Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
LUT Logo CMYK nega taustalla.svg
Perustettu 1969
Tyyppi Julkinen
Rehtori Anneli Pauli
Henkilökunta 960 (2013) [1]
Opiskelijoita 4 661 (2013) [2]
Jatko-opiskelijoita 432 (2013) [2]
Sijainti Lappeenranta, Suomi (61.0648°N, 28.0942°EKoordinaatit: 61.0648°N, 28.0942°E)
Osoite Skinnarilankatu 34
53850 Lappeenranta [3]
Kampus Skinnarila
Sivusto www.lut.fi

Lappeenrannan teknillinen yliopisto (lyhenne LTY,[4] engl. Lappeenranta University of Technology eli LUT; vuoteen 2002 Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu eli LTKK) on vuonna 1969 perustettu tekniikan ja talouden tutkimukseen ja opetukseen erikoistunut tiedeyliopisto Lappeenrannassa.

Tutkinto-opiskelijoita yliopistossa on noin 4 700 ja henkilökuntaa 960.[2] Tutkinto-opiskelijoista tekniikkaa opiskelee 76 % ja kauppatieteitä 24 %. Tekniikan opiskelijoista naisia on 23 % ja kauppatieteen opiskelijoista 50 %. Ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita on noin 330, ja he tulevat 47 eri maasta. Yliopistosta on valmistunut yli 9 300 diplomi-insinööriä ja kauppatieteiden maisteria sekä noin 400 tekniikan, kauppatieteiden ja filosofian tohtoria. (Luvut ovat lokakuulta 2010.)

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lappeenrantaan oli suunniteltu perustettavaksi Itä-Suomen yliopistoa 1950-luvulta lähtien. Yliopisto kuitenkin päätettiin hajauttaa kolmelle paikkakunnalle, Lappeenrannan lisäksi Joensuuhun ja Kuopioon. Kuopion korkeakouluun sijoitettiin lääke- ja hammaslääketiede ja Joensuun korkeakouluun humanistinen ja luonnontieteellinen opetus. Lappeenrantaan sijoitettiin teknilliset tieteet. Vuoksen ja Kymenlaakson alueella oli paljon metalli- ja puunjalostusteollisuutta, ja Lappeenrannassa oltiinkin melko tyytyväisiä tähän järjestelyyn. Opetus silloisessa Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa alkoi syyskuussa 1969, ja samana vuonna toimintansa aloitti myös ylioppilaskunta.[5]

Ensimmäisenä lukuvuonna opiskelunsa aloitti 47 opiskelijaa kolmessa eri opintosuunnassa: koneenrakennuksessa, voimatekniikassa ja talousinsinööriopintosuunnassa. Tuolloin opintonsa aloittaneista ainoastaan yksi oli nainen.[5]

Kauppatieteellisen alan tutkimus ja koulutus alkoi vuonna 1991. Tämä ala juontaa juurensa jo vuoteen 1919, jolloin perustettiin Viipurin Taloudellinen Korkeakouluseura. Seuran tarkoituksena oli aikaansaada Viipuriin kauppakorkeakoulu, mutta tavoite vaihtui Viipurin menetyksen jälkeen Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun ja sen talousaineiden aloittamisen edistämiseksi.[6]

Kampus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yliopiston pääsisäänkäynti talvella 2002.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston kampus sijaitsee Skinnarilan kaupunginosassa, seitsemän kilometrin päässä keskustasta Saimaan rannalla. Kun korkeakoulu perustettiin, opetus aloitettiin Lappeenrannan keskustassa tilapäisissä tiloissa. Ensimmäiselle luennolle syyskuussa 1969 tekniikan ylioppilaat riensivät Saimaan kansalaisopiston tiloihin. Ensimmäisenä lukuvuonna opetusta annettiin lisäksi muun muassa Satamapaviljongissa. Tekniikan ylioppilaiden määrän kasvaessa luennointiin sopivien tilojen puute oli suuri, ja opetusta järjestettiin muun muassa MAP-kirkon salissa. Laboratoriotöitä varten saatiin tiloja paikallisilta yrityksiltä.

Skinnarilan ensimmäinen rakennusvaihe vihittiin käyttöön huhtikuussa 1975. Tilaa ensimmäisessä rakennuksessa oli 18 850 kerrosneliömetriä. Toinen rakennusvaihe alkoi vuonna 1977, ja se valmistui pari vuotta myöhemmin. Lisää tilaa tarvittiin seuraavan kerran 1980-luvun lopussa. Kolmas rakennusvaihe saatiin valmiiksi 1989 ja neljäs rakennusvaihe 1993. Vuosituhannen vaihteessa valmistuivat viides ja kuudes rakennusvaihe. Vuonna 1991 alkoi kauppatieteiden opetus. Seitsemäs rakennusvaihe valmistui vuonna 2004, ja tiloihin muutti kauppatieteellinen tiedekunta. Vuonna 2003 korkeakoulun nimeksi tuli Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LTY).

Yliopiston vieressä sijaitsee Technopolis Skinnarila, Lappeenrannan ylioppilastalo ja useita LOASin opiskelijataloja. Skinnarilaan kaavoitetaan uutta kampusaluetta enimmillään 1 200 asukkaalle. Vuonna 2003 järjestetyn arkkitehtikilpailun voitti arkkitehtiylioppilaiden Johanna ja Veikko Ojanlatvan "P-tarha", jota on käytetty jatkosuunnittelun pohjana.[7] Kaavoitustyön aloittamisen jälkeen alueelta löydettiin aluksi merkkejä liito-oravista, minkä takia kaavoitus lähti liikkeelle suunniteltua hitaammin.[8]

Yliopiston hallinnassa ovat myös Saimaan rannalla sijaitsevat Skinnarilan hovi ja kaksi rantasaunaa. Skinnarilan hovi on hirsirunkoinen huvila, joka on rakennettu vuonna 1902. Rakennuksella on merkittävä musiikkihistoriallinen tausta. Huvilan omistaneen pietarilaisen kulta- ja hopeaseppä Pekka Silventoisen Aino-tytär oli aviossa säveltäjä Toivo Kuulan kanssa. Nykyään Skinnarilan hovi on kurssi- ja edustuskäytössä.

Alueella sijaitsee useita Salpalinjaan kuuluvia bunkkereita. Yksi bunkkereista, teräsbetoninen konekiväärikorsu, toimii Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan kerhotilana. Yliopiston rakennuskompleksista luoteeseen sijaitsevassa metsikössä on sodanaikainen rintamateatteri, jossa istuimina toimivat amfiteatterin muotoon asetellut istuinkivet. Perimätiedon mukaan paikalla on pidetty armeijan viihdytyskiertueen esityksiä toisen maailmansodan aikana.

Tutkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lappeenrannan teknilinen yliopisto.

Kaksiportaisen tutkintojärjestelmän perustutkinnot ovat tekniikan ja kauppatieteiden kandidaatti sekä ylempänä yliopistotutkintona diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri. Jatkotutkintona yliopistossa voi suorittaa tekniikan ja kauppatieteiden lisensiaatin tutkinnon sekä tekniikan ja kauppatieteiden tohtorin tai filosofian tohtorin tutkinnon.[9]

Kauppatieteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bolognan prosessin myötä kauppakorkeakoulu luopui pääainerakenteen mukaisesta tutkinnosta ja siirtyi ohjelmapohjaiseen tutkintotarjontaan 1. elokuuta 2011 ja kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opetettavat aineet on järjestetty valmiiksi kokonaisuuksiksi ja tutkinto jakautuu kolmivuotiseen kandidaatin tutkintoon ja sen jälkeen suoritettavaan kaksivuotiseen maisterin tutkintoon.[10][11]

Kandidaattitason koulutusohjelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Talousjohtaminen [12]
  • Kansainvälinen liiketoiminta [12]

Maisteritason koulutusohjelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauppakorkeakoulu tarjoaa maisteriohjelmia sekä suomeksi että englanniksi.[13] Kauppatieteissä on mahdollista opiskella kaksoistutkinto-ohjelmassa Lappeenrannassa ja Pietarissa.

  • Laskentatoimi
  • Tietojohtaminen ja johtajuus
  • International Marketing Management (MIMM)
  • Strategic Finance and Business Analytics (MSF)
  • Strategy, Innovation and Sustainability (MSIS)
  • Supply Management (MSM)

Tekniikan koulutusohjelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiedekunta-, osasto- ja yksikköjako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauppakorkeakoulun 7. rakennusvaihe

Lappeenrannan teknillisen yliopiston strategisia painopisteitä ovat vihreä energia ja teknologia, kestävä kilpailukyvyn luominen sekä toimiminen kansainvälisenä Venäjä-yhteyksien rakentajana. Tiedekuntamalliin Lappeenrannan teknillinen yliopisto siirtyi vuoden 2007 alussa. Nykyiset tiedekunnat ovat teknillinen tiedekunta, tuotantotalouden tiedekunta sekä kauppakorkeakoulu. Opintoja on mahdollisuus yhdistää kaikilta tieteenaloilta.

Yliopiston teknillinen tiedekunta jakautuu kuuteen osastoon, joita ovat energia-, kemian-, kone-, sähkö-, ja ympäristötekniikan lisäksi matematiikan ja fysiikan laitos. Tuotantotalouden tiedekunta muodostuu tuotantotalouden lisäksi tietotekniikan osastosta. Tiedekunta tunnettiin alkutaipaleellaan nimellä tuotantotalouden ja tietotekniikan ja myöhemmin teknistaloudellisena tiedekuntana.

Kauppakorkeakoulu jakautuu talouden ja yritysjuridiikan sekä johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan laitoksiin. Kauppakorkeakoulu käyttää myös englanninkielistä nimeä LUT School of Business. Kauppatieteellisen tiedekunnan nimi vaihtui Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppakorkeakouluksi 1. tammikuuta 2014.

Alueelliset yksiköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lappeenrannan teknillisen yliopiston alaisuudessa toimii kolme alueellista yksikköä. Lahdessa sijaitsee vuonna 1996 perustettu LUT Lahti School of Innovation,[15] joka keskittyy kauppatieteiden ja tuotantotalouden koulutukseen, innovointiin ja Lahden alueen elinkeinoelämän ja julkisen sektorin toiminnan kehittämiseen.[16]

Yliopiston Kouvolan alueyksikön, LUT Kouvola tehtävä on välittää Lappeenrannan teknillisen yliopiston osaamista Kouvolan seudulle tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä koulutuksen kautta. Kouvolan yksikkö on perustettu vuonna 2002 ja sen palveluksessa on noin 15 työntekijää.[17]

Lisäksi yliopisto toimii Savon alueella Mikkelissä, Varkaudessa ja Savonlinnassa. Alueen toiminnot on koottu yhteen LUT Savo Sustainable Technologies -nimikkeen alle. LUT Savon tehtävä on Kouvolan yksikön kaltainen yliopiston osaamisen välittäminen alueelle. LUT Savon toimintaa hallinnoi vuonna 2003 perustettu Mikkelin yksikkö, joka tekee yhteistyötä muun muassa kaupungin yliopistokeskuksen ja Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa.[18]

Yliopistossa toimii kuusi erillistä tutkimusyksikköä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Erotustekniikan keskus (Centre for Separation Technology, CST)
  • Centre of Computational Engineering and Integrated Design (CEID)
  • Carelian Drives and Motor Centre (CDMC)
  • Etelä-Karjala-instituutti (EKI)
  • Technology Business Research Center (TBRC)
  • Venäjä-tutkimukseen erikoistunut Pohjoisen ulottuvuuden tutkimuskeskus NORDI

Lisäksi yliopistossa toimii koulutus- ja kehittämiskeskus sekä Lappeenrannan tiedekirjasto.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus perustettiin vuonna 1987. Teknistaloudellista koulutusta tarjotaan aina lyhyistä kursseista pitkiin opintoohjelmiin, jotka johtavat maisterin tai diplomi-insinöörin tutkintoon. Koulutuskeskus tarjoaa opetusta laajasti Kaakkois-Suomessa, Päijät-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa ja Savossa. Kursseja on Lappeenrannan lisäksi järjestetty muun muassa Lahdessa, Kouvolassa, Joensuussa, Imatralla ja Mikkelissä.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Anneli Pauli valittiin maaliskuussa 2014 yliopiston uudeksi rehtoriksi. Paulin nelivuotinen toimikausi alkoi 1. heinäkuuta 2014. Hän työskenteli ennen virkaan siirtymistä Tiedekeskus Heurekan johtajana.

Yliopiston vararehtoreiksi valittiin syyskuussa 2014 Jari Hämäläinen ja Jaana Sandström. Hämäläisen vastuualueena on tutkimus ja Sandströmin vastuualueena on opetus.[19] Tiedekuntien dekaaneina toimivat teknillisessä tiedekunnassa Esa Marttila, tuotantotalouden tiedekunnassa Timo Pirttilä ja kauppakorkeakoulussa Sami Saarenketo.[20]

Aiemmat rehtorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Viljo Immonen, 1.9.1969 – 14.12.1970, tekniikan tohtori, voimalaitosopin ja energiatalouden professori
  • Erkki Kinnunen, 1.1.1971 – 30.6.1975, tekniikan tohtori, teollisuustalouden professori
  • Niilo Teeri, 1.7.1975 – 31.7.1977, diplomi–insinööri, koneensuunnitteluopin professori
  • Juhani Jaakkola, 1.8.1977 – 31.7.1998, tekniikan tohtori, ekonomi, teollisuustalouden professori
  • Markku Lukka, 1.8.1998–31.7.2008, filosofian tohtori, sovelletun matematiikan professori
  • Ilkka Pöyhönen, 1.8.2008–30.6.2014, tekniikan tohtori, puutekniikan professori

Hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yliopiston hallituksessa on yhdeksän jäsentä, joista viisi on yliopiston ulkopuolelta. Hallituksen jäsenet vuosina 2014–2017 ovat: [21][22]

Kansainvälisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

LUT verkostoituu omilla tieteenaloillaan kansainvälisesti eri huippuyliopistojen kanssa. Kansainvälisiä kontakteja luodaan opiskelijoiden sekä opetus- ja tutkimushenkilöstön kansainvälisten yhteyksien kautta. Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon saapuvien ulkomaisten opiskelijoiden määrä on ollut jatkuvassa kasvussa.

Yliopistolla on yhteistyösopimus noin 150 ulkomaisen yliopiston kanssa ympäri maailmaa. Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden lisääminen sekä ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän kasvattaminen ovat tärkeitä toiminnan painopistealueita.

LUT panostaa monialaiseen Venäjä-asiantuntemukseen. Suomalaiset yritykset rekrytoivat venäjän kielen taitajia ja liiketoiminnan tuntijoita, joita yliopisto kouluttaa ja valmentaa myös opiskelijavaihtojen kautta. Opiskelijaliikkuvuuden, -rekrytoinnin ja kaksoistutkinto-ohjelmien lisäksi opetuksellista sekä tutkimuksellista yhteistyötä vahvistetaan venäläisten yhteistyöyliopistojen kanssa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Hakijan opas 2007–2008

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Avaintietoa ja lukuja 2013 lut.fi. LUT. Viitattu 4.11.2014.
  2. a b c Avainluvut 2008-2013 (PDF) lut.fi. LUT. Viitattu 4.11.2014.
  3. Ota meihin yhteyttä lut.fi. LUT. Viitattu 7.3.2013.
  4. Lyhenneluettelo 10.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 17.4.2013.
  5. a b "Mitä teekkarit eilen..." ltky.fi. LTY:n ylioppilaskunta. Viitattu 12.7.2012.
  6. Kivi-Koskinen, Timo: Viipurin Taloudellinen Korkeakouluseura 85 vuotta (PDF) 2004. Vitako. Viitattu 3.2.2013.
  7. Ennenkokematonta ihmeellistä. Etelä-Saimaa, 20.3.2004.
  8. Liito-orava nakersi Lappeenrannan kampusalueen rakentamista. Etelä-Saimaa, 5.5.2005.
  9. Yliopiston esittely: Tutkinnot vanha.lut.fi. LUT. Viitattu 10.8.2012.
  10. Uusi ohjelmakokonaisuus vanha.lut.fi. LUT. Viitattu 10.8.2012.
  11. Pääaineet vanha.lut.fi. LUT. Viitattu 10.8.2012.
  12. a b Kauppatieteiden kandidaatin ohjelma lut.fi. LUT. Viitattu 7.3.2013.
  13. Kauppatieteiden maisteriohjelmat (KTM) lut.fi. LUT. Viitattu 9.3.2013.
  14. a b c d e f g h Monta tietä perille vanha.lut.fi. LUT. Viitattu 10.8.2012.
  15. Tietoa organisaatiosta lut.fi. LTY. Viitattu 10.8.2012.
  16. Lahti School of Innovation lut.fi. LTY. Viitattu 10.8.2012.
  17. LUT Kouvola lut.fi. LUT. Viitattu 7.3.2013.
  18. Mukana alueen kehittämisessä vanha.lut.fi. LUT. Viitattu 10.8.2012.
  19. LUT:lle kaksi uutta vararehtoria lut.fi. 17.9.2014. LUT. Viitattu 2.10.2014.
  20. Yliopiston johto lut.fi. LUT. Viitattu 2.10.2014.
  21. Yliopiston hallitus lut.fi. LUT. Viitattu 22.1.2014.
  22. LUT:lle kovatasoinen hallitus lut.fi. 28.3.2013. LUT. Viitattu 22.1.2014.
  23. Sintonen, Kirsti: Yliopistoyhteisöllä enemmistö 11 yliopistossa. Acatiimi, 2009, nro 6/2009, s. 12–15. Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto ja Yliopistolehtorien liitto. Artikkelin verkkoversio Viitattu 7.9.2009.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lappeenrannan teknillinen yliopisto.