Lentoyhtiö

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lentoyhtiö on yhtiö, joka kuljettaa matkustajia tai rahtia ilmateitse lentokoneita tai helikoptereita käyttäen. Lentoyhtiöt joko vuokraavat tai omistavat itse oman lentokalustonsa. Lentoyhtiöiden koko vaihtelee yhden lentokoneen paikallisista yhtiöistä kansainvälisiin täyden palvelun yhtiöihin, jotka kuljettavat matkustajia ja rahtia sadoilla lentokoneilla ympäri maailmaa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman ensimmäinen lentoyhtiö oli vuonna 1909 perustettu saksalainen DELAG, joka on akronyymi sanoista Deutsche Luftschifffahrts-Aktiengesellschaft (suom. Saksan Ilmalaivakuljetusyhtiö). Sen päämaja oli Frankfurtissa ja se operoi Zeppelin-ilmalaivoilla.

Ensimmäinen nousukausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

American Airlinesin Douglas DC-3 vuonna 1943.

Lentokoneita käyttävät nykymuotoiset lentoyhtiöt alkoivat kehittyä sekä Amerikassa että Euroopassa 1910-luvun lopulla ja 1920-luvun alussa. Aluksi lentoyhtiöt keskittyivät rahdin (lähinnä postin) kuljettamiseen. Matkustajien kuljettamisessa hankaluuksia teetti se, että koneisiin mahtui vain muutamia matkustajia. Vanhin samalla nimellä koko historiansa ajan toiminut lentoyhtiö, hollantilainen KLM, aloitti toimintansa 1919, samoin kuin Air Francen edeltäjä Aéropostale , joka aloitti lentopostin kuljettamisen Ranskasta Marokkoon. Australialainen Qantas perustettiin vuonna 1920, suomalainen Finnairin edeltäjä Aero O/Y perustettiin Helsingissä vuonna 1923 ja saksalainen Lufthansa muutamaa vuotta myöhemmin, vuonna 1926. Yhdysvaltalainen Pan Am perustettiin 1927 ja se aloitti liikennöinnin Eurooppaan vuonna 1937.

Matkustajamäärä alkoi lisääntyä 1930-luvulla, kun vuosikymmenen puolivälissä käyttöön tulleet lentokoneet, etenkin Fokker Trimotor, Junkers Ju-52 ja Douglas DC-3, mahdollistivat suurempien matkustajamäärien kuljettamisen. Tällöinkin matkustajia oli koneessa enintään muutamia kymmeniä. Lento Yhdysvaltain poikki kesti vuorokauden ja sisälsi useita välilaskuja koneen tankkauksen vuoksi. Euroopassa reitit olivat luonnostaan lyhyempiä.

Sodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset pitkän matkan matkustajakoneet, kuten Boeing Stratocruiser, Lockheed Constellation, ja Douglas DC-6 esiteltiin toisen maailmansodan jälkeen 1940-luvun lopulla. Monet niistä pohjautuivat sodassa käytettyihin pommikoneisiin. Lentoliikenne laajeni nopeasti ja kenttiä ilmestyi ympäri maailmaa. Pan Am aloitti kuuluisat maailman ympäri ulottuvat reittinsä 001 ja 002 juuri 1940-luvun lopulla.

Suihkukoneiden aikaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1950-luvulla De Havilland Comet, Boeing 707, Douglas DC-8, ja Caravelle aloittivat uuden suihkukoneajan. Neuvostoliitto ja Itä-blokki vastasi haasteeseen Tupolev Tu-104 ja Tupolev Tu-124 -suihkukoneilla, joita käyttivät valtioiden omistamat lentoyhtiöt kuten Aeroflot ja Interflug.

Laajarunko ja öljykriisi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Singapore Airlinesin Boeing 747 vanhassa värityksessä.

Seuraava iso muutos lentoyhtiöiden toimintaan tuli 1960-70-luvulla, kun Boeing 747, McDonnell Douglas DC-10, ja Lockheed L-1011 -laajarunkoiset matkustajakoneet esiteltiin. Nämä koneet nostivat matkustaja- ja rahtimäärät, sekä kantaman täysin uudelle tasolle. Samalla vuosikymmenellä Tupolev Tu-144 ja Concorde tekivät yliäänennopeudella suoritettavat lentomatkat mahdollisiksi. Airbus aloitti Euroopan menestyksekkäimmän matkustajakonetuotannon vuonna 1972. 1970-luvun lopulla öljykriisi lisäsi lentämisen kustannuksia merkittävästi. Tuolloin lentokoneiden moottoritekniikka eli vaiheessa, jossa polttoaineen kulutusta pystyttiin vuosikymmenessä laskemaan merkittävästi. Kustannus siirrettiin kuluttajille, muttei vaikuttanut merkittävästi lentoyhtiöiden tai lentokoneiden lukumäärään.

Lentoliikenteen vapautuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvalloissa alkoi lentoliikenteen vapautuminen kilpailurajoituksista 1980-luvun alkupuolella. Lentoyhtiöt olivat yritysvaltaajien suosiossa, vaikka yhtiöiden osinkotuotto tiedettiin alhaiseksi. Yhdysvalloissa lennonjohtajien lakon murtaminen muunsi myös lennon viranomaispuolen toimintaa.

1990-luku oli liikenteen vapautumisen, ts. sääntelyn vähenemisen, aikaa. Liikenteen keskittymistä suurille lentoasemille (engl. hub) on tapahtunut ilmailun vapauduttua ensin Yhdysvalloissa 1980-luvulla ja Länsi-Euroopassa 1990-luvun loppupuolella. Atlantin yli tapahtuva lentoliikenne ei ole vapaata, vaan Yhdysvallat on neuvotellut eri Euroopan maiden kanssa kiintiöt EU:n halutessa koko EU-aluetta koskevan neuvotteluvaltuuden. Myös muissa mannertenvälissä lennoissa on voimassa tiukasti poliittisten sopimusten määrittämä lentoreittikiintiöiden jako.

Halpalentoyhtiöt ja turvallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halpalentoyhtiö Ryanairin Boeing 737.

2000-luvun alku on ollut halpalentoyhtiöiden aikaa. Lentomatkustaminen on muuttunut kalliista luksusmatkustamisesta suurten massojen matkustustavaksi. Euroopan suurin halpalentoyhtiö Ryanair perustettiin 1985 ja nykyään se lentää yli sadan koneen laivastolla noin sataan kohteeseen Euroopassa. Yhdysvalloissa perinteiset lentoyhtiöt (legacy airlines), joihin kuuluu esimerkiksi Delta Airlines, American Airlines ja Northwest Airlines, ovat ajautuneet 2000-luvun alussa taloudellisiin vaikeuksiin 11. syyskuuta 2001 tapahtuneiden terrori-iskujen aiheuttaman laman takia. Vanhimmat ja suuremmat halpalentoyhtiöt, kuten Southwest Airlines, ovat ottaneet yhä suuremman osan Yhdysvaltain markkinoista. 2000-luku on tuonut tullessaan myös huomattavasti kiristyneet turvatoimet lentoliikenteessä. Euroopassa vanhat suuret yhtiöt ovat korjanneet talouttaan fuusioilla (esimerkiksi KLM:n liittyminen Air Franceen vuonna 2004) ja osin valtion tuella (esimerkiksi Alitalia). Swissair ja Sabena ajautuivat konkurssiin 2000-luvun alussa, mutta jatkavat uusilla nimillä (Swiss ja SN Brussels Airlines). Monet aasialaiset lentoyhtiöt ovat nousseet 2000-luvulla tunnetuiksi laadustaan. Esimerkiksi Cathay Pacific ja Singapore Airlines ovat voittaneet monia laatupalkintoja.

Lentoliikenteen keskittymisestä on syntynyt enenevää tarvetta niin kutsuttuun syöttöliikenteeseen pienemmiltä paikkakunnilta isoille kentille. Tällaisia operaattoreita ovat usein niin kutsuttujen kansallisten lentoyhtiöiden tytäryritykset.

Finncomm Airlinesin ATR42-500 (OH-ATA) Seinäjoen lentoasemalla.

Suomalaiset lentoyhtiöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkomaisia tunnettuja lentoyhtiöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halpalentoyhtiöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entisiä lentoyhtiöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fiktiivisiä lentoyhtiöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oceanic Airlines[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

motumbo airlines

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]