rantanen. Rehtoraatin viisivuotinen toimikausi alkaa 1. elokuuta 2008.

Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun rehtorit:

Viljo Immonen, 1.9.1969 - 14.12.1970, tekniikan tohtori, voimalaitosopin ja energiatalouden professori

Erkki Kinnunen, 1.1.1971 - 30.6.1975, tekniikan tohtori, teollisuustalouden professori

Niilo Teeri, 1.7.1975 - 31.7.1977, diplomi-insinööri, koneensuunnitteluopin professori

Juhani Jaakkola, 1.8.1977 - 31.7.1998, tekniikan tohtori, ekonomi, teollisuustalouden professori

[muokkaa] Tiedekunta-, osasto- ja yksikköjako

Lappeenrannan teknillisen yliopiston vahvuusalueet ovat metsä- ja metalliklusteri, energia, Venäjä-osaaminen, informaatio ja kommunikaatioteknologia sekä monipuolinen liiketoimintaosaaminen. Tiedekuntamalliin Lappeenrannan teknillinen yliopisto siirtyi vuoden 2007 alussa. Silloin muodostettiin teknillinen, teknillistaloudellinen sekä kauppatieteiden tiedekunta. Opintoja on mahdollisuus yhdistää molemmilta tieteenaloilta.

LTY:n teknillisen tiedekunnan osastot:

LTY:n teknistaloudellisen tiedekunnan osastot:

Teknillistaloudellinen tiedekunta tunnettiin alkutaipaleellaan nimellä tuotantotalouden ja tietotekniikan tiedekunta.

LTY:n kauppatieteellinen tiedekuntajakautuu seuraaviin laitoksiin:

Talouden ja yritysjuridiikan laitos
Johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan laitos

Kauppatieteiden tiedekunta käyttää myös nimeä Lappeenranta University of Technology - School of Business.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston alaisuudessa toimivat seuraavat alueelliset yksiköt:

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa toimii kuusi erillistä tutkimusyksikköä:

Erotustekniikan keskus
Technology Business Research Center
NORDI, Venäjä-tutkimukseen erikostunut Pohjoisen ulottuvuuden tutkimuskeskus
Carelian Drives and Motor Centre
Etelä-Karjala-instituutti
Intelligent Industrial Systems Laboratory

Koulutus- ja kehittämiskeskus

Lappeenrannan teknillisen yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus perustettiin vuonna 1987. Teknistaloudellista koulutusta tarjotaan aina lyhyistä kursseista pitkiin opintoohjelmiin, jotka johtavat maisterin tai diplomi-insinöörin tutkintoon. Koulutuskeskus tarjoaa opetusta laajasti Kaakkois-Suomessa, Päijät-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa ja Savossa. Kursseja on Lappeenrannan lisäksi järjestetty mm. Lahdessa, Kouvolassa, Joensuussa, Imatralla ja Mikkelissä.

[muokkaa] Kansainvälisyys

LTY verkostoituu omilla tieteenaloillaan kansainvälisesti eri huippuyliopistojen kanssa. Kansainvälisiä kontakteja luodaan opiskelijoiden sekä opetus- ja tutkimushenkilöstön kansainvälisten yhteyksien kautta. Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon saapuvien ulkomaisten opiskelijoiden määrä on ollut jatkuvassa kasvussa.

Yliopistolla on yhteistyösopimus noin 150 ulkomaisen yliopiston kanssa ympäri maailmaa. Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden lisääminen sekä ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden mää¬rän kasvattaminen ovat tärkeitä toiminnan painopistealueita.

LTY panostaa monialaiseen Venäjä-asiantuntemukseen. Suomalaiset yritykset rekrytoivat venäjän kielen taitajia ja liiketoiminnan tuntijoita, joita yliopisto kouluttaa ja valmentaa myös opiskelijavaihtojen kautta. Opiskelijaliikkuvuuden, -rekrytoinnin ja kaksoistutkinto-ohjelmien lisäksi opetuksellista sekä tutkimuksellista yhteistyötä vahvistetaan venäläisten yhteistyöyliopistojen kanssa.

[muokkaa] Lähteet

↑ LTKY: "Mitä teekkarit eilen... Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta 1969-1999". Ladattu 2.7.2007.
↑ Ennenkokematonta ihmeellistä. Etelä-Saimaa, 20.3.2004.
↑ Liito-orava nakersi Lappeenrannan kampusalueen rakentamista. Etelä-Saimaa, 5.5.2005.

4. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Hakijan opas 2007-2008