Tähtimoottori
Wikipedia
Tähtimoottori on lentokoneissa käytetty polttomoottorityyppi, jossa sylinterit sijoitetaan säteittäisesti kampiakselin ympärille. Moottorin männät kiinnittyvät kampiakseliin kiertokangen välityksellä samasta laakeroidusta pisteestä. Yksi kiertokangista on kiinteästi liitettynä väliosaan, johon muut kiertokanget liittyvät. Moottorin sylinterit vastaavat tavallisen neli- tai kaksitahtimoottorin sylintereitä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Yleistä
Tähtimoottorit soveltuivat lentokoneisiin jäähdytyksen kannalta edullisen muotonsa ja suhteellisen korkean luotettavuutensa ja keveytensä ansiosta. Lohkon haljetessa parhaassa tapauksessa vain yksi sylinteri lopetti toimintansa. Haittana oli suuri koko lentosuuntaan ja siten suuri ilmanvastus. Myös moottorin ilmanotto turboahdinta käytettäessä oli tähtimoottorissa hankalampi järjestää kuin rivimoottorissa. Hävittäjälentokoneissa ilmanvastusta pidettiin ongelmana, joka johti siirtymiseen muihin moottoreihin. Toisaalta moottori toimi yksimoottorisessa hävittäjäkoneessa lentäjän lisäpanssarina.
Kiista moottorityyppien eduista jatkui 1930-luvun. Suurin osa meri-ilmavoimista päätyi tähtimoottoreihin niiden luotettavuuden ja keveyden ansiosta. Esimerkiksi Japanin Mitsubishi A6M Reisen ja Yhdysvaltain laivaston Grummanin "kissahävittäjät" F4F Wildcat ja F6F Hellcat olivat kaikki tähtimoottorilla varustettuja. Luftwaffen Focke-Wulf Fw 190 osoitti kuitenkin tähtimoottorisen koneen pystyvän erinomaisiin suoritusarvoihin oikealla suunnittelulla. Koneessa oli aluksi ilmajäähdytteinen, 18-sylinterinen BMW 139 ja myöhemmin 14-sylinterinen BMW 801. Myöhemmässä Dora -mallissa Fw 190 siirtyi pommikonevalmistuksesta ylijääneeseen nestejäähdytteiseen Jumo 213 V-12 -moottoriin.
Sodan jälkeen potkurihävittäjien valmistus lopetettiin ja tähtimoottorit jäivät hallitsemaan ilmailualaa potkurikoneiden osalta. Moottorien suurentuessa tuli tarpeelliseksi lisätä sylinterejä useampaan riviin. Suurimmaksi sarjavalmisteiseksi lentokoneen tähtimoottoriksi jäi mm. Boeing B-50 -pommikoneissa käytetty 28-sylinterinen, nelirivinen Pratt & Whitney R-4360 Wasp Major joka tuotti tehokkaimmassa versiossaan 4 300 hv. Douglas Skyraider osoitti mäntämoottorikoneen edut Vietnamin sodassa nimenomaan siksi, että toiminta-aika kohteessa oli merkittävästi pidempi kuin suihkukoneilla ja moottori kesti kevyen ilmatorjunnan aiheuttamia vaurioita. Suihkumoottorin kehitys ja olalta laukaistavien ilmatorjuntaohjusten käyttö on sittemmin vienyt tämänkin edun.
[muokkaa] Pyörivä tähtimoottori
Pyörivä tähtimoottori on tähtimoottorityyppi, jossa potkuri ja moottori pyörivät yhdessä ja kampiakseli on kiinnitetty runkoon. Moottorityyppiä käytettiin ensimmäisen maailmansodan aikaisissa lentokoneissa kuten Fokker Dr.I ja Sopwith Camel.
Moottorin etuina oli keveys, jäähdytys ja vähäinen värinä. Värinä oli tuohon aikaan ongelma, koska moottorit ja potkurit olivat hidaskäyntisiä. Haittoina olivat suuret gyroskooppivoimat, jotka vaikeuttivat lentokoneen ohjattavuutta. Toisaalta hyrrävoimia käytettiin hyväksi hävittäjissä, jotka pystyivät tekemään sellaisia liikkeitä joita tavallinen lentokone ei pystynyt. Lisäksi haittana oli suuri polttoaineen ja öljyn kulutus ja keskipakoisvoimien takia rajoittunut kierrosluku. Pyörivä tähtimoottori jäi pois käytöstä 1920-luvulla tekniikan kehittymisen takia. [1].
[muokkaa] Muita käyttökohteita
Tähtimoottoria on käytetty panssarivaunuissa, esimerkiksi M4 Sherman-tankin joissain versiossa. Saksalaisessa Megola-moottoripyörässä käytettiin pyörivää tähtimoottoria etupyörässä. Megolaa valmistettiin 1921–1925. Italialainen kilpa-autoilija ja autosuunnittelija Felice Trossi kokeili epäonnistuneesti tähtimoottoria Monaco-Trossi-kilpa-autossa vuonna 1935.
[muokkaa] Katso myös
- Rivimoottori
- Kaksitahtimoottori
- Nelitahtimoottori
- Bokserimoottori
- R3
- V-moottori
- Wankelmoottori
- Townend-rengas
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Kysy mitä vain Helsingin kaupunginkirjasto.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- How Stuff Works artikkeli tähtimoottoreista (englanniksi)
