Fokker F.VII

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Fokker F.VII
Fokker F.VIIb-3m, Southern Cross, oli ensimmäinen Tyynenmeren ylittänyt lentokone.
Fokker F.VIIb-3m, Southern Cross, oli ensimmäinen Tyynenmeren ylittänyt lentokone.
Tyyppi Matkustajalentokone
Valmistaja Fokker
Suunnittelija Anthony Fokker

Fokker F.VII, kolmimoottorisen muunnoksen mukaisesti Fokker Trimotor, oli Anthony Fokkerin suunnittelema ja Fokker-lentokoneyhtiön rakentama 1920-luvulta peräisin oleva matkustajalentokone. Prototyyppi lensi ensilentonsa 11. huhtikuuta 1924, ja se oli varustettu 360 hv:n Rolls-Royce Eagle -moottorilla. Kone oli teräsputkirunkoinen, puusiipinen ylätaso, ja perustui edeltäjiensä F.II - F.VI -malleihin.

1925 esiteltiin F.VIIa, jossa siiven muotoilua ja laskutelineen rakennetta oli parannettu ja voimalaitteena oli 480-hevosvoimainen Bristol Jupiter. F.VIIa-mallia valmistettiin yhteensä 42 kappaletta.

F.VII:stä kehitettiin myös 3-moottoriset muunnokset F.VIIa/3M ja F.VIIb/3M, joita usea lisenssivalmistaja valmisti yhteensä 114 kappaletta. Tämä kolmimoottorinen malli oli tunnetuin aikansa Fokker-koneista, ja sitä kutsuttiin yleisesti Fokker Trimotoriksi. Malli hallitsi Euroopan markkinoita, kunnes Saksan ja Yhdysvaltojen kokometalliset matkustajakoneet tulivat markkinoille 1930-luvun puolivälissä. Vastaavia koneita olivat esimerkiksi Boeing 247, Douglas DC-2 ja Yhdysvaltojen armeijan Atlantic C-2. Charles Kingsford Smith lensi Fokker F.VIIb-3M-koneella ensimmäisenä Tyynenmeren yli.

Fokker F.VII -konetta käytettiin sotilastoimissa Espanjassa, Hollannissa, Jugoslaviassa, Puolassa, Tšekkoslovakiassa, Suomessa ja Yhdysvalloissa.

Ford Trimotor[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltoihin Fokker ei saanut myydä konetta suoraan, vaan autoyhtiö Ford rakensi Fokker Trimotoria lisenssillä Ford Trimotor -nimisenä.

Käyttö Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

FE-2 Kotkan edustalla maaliskuussa 1942

Tanskan Punaisen Ristin keräämillä varoilla hankittiin vuonna 1941 Suomen ilmavoimille yksi yksimoottorinen Fokker F.VIIa -kone tunnukseltaan OY-DEV, valmistusnumeroltaan 4990. Kone lennettiin Suomeen 28. lokakuuta 1941. Kone sai tunnuksen FE-2, ja se oli käytössä Lentolaivue 16:lla ja 6:lla muun muassa ambulanssikoneena. Kone luovutettiin Lentovarikolle 21. kesäkuuta 1943 huonon kunnon takia ja poistettiin luetteloista 9. elokuuta 1943. FE-2:n kokonaislentoajaksi tuli 4 510 tuntia, josta ilmavoimissa 102 tuntia.

Puolan valtion lentokoneyhtiön LOT:in liikennekone SP-AOE, Fokker F.VIIb-3m, meni nokan kautta ympäri Malmin lentoasemalla ilman pahempia henkilövahinkoja 12. tammikuuta 1938, ja se oli Malmin ensimmäinen kaputtiselvennä.

Tekniset tiedot (Fokker F.VIIa FE-2)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde: [1]

Yleiset ominaisuudet

  • Miehistö: 2
  • Pituus: &&&&&&&&&&&&&014.050000014,50 m
  • Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&019.030000019,30 m
  • Korkeus: &&&&&&&&&&&&&&03.09000003,90 m
  • Siipipinta-ala: &&&&&&&&&&&&&058.050000058,5 m²
  • Tyhjäpaino: &&&&&&&&&&&01850.&&&&001 850 kg
  • Lentopaino: &&&&&&&&&&&03600.&&&&003 600 kg
  • Voimalaite: 1 × Bristol Jupiter VI 9Ab yhdeksänsylinterinen ilmajäähdytteinen tähtimoottori; &&&&&&&&&&&&0358.&&&&00358 kW (&&&&&&&&&&&&0480.&&&&00480 hv)

Suoritusarvot

  • Suurin nopeus: &&&&&&&&&&&&0190.&&&&00190 km/h
  • Matkalentonopeus: &&&&&&&&&&&&0150.&&&&00150 km/h
  • Lentomatka: &&&&&&&&&&&01050.&&&&001 050 km
  • Lakikorkeus: &&&&&&&&&&&03100.&&&&003 100 m

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Heinonen, Timo & Valtonen, Hannu: Albatrosista Pilatukseen. Keski-Suomen ilmailumuseo, 2010. ISBN 978-952-99989-2-0.
  • Jukka Raunio, SP-AOE 12.1.1938, Suomen Ilmailuhistoriallinen Lehti 1/1996, ISSN 1237-2315.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Heinonen & Valtonen: s. 185-186

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fokker F.VII.