Bremen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Bremen
Bremen Wappen(Mittel).svg Lage der kreisfreien Stadt Bremen in Deutschland.gif
vaakuna sijainti
Sijainti 53°04′N, 8°49′E
Valtio Saksan lippu Saksa
Osavaltio Bremenin osavaltio
Väkiluku 542 707 (9.5.2011)[1]
Pinta-ala 330 km²
Väestötiheys 1 683 as./km²
Korkeus 11,5 m
Kaupunginjohtaja Jens Böhrnsen (SPD)
Sivusto Bremenin viralliset sivut

Bremen [ˈbʀeːmən] on satamakaupunki ja Bremenin osavaltion pääkaupunki Luoteis-Saksassa, Weser-joen varrella. Kaupungissa on noin 543 000 asukasta,[1] ja se on pinta-alaltaan 362,72 neliökilometrin suuruinen. Bremen jakautuu 23 kaupunginosaan. Kaupungin asukastiheys on 1 683 as/km². Metropolialueella (Bremen-Oldenburg) asuu yli 2,37 miljoonaa ihmistä eli kolmisen prosenttia Saksan väestöstä.

Bremenin kaupunki on kasvanut Weser-joen molemmin puolin. Se sijaitsee noin 50 kilometriä itään Oldenburgista, 110 km lounaaseen Hampurista, 120 km luoteeseen Hannoverista, 100 km pohjoiseen Mindenistä ja 105 km koilliseen Osnabrückista.

Bremen oli keskiajalla tärkeä hansakaupunki. Nykyisin se on myös yliopistokaupunki; Bremenin yliopisto on suhteellisen nuori, vuonna 1971 perustettu noin 23 000 opiskelijan opinahjo. Lisäksi kaupunki tunnetaan jalkapallojoukkue SV Werder Bremenistä.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bremen sijaitsee lauhkealla ilmastovyöhykkeellä, merellisyys leimaa vahvasti sen ilmastoa. Lämpimin kuukausi on heinäkuu, jonka keskilämpötila oli 16,8 °C kaudella 19611990. Kylmin kuukausi on tammikuu 0,8 °C:n keskilämpötilalla. Sade jakautuu melko tasaisesti koko vuodelle, vuotuinen sademäärä on 693,9 millimetriä, josta valtaosa tulee vetenä. Lunta saadaan harvoin, Bremen kuuluu Saksan vähälumisimpiin kaupunkeihin.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bremenin Roland.

Alueen asutushistoria ulottuu kristillisen ajanlaskun alkuun. Bremenin historia piispankaupunkina ja kauppapaikkana alkaa 700-luvulta. Vuonna 1186 Bremenistä tuli vapaakaupunki ja Fredrik I Barbarossa oli sen ensimmäinen maallinen johtaja.

1260 Bremenistä tuli osa hansaliittoa. Kasvavan taloudellisen mahdin merkiksi Bremer Marktplatzille kohosivat Bremer Roland -patsas (1404) sekä goottilaistyylinen raatihuone (1409). Molemmat otettiin UNESCOn maailmanperintölistalle heinäkuussa 2004.[2] Bremenin Vegesackin kaupunginosaan rakennettiin Saksan ensimmäinen satama vuosina 16191623 (sitä ennen oli käytetty luonnonsatamia).[3] Vuonna 1783 Bremenistä aloitettiin suora kauppaliikenne Yhdysvaltoihin.

Goottilaistyylinen raatihuone rakennettiin 1409.

Vuonna 1811 Napoleon hyökkäsi Bremeniin ja liitti se Ranskan valtioon Departement de Bouches du Weserin pääkaupungiksi. Tuolloin Bremenissä oli noin 35 000 asukasta. Napoleonin valta päättyi 1815. Bremenin osuus Saksan ulkomaankaupan kehityksessä oli huomattava 1800-luvulla. Kaupungissa rakennettiin maan ensimmäinen höyrylaiva vuonna 1817. Bremenin teollinen kehitys vauhdittui 1800-luvun puolivälissä, jolloin se liitettiin Hannoverin kuningaskunnan rautatieverkkoon. Kaupungin väkiluku ylitti sadan tuhannen rajan vuonna 1875 ja neljännesmiljoonan rajan 1911. Weimarin tasavallan aikana Bremenin talous kehittyi voimakkaasti ja väestömäärä kasvoi huomattavasti. Kaupungista alkoi säännöllinen lentoliikenne vuonna 1920.

Bremen kärsi pahoin toisen maailmansodan pommituksissa, erityisesti kaupungin telakka- ja ilmailuteollisuus olivat jatkuvien ilmahyökkäysten kohteina. Yhdysvaltain joukot valloittivat kaupungin 1945 ja siitä tuli osa Yhdysvaltain miehitysvyöhykettä. Ympäröivä Ala-Saksi jäi brittien vyöhykkeelle. Bremenistä tuli Saksan liittotasavallan osavaltio vuonna 1949. Vuonna 1956 kaupungin väkiluku ylitti puolen miljoonan asukkaan rajapyykin.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Grimmin veljesten kirjaama kansansatu Bremenin soittoniekat on saanut Bremenissä oman patsaan.

Bremenin goottikirkoista ainoastaan Ansgariikirche tuhoutui toisessa maailmansodassa. Bremenin tuomiokirkon historia ulottuu 1000-luvulle, sen tornit kohoavat lähes sadan metrin korkeuteen. Modernia arkkitehtuuria edustaa esimerkiksi Universum Bremen -tiedekeskus (Science Center). [4]Bremenin 202-hehtaarinen Bürgerpark on Saksan suurin yksityisesti rahoitettu kaupunkipuisto.[5]

Talouselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bremenissä on runsaasti auto-, laivanrakennus-, teräs-, elektroniikka- ja elintarviketeollisuutta. Daimler AG on kaupungin suurin yksityinen työnantaja; Mercedes-Benzin Bremenin tehtailla valmistetaan muun muassa malleja C-Klasse, T-Modell sekä Roadster SL.[6] Hella-Gruppella on niin ikään tuotantolaitoksia Bremenissä. Laivanrakennus- ja terästeollisuus ovat läpikäyneet merkittävän rakennemuutoksen. Bremen on myös merkittävä ilmailuteollisuuskaupunki: Airbusin Saksan tehtaat sijaitsevat siellä. EADSin avaruusteollisuuden miehitettyjen lentojen kalustoa (esim. Spacelab ja Columbus-moduuli) rakentava tehdas on myös Bremenissä. Se kehittyi 1960-luvulla lentokoneita valmistaneen ERNO-yhteenliittymän etsiessä uusia työmahdollisuuksia. ERNO puolestaan muodostui toisen maailmansodan aikaisista Pohjois-Saksan lentokonetehtaista.lähde? Saksan suurimpiin kuuluva vientipanimo Beck’s toimii Bremenissä.[7]

Bremenin työttömyysaste oli 10,6 % joulukuussa 2007, eli huomattavasti yli ”vanhojen osavaltioiden” keskiarvon.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Weser-joki halkoo Bremenin kaupunkia.

Bremenin paikallisliikennettä hoitaa Bremer Strassenbahn AG.[8] Sen 110 km pitkällä raitiotieverkolla kulkee kahdeksan raitiotielinjaa joista kolme on pikalinjoja. Linjat on numeroitu yhdestä kymmeneen. Numerot seitsemän ja yhdeksän eivät ole käytössä. Sama yhtiö vastaa myös paikallisbussiliikenteestä, joka operoi matalalattiabusseilla. Sekä bussien että raitioteiden yölinjat tunnistaa N-kirjaimesta linjanumeron edellä. Bremenin alueen paikallisjunaliikenne (Regional-Express) ulottuu esikaupunkien lisäksi läheisiin suurkaupunkeihin.

Bremen on tärkeä rautatieliikenteen solmukohta. Rollbahn eli junayhteys Hampurin ja Ruhrin alueen välillä kulkee Bremenin kautta. Moottoritie A 1 (BAB 1) kulkee kaupungin eteläpuolitse. Kaupungin kaakkoispuolella se risteää kaakkoon Walsrodeen johtavan A 27 -moottoritien (BAB 27) kanssa, joka Walsrodessa yhtyy Saksan halki pohjois-etelä-suunnassa kulkevaan A 7 -moottoritiehen (BAB 7).

Kaupungin eteläpuolella sijaitsee kansainvälinen lentokenttä Flughafen Bremen-Neuenland. Päärautatieasemalta johtaa lentokentälle suora raitiotielinja (Linie 6).[9]

Polkupyörillä on huomattava osuus Bremenin sisäisessä liikenteessä. Kaupungista johtaa myös noin 150 km pitkä kevyen liikenteen väylä Hampuriin (Radfernweg Hamburg-Bremen).[10]

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Bremen citypopulation.de. Viitattu 30.9.2013.
  2. Germany Unesco World Heritage. Viitattu 30.9.2013.
  3. Bremen-Nord – die Geschichte Vegesacks Bremen VIP. Viitattu 30.9.2013.
  4. Bremen and the University of Bremen Universität Bremen. Viitattu 30.9.2013.
  5. Bremen Bürgerpark. A park paradise in the heart of the city. Travel Germany. Viitattu 30.9.2013.
  6. Mercedes-Benz Bremen Plant Overview Daimler. Viitattu 30.9.2013.
  7. Becks Brewery Tour Viitattu 30.9.2013.
  8. BSAG - The Company mobilising Bremen BSAG. Viitattu 30.9.2013.
  9. Getting here City Airport Bremen. Viitattu 30.9.2013.
  10. Von Hansestadt zu Hansestadt Radfernweg Hamburg-Bremen. Viitattu 30.9.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]