Museumsinsel
Museumsinsel (suom. Museosaari) on Berliinissä keskellä kaupunkia Spree-joessa sijaitsevan saaren Spreeinselin pohjoisosa.
Saari on saanut nimensä viidestä kansainvälisesti tunnetusta museosta, jotka sijaitsevat saaren pohjoisosassa. Museuminsel sai alkunsa vuonna 1841, kun Preussin kuningas Fredrik Vilhelm IV halusi omistaa osan saaresta taiteelle ja tieteelle. Kuninkaan käskystä ensimmäiset suunnitelmat teki hoviarkkitehti Friedrich August Stüler.[1]
Museuminsel kuuluu UNESCOn maailmanperintöluetteloon.
[muokkaa] Alueen museot
Museuminsel ja sen kokoelmat ovat olleet muutoksen kohteina. Toisessa maailmansodassa monet rakennukset tuhoutuivat, ja useita näyttelytiloja on kunnostettu ja rakennettu uudelleen.
Altes Museum (Vanha museo) on vanhin alueen museoista. Se valmistui vuonna 1830 arkkitehti Karl Friedrich Schinkelin suunnitelmien mukaan. Vanha museo valmistui vastapäätä Berliner Stadtschlossia, joka sittemmin purettiin. Siellä kuningas Fredrik Vilhelm III toi ensimmäisen kerran antiikin aikaisten esineiden kokoelmansa yleisön nähtäväksi. Kokoelma kuuluu nykyään Vanhan museon näyttelyihin.
Neues Museum (Uusi museo) sijaitsee Vanhan museon takana, ja se valmistui vuonna 1859. Sen on suunnitellut Schinkelin oppilas Friedrich August Stüler. Uusi museo tuhoutui lähes täysin toisessa maailmansodassa, vain osa ulkoseiniää säilyi, ja se avattiin jälleen yleisölle lokakuussa 2009, kun rakennustyöt olivat valmistuneet ja esineet siirretty paikalleen. Museossa on esillä kuten ennen sotaakin, egyptiläistä ja esihistoriallisia kokoelmia, muun muassa kuningatar Nefertitin veistos.[2]
Alte Nationalgalerie (Vanha kansallisgalleria) valmistui 1876 arkkitehtina August Stüler. Sen tarkoituksena oli esitellä 1800-luvun taidetta, jonka pankkiiri Joachim H. W. Wagener oli lahjoittanut. Kokoelma on sittemmin laajentunut ja siellä on nykyään suurimpia 1800-luvun maalauksien ja veistosten kokoelmia Saksassa. Vanhan kansallisgallerian rakennus vaurioitui pahoin toisessa maailmansodassa. Se avattiin täysin korjattuna uudelleen vuonna 2001. Rakennuksessa on esillä nykyään sen maalaus- ja veistoskokoelmaa.
Bode-museo (Bode-Museum, entinen Kaiser-Friedrich-Museum) avattiin vuonna 1904 saaren pohjoiskärkeen. Se oli peruskorjauksessa koko 2000-luvun alkuvuodet. Museo avattiin uudelleen 17. lokakuuta 2006, ja siinä esitellään myöhäisantiikkista ja bysanttilaista taidetta.
Pergamon-museo (Pergamonmuseum) on uusin alueen museoista. Vuonna 1930 valmistuneessa rakennuksessa on esillä useita monumentaalisia arkeologisia rakennuksia, kuten Pergamonin alttari ja Miletoksen torialueen portti. Kaivauksissa löytyneet alkuperäiset osat siirrettiin Berliiniin, jossa ne koottiin uudestaan. Puuttuvat osat on rekonstruoitu.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ ICOMOS: Advisory Body Evaluation: Museuminseln 9/1999. UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 28.1.2006. (englanniksi) (ranskaksi)
- ↑ Egyptiläiskuningatar Nefertiti otti kunniapaikan Berliinin museosaarella Yle.fi, Uutiset. 17.10.2009. Viitattu 18.10.2009.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Museuminsel (saksaksi)
- Vanha kansallisgalleria (saksaksi)
- Antiikin Lähi-idän näyttely Pergamon-museossa (saksaksi)
- Egpytiläinen museo Vanhassa museossa (saksaksi)
- Neues Museum
- Museuminsel UNESCOn sivuilla (englanniksi) (ranskaksi)
Koordinaatit:
Sivulta puuttuu