Ilmailu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wrightin veljesten ensilento 17.12.1903.
Liikenne
Eläinvoima
Ilmailu
Ihmisvoima
Laiva
Rautatie
Tie

Ilmailu kattaa asiat, jotka liittyvät ilmakehässä lentämiseen ja ilma-aluksiin.

Ilma-alukset voidaan jakaa ilmaa raskaampiin ja keveämpiin. Ilmaa raskaammat ilma-alukset voidaan jakaa kiinteäsiipisiin ja pyöriväsiipisiin. Lentokoneet ovat kiinteäsiipisiä. Pyöriväsiipisiin kuuluvat helikopterit ja gyrokopterit. Ilmaa kevyempiä laitteita ovat kuumailmapallot ja ilmalaivat.

Lentoliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reittilentoliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Lentoliikenteen historia

Reittilentoliikenne alkoi lentorahtina, lentopostin säännönmukaisena kuljettamisena muun muassa Yhdysvalloissa, 1920-luvulla. Muut lentoreitit olivat alussa meriliikenteen kanssa kilpailevia ja niiden ilma-aluksina toimivat lentoveneet ja ilmalaivat. Matkustajamäärä alkoi laajentua vasta 1930-luvulla, kun käyttöön tuli kokometallisia lentokoneita, joihin sopi yli 10 matkustajaa. Varsinainen lentomatkustamisen läpimurto tapahtui toisen maailmansodan jälkeen. Suihkukoneet puolittivat matkustusajat 1950-luvun lopulta lähtien, mutta lentämisen nopeus ei siitä ole juuri kehittynyt. 1980-luvulta alkaen on syntynyt suuri määrä pienemmiltä lentokentiltä isoille keskuskentille suuntautuvan syöttöliikenteen yhtiöitä. 1990-luvulta lähtien nk. halpalentoyhtiöt ovat tuoneet lentomatkustamiseen uusia kuluttajaryhmiä.

Suurimmat lentoyhtiöt 2000-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

American Airlinesin Boeing 757-200 -matkustajalentokone.

Kymmenen suurinta lentoyhtiötä matkustajamäärin mitattuna ovat olleet 2000-luvulla alla olevan taulukon mukaiset yhtiöt. Suurten yhtiöiden lista ei ole muuttunut paljoa vuosikymmeniin: muutoksia ovat lähinnä PanAmin kaltaiset poistumat, Ryanair-halpalentoyhtiön tulo ja Kiinan kansantasavallan lentomatkustuksen kasvu.

Sijoitus Yhtiö 2009 2008 2007[1] 2006[2] [3] 2005
1 Yhdysvaltain lippu Delta Air Lines 161 049 000 106 070 000 72 900 000 73 584 000 86 007 000 [4]
2 Yhdysvaltain lippu Southwest Airlines 101 339 000 101 921 000 101 911 000 96 277 000 88 380 000 [5]
3 Yhdysvaltain lippu American Airlines 85 719 000 92 772 000 98 162 000 99 835 000 98 038 000 [6]
4 Yhdysvaltain lippu United Airlines 81 421 000 86 412 000 68 400 000 69 265 000 66 717 000 [7]
5 Saksan lippu Lufthansa 76 543 000 70 543 000 66 100 000 53 400 000 51 300 000 [8]
6 Ranskan lippuFlag of the Netherlands.svg Air France-KLM 71 394 000 73 844 000 74 795 000 73 484 000 70 015 000 [9]
7 Kiinan lippu China Southern Airlines 66 280 000 57 961 000 56 900 000 48 512 000 43 228 000
8 Irlannin lippu Ryanair 65 300 000 57 647 000 49 030 000 40 532 000 [10]
9 Yhdysvaltain lippu Continental Airlines 62 809 000 66 692 000 53 700 000 55 925 000 57 547 000 [11]
10 Yhdysvaltain lippu US Airways 51 016 000 54 776 000 [12]

Finnair kuljetti vuonna 2007 kaikkiaan 8,8 miljoonaa matkustajaa.lähde?

Charter-lennot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reittilentojen lisäksi matkailun lentokuljetuksissa toimii vähemmän tunnettuja nk. Charter-lentoyhtiöitä. Osa niistä on matkatoimistojen omistamia. Ne operoivat pääosin vuokrakoneilla (leasing) ja jossain määrin jopa vuokramiehistöillä.lähde?

Business-ilmailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikemiehiä ja valtiomiehiä kuljettavat kaupalliset liikelentoyhtiöt ja suurempien yritysten omat nk. business-lentokoneet eli liikelentokoneet. Liikelento kattaa toiminnan, jossa lennetään joko yrityksen tai yksityishenkilön omistamalla lentokoneella koneen ohjaajan omatessa ammattilentäjän lupakirjan ellei ohjaaja ole omistaja. Liikeilmailun (Business Aviation) yrityksiin kuuluu esimerkiksi suomalainen Jetflite. Koneita käytetään yleensä myös ambulanssilennoilla.

Lentorahti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentorahdin kuljetuksessa yhdysvaltalainen FedEx on merkittävin toimija. Saksan postin omistama DHL on toinen suuri yrittäjä. Lentorahti kuljettaa nykyisin maailmankaupan arvosta merkittävän osan. Muita merkittäviä pikarahtiyhtiöitä ovat UPS ja TNT.

Helikopteriliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helikopteri on käytössä pyrittäessä tuomaan ihmisiä kaupunkien keskustaan, ts. kaupallinen toiminta on pääosin liikelentämistä. Helikopterireittiliikenteestä hyvä esimerkki on Copterline-yhtiön HelsinkiTallinna-reitti.

Alan säätely ja edunvalvonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentoliikenteen etuja ajaa kansainvälisesti kansainvälinen ilmaliikenneyhdistys, IATA (International Air Transport Association). Yhdysvalloissa ja Euroopassa vaikuttavat omat alueelliset yhdistyksensä.

Ilmailun hallinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lennonjohtotorni Schipholissa

Kansainvälisen siviili-ilmailun säännöt on luotu nk. Chicagon sopimuksessa vuonna 1944. Kunkin maan siviili- ja osin myös sotilasilmailua hallitsee maan ilmailulainsäädäntö. Suomen ilmailua hallitsee ilmailulaki ja tätä tehtävää toimeenpaneva elin on Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Se myöntä ilmailun lupakirjat ja antaa lentokonetyypeille luvan lentämiseen ja muun muassa katsastaa lentokoneet.

Lennonjohto tai -hallinta (ATC, air traffic control) kohdistuu kaikkeen lentoliikenteeseen valvotussa ilmatilassa. Sen vaatimuksia ajaa eniten reittilentoliikenne. Valvottua ilmatilaa ovat muun muassa lentokenttien lähialueet ja lentoväylät. Ilmailulain mukaiset säännöt pätevät myös valvomattomassa ilmatilassa.

Lennonjohto näkyy ulkopuoliselle parhaiten lennonjohtotornissa ja lentokoneiden nousussa ja laskussa. Lennonjohdon infrastruktuuria ovat lennonjohdolla varustetut lentokentät ja lentopaikat ilman lennonjohtoa, VOR, DME, GPS jne. navigaatiojärjestelmät, VHF-radiopuhelinliikenteen linkkiasemat. Se vaikuttaa myös visuaalisen lentämisen säärajoihin.

Yleisilmailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisilmailu (GA, General Aviation) on termi, joka kokoaa alleen ne moottorilennon osa-alueet, joita eivät harjoita valtio tai yritykset reittiliikenteessä tai liikelennossa (Business Aviation). Yleisilmailu kattaa moottorilennosta loput eli sisältää yksityisomisteiset lentokoneet, lentokonetaksi-tyyppiset charter-palvelut ja monet lentokonetyypit, joita ei ole tarkoitettu kuljetuskäyttöön. Experimental-lentokoneet ja -lentäminen kuuluvat yleisilmailuun. Yleisilmailulentokoneista tyypillisin lienee Cessna 172.

Yleisilmailu ei ole aina ei-kaupallista. Suurin osa yleisilmailusta koostuu harrastuslentämisestä, mutta osa kattaa myös kaupallisia toimintoja. Kaupallista toimintaa on seuraavilla aloilla:

  • lentokoulutus
  • valvonta- ja pelastustoiminta (SAR, search and rescue) mukaan lukien metsäpalonsammutus
  • maa- ja metsätalouskäyttö (lannoitus, myrkytys)
  • ilmataksi
  • pienempien ryhmien charter-matkustajapalvelu
  • yritysilmailu
  • ambulanssilennot

Arvioidaan, että maailmassa on 320 000 yleisilmailulentokoneita, joilla lennetään yli 35 miljoonaa lentotuntia vuodessa (hieman yli sata tuntia konetta kohden vuodessa).lähde? Yhdysvalloissa on 600 000 yleisilmailulentäjää ja Ranskassa on 50 000.lähde? Näistä vain osa on aktiivisia lentäjiä. Monissa lentokerhoissa tyypillinen lentäväkin jäsen lentää vain muutamia tunteja vuodessa. Vuonna 2004 Suomen ilma-alusrekisterissä oli 510 yleisilmailun lentokonetta, joilla lennettiin yli 70 000 tuntia (alle 150 tuntia konetta kohden vuodessa).lähde? Vuonna 2005 niille tapahtui neljä suurempaa onnettomuutta.

Suomessa yleisilmailun edunvalvoja on Suomen Ilmailuliitto ry (SIL) ja sen julkaisema Ilmailu-lehti.

Experimental-lentokoneet sisältäen kevytilmailun[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ultrakevyt Sky-Arrow

Ilmailu syntyi 1900-luvun alussa kokeellisten lentokoneiden, ts. Experimental-lentokoneiden, rakentamisena. Kuitenkin harrasterakenteisten Experimental-lentokoneiden lentäminen oli muun muassa Yhdysvalloissa kiellettyä pitkään toisen maailmansodan jälkeen, aina 1970-luvun alkuun asti. Tämän jälkeen harrastus on kasvattanut suosiotaan kautta maailman.

Kevytilmailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kevytilmailu sai alkunsa 1960-luvulla liitimistä ja painopisteohjatuista moottoriliitimistä. Niistä kehittyi 1980-luvun loppua kohden ultrakevyt lentokone, joka oli harrastajien vastaus yleisilmailun kustannusten nousulle.

Sotilasilmailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Ilmavoimat

Sotilasilmailu kattaa sotilaallisen lentotoiminnan sodan ja rauhan aikana hävittäjä-, pommittaja-, rynnäkkö-, kuljetus-, tiedustelu-, tulenjohto- jne. lentokoneilla sekä taistelu- ja kuljetushelikoptereilla sekä miehittämättömillä lentokoneilla sekä lentokoulutuksen näihin tehtäviin. Suomessa tämän tehtävän toteuttaa Suomen ilmavoimat.

Useissa suurissa maissa on lisäksi armeijan ja laivaston ilma-ase. Muut ohjukset kuin ilma-aluksista laukaistavat eivät kuulu sotilasilmailuun vaikka esimerkiksi Yhdysvalloissa pääosa mannertenvälisistä ohjuksista on Yhdysvaltain ilmavoimien alaisuudessa.

Lentokoneteollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cessna 120 vuodelta 1947.

Lentokoneteollisuus suunnittelee, valmistaa ja enenevästi myös huoltaa lentokoneita. Lentokoneteollisuuden historia lyhyesti: Lentokoneiden valmistus syntyi harrastusilmailun pohjalta ja muuntui ensimmäisen maailmansodan kautta teollisuudeksi. Sotaa seurasi alan hiipuminen ja uusi nousu toista maailmansotaa edeltävän kilpavarustelun ja sodan kautta. Kylmä sota jatkoi lentokoneteollisuuden nousukautta ja roolia sotilaallisen huipputeknologian ja kansallisen turvallisuuspolitiikan symbolina pohjoisen pallonpuoliskon maissa. Lentokonetehtaita oli valtaosassa vauraammista maissa siirtyen 1960-luvulta lähtien enenevästi suurten yhtiöiden päätuotteiden lisenssi- ja osavalmistukseen. Pienempien maiden lentokoneiden valmistuskyky liittyi yleensä sotilaskoneisiin, katso esimerkiksi Suomen lentokoneteollisuus ja Valtion lentokonetehtaan historia. Useimpien pienempien maiden lentokoneteollisuus hiipui toisen maailmansodan jälkeen eikä 2000-luvulla enää valmista kokonaisia lentokoneita vaan kuuluu ilmavoimiensa koneiden huollon lisäksi siviili- tai sotilaslentokoneiden alihankintaketjuun. Suuria lentokonetehtaita sijaitsee etenkin Yhdysvalloissa (Boeing), Venäjällä (MiG, Suhoi, Tupolev, Iljušin), Saksassa (Airbus), Ranskassa (Airbus, Dassault), Kanadassa (Bombardier), Englannissa (British Aerospace), Italiassa (Alenia). Monet kehittyvät maat kuten Kiina (AVIC I, AVIC II) Intia (Hindustan Aeronautics), Brasilia (Embraer), Indonesia ovat 1940-luvulta alkaen 2000-luvun alkuun mennessä luoneet oman kansallisen lentokoneteollisuuden.

Purjelento[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkelit: Purjelento ja Purjelentokone

Purjelento on ollut merkittävin ilmailuharrastus 1930-luvulta alkaen. Monissa maissa valtio on tukenut sitä merkittävästi, esimerkiksi Ranskassa valtio rahoitti jopa 80 % purjelentokerhojen kalustosta vielä 1960-luvulla. 1930-luvun Saksassa ja Neuvostoliitossa purjelennolla oli yhteyksiä ko. maiden sotilasilmailun kehittämiseen. Myös Suomen ilmailuliiton edeltäjä Suomen ilmapuolustusliitto painotti maanpuolustuksellista lentämistä syksyyn 1944 asti.

Suomen purjelentotoiminta kattaa koko maan. Purjelennon piti olla vuoden 1940 Helsingin kesäolympialaisten laji.[13] Lajin kilpailutoiminta on vilkasta edelleen. Suomessa on valmistettu muun muassa PIK-purjelentokoneita 1930-luvulta alkaen 1980-luvulle saakka.

Laskuvarjohyppy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkelit: Laskuvarjo ja Laskuvarjohyppy

Laskuvarjo on ilmailun keksinnöistä vanhin. Leonardo da Vinci piirsi luonnoksia laskuvarjosta, mutta keksintö lienee paljon vanhempi. Laskuvarjohyppyjä kokeiltiin kuumailmapalloista ennen ilmaa raskaamman ilma-aluksen syntyä. Ensimmäinen laskuvarjohyppy tapahtui 22. lokakuuta 1797.

Ensimmäisessä maailmansodan jälkipuolella Saksa antoi lentäjiensä käyttöön "elämänvarjon". Englannissa sen epäiltiin heikentävän lentäjien taistelumoraalia. Laskuvarjohyppy tuli 1920-luvulla ilmailunäytösten suosikkiesitykseksi.

Sen sotilaallinen käyttö maavoimissa alkoi 1930-luvulla ensin Neuvostoliitossa ja sitten Saksassa. Suomessa laskuvarjojääkärien toiminta alkoi jatkosodan aikana. 1950-luvulta alkaen laskuvarjohyppy on kasvattanut suosiotaan harrastuksena.

Ilmailuharrasteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lennokki- ja pienoismalliharrastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lennokin lennätystä

Lennokit ovat olleet olemassa jo kauan ennen lentokonetta. Harrastus on ollut monen ammattilaisen ensikosketus ilmailuun ja nykyisin erilaisia lennokkityyppejä ja luokkia on kiinteäsiipisistä helikoptereihin ja pienistä sisälennokeista suuriin radio-ohjattaviin mallilennokeihin. Suomalaiset lennokkiharrastajat ovat mukana eri ilmailukerhojen, yhdistysten ja lennokkikerhon kautta myös Ilmailuliiton toiminnassa. Harrastustoiminnan lisäksi erikoisvalmisteisia lennokkeja käytetään Suomessa ja ulkomailla mm. valokuvaukseen, erilaisiin mittauksiin, ilmatorjunnan harjoitusmaaleina sekä sotilaalliseen tiedusteluun ja vakoiluun (UAV).

Pienoismallit ovat etenkin ilmailuun ja liikennetekniikkaan liittyvä harrastusala. Suomessa pienoismalliharrastajia edustaa vuonna 1968 perustettu IPMS-yhdistys (International Plastic Modeller's Society), joka julkaisee neljästä kuuteen kertaa vuodessa ilmestyvää yhdistyksen jäsenlehteä, IPMS Mallaria. Vuodesta 1981 julkaistu Pienoismalli on Suomen suurin pienoismallilehti. Lehdestä ilmestyy kahdeksan numeroa vuosittain.

Ilmailunäyttelyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmailunäyttely (engl. air show) on yleensä lentokentällä järjestettävä lentokoneiden näyttely, jossa tehdään lentokoneiden esittelylentoja lentonäytöksissä. Yhdysvalloissa lentonäytökset ovat kolmen suosituimman yleisötapahtuman joukossa, mukaan lukien baseball.

Ilmailu uutisissa, kirjoissa, elokuvissa ja valokuvissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmailua seuraa lehdistön, radion ja television ilmailutoimittajat silloinkin, kun koneita ei tuhoudu lento-onnettomuuksissa. Lento-onnettomuudet ovat edelleen suuruutisia (ks. Luettelo Suomen ilmavoimien lento-onnettomuuksista). Varsinaiseen ilmailujournalismiin liittyy myös valo- ja elokuvaus. Suomen ilmailutoimittajat ry on vuonna 1964 perustettu alan yhdistys.

Ilmailukirjallisuus on oma kirjallisuuden alansa, jossa julkaistaan suuri määrä teoksia koskien lentokoulutusta, eri konetyyppejä (kuvakirjoja), pioneeriaikojen lentokoneiden suunnittelijoita, lentosotaa jne.

Ilmailu on myös eräs teema elokuvissa, etenkin Yhdysvalloissa. Esimerkiksi James Stewart teki useita lentoelokuvia. Lentokone ja helikopteri ovat esiintyneet muissakin elokuvissa erityisroolissa (kuten lankapuhelin aiemmin ja tietokone ja matkapuhelin myöhemmin).

Lentokoneiden valokuvauksesta muun muassa ilmailunäyttelyissä on kehittynyt oma harrasteensa. Lentokonespottaus on lentokoneiden, niiden laskeutumisten ja nousemisten seuraamista joka on nimettynä toimintana uusi mutta toimintana yhtä vanha kuin lentokone. Sen kautta harrastajat ovat vuosikymmenien ajan saaneet esimerkiksi Yhdysvaltain uusista sotilaslentokoneista vihiä. Vuonna 2005 Afganistanin sodan CIA:n vankien kuljetukset Euroopan unionin alueella tulivat esille mediassa bongareiden havaintojen perusteella.

Ilmailumuseot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Ilmailumuseo

Ilmailumuseo on kokoelma lentokoneita, jotka ovat esillä museomaisena näyttelynä. Osa ilmailumuseoiden kokoelmista koostuu lentokelpoisista lentokoneista, jotka usein kiertävät eri lentonäyttelyissä. Suurempien ilmailumuseoiden arkistoissa on esimerkiksi lentokoneiden suunnitteludokumentteja tutkijoiden käyttöä varten. Koska ilmailun historia on lyhyt, suuri osa koneista, jotka voidaan entistää näyttelykuntoon, on joko entisöity tai varastoitu museoissa.

Varsinaisten museoiden lisäksi on historiallisia koneita esillä esimerkiksi lentoasemilla, kuten Väinö Bremerin Junkers A 50 Junior Helsinki-Vantaan lentoasemahallissa.

Virtuaalilentäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentämisen kustannusten noustessa muun muassa polttoaineen hinnan mukana ja tietotekniikan halvetessa, simulaattorilentäminen on tullut suosituksi. Esimerkiksi US Navyn Miramarin lentotukikohdan simulaattoreita vuokrattiin harrastuskäyttöön 1990-luvulla. Pääosa harrastajista käyttää kuitenkin omia mikrotietokoneita ja kaupallisia ohjelmia, joiden konetyyppejä ja maisemia on tuotettu harrastajavoimin vastaamaan eri käyttäjien mielenkiinnon kohteita.

Ympäristövaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentäminen on paljon suurempi ilmastonmuutoksen aiheuttaja, kuin aiemmin on uskottu. Se on nopeinten kasvava hiilidioksidilähde. Lentokoneet tuottavat myös vesihöyryä, joka kondensoituu jääkristalleiksi troposfäärissä. Höyryjuova sitoo maapallon lämpöä. Lentokoneen kaikki emissiot (otsonin muodostuminen päästöistä, hiilidioksidi ja vesihöyry) ovat 2,7-kertaiset pelkkään hiilidioksidiin verrattuna. Lentämisessä ei ole vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille. Tunnin lentomatka vastaa bangladeshiläisen koko vuoden kasvihuonepäästöjä. Lentoliikenteen polttoaine kerosiini on muista polttoaineista poiketen verovapaata.[14] Toistaiseksi lentämisen kasvun rajoittamista on hidastanut Yhdysvaltojen kieltäytyminen kaikista lentämisen polttoaineveroista.[15]

USA peruutti kaikki lennot kolmen päivän ajaksi 11.–14. syyskuuta 2001. Sinä aikana päivälämpötilat nousivat ja yölämpötilat olivat stabiileja. Toisin sanoen, jos ilmasto puhdistuu, kaasujen lämpötilaa nostava vaikutus kasvaa.[15]

Tuki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terrori-isku syyskuussa 2001 lisäsi lentoliikenteen taloudellista tukea. EU lisäsi lentämisen tukea lokakuussa 2001. Tuki on 27–35 miljardia euroa vuodessa.[14]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. WATS Scheduled Passengers Carried 52nd Edition International Air Transport Association.
  2. WATS Scheduled Passengers Carried (dead link) International Air Transport Association.
  3. IATA Economic Briefing – World Air Transport Statistics – June 2007
  4. [1]
  5. Southwest Airlines – Investor Relations
  6. American Airlines Reports December Traffic
  7. [2]
  8. Lufthansa Investor Relations Verkehrszahlen
  9. Informations financières Air France-KLM
  10. [3]
  11. [4]
  12. [5]
  13. Jämi ennen Jämijärvi: Jämikeskus. Viitattu 18.11.2010.
  14. a b Jari Lyytimäki ja Harri Hakala, Ympäristön tila ja suojelu Suomessa, Gaudeamus, 2008, s. 286
  15. a b Paul Brown: Global Warming, The last chance for change. Lontoo 2006, s. 305–306, 54, 43.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ilmailu.