Graf Zeppelin

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee ilmalaivaa. Artikkeli laivasta, katso Graf Zeppelin (laiva)
Graf Zeppelinin ohjaamo ja matkustamo.
Graf Zeppelin Helsingissä 24.9.1930

LZ 127 "Graf Zeppelin" oli 1920-luvulla rakennettu saksalainen jäykkärunkoinen ilmalaiva, joka nimettiin saksalaisen ilmailun pioneerin kreivi Ferdinand von Zeppelinin mukaan. Saksan sana Graf tarkoittaa kreiviä.

Kehitys ja tekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreivi Zeppelinin jälkeen Luftschiffbau Zeppelinin johtoon nousi Hugo Eckener (1868-1954). Hän hankki rahoituksen LZ 127 ilmalaivan rakentamiseen vuonna 1926 Saksan hallitukselta ja toimi myös aluksen kapteenina. Ensimmäisen maailman sodan jälkeen valmistetut ilmalaivat ennen tätä olivat menneet sotakorvauksina sodan voittaneille ympärysvalloille. Hugo Eckener painotti lentoturvallisuutta uuden aluksen kehittämisessä. Pääinsinööri oli Ludwig Dürr (1878-1956), joka teki parannuksia Zeppelinin jäykkään ilmalaivarakenteeseen. Alumiiniprofiilista valmistettu pyörä runko jakautui kahteen osaan. Ilmalaivaa ilmassa pitävä yläosa oli täytetty vedyllä ja rungon alaosa taas Blau-kaasulla, joka on seos metaania ja muita olefiineja sekä hieman vetyä. Polttoaineena viidelle 550 hevosvoiman Maybach-moottorille käytetty Blau-kaasu on suunnilleen yhtä raskasta kuin ilma, jolloin ilma-aluksen lentopaino ei juurikaan muuttunut lennon aikana, kun käytettyä Blau-kaasua korvattiin ilmalla. Blau-kaasu otettiin käyttöön LZ 127 mallissa.[1]

Ilmalaivan ensilento oli 18. syyskuuta 1928 rakennuspaikalla Friedrichshafenissa. Rungon pituus oli 236.6 metriä, ja rungon tilavuus 105 000 . Neitsytlentonsa aikaan alus oli maailman suurin ilmalaiva. Suurin nopeus omin konein lennettäessä oli 128 km/h. Aluksessa oli noin 40 hengen miehistö ja matkustajia se pystyi ottaamaan 20. Matkustajiile oli tarjolla salonki ja kahden hengen makuuhytit, joten lentomukavuus oli hyvä.[2]

Lakehursting ilmalaivahalli

Lento Yhdysvaltoihin 1928[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alun perin Graf Zeppelin rakennettiin pelkästään koelentotarkoituksiin tulevia matkustajaliikenteen ilmalaivoja varten, mutta kustannusten kattamiseksi alus kuljetti myös matkustajia sekä postia. Lokakuussa 1928 alus lensi pisimmän lentonsa Saksasta Yhdysvaltoihin Lakehurstin kentälle New Jerseyhin, jossa sen miehistö vastaanotettiin paraatijuhlin ja kutsuttiin Valkoiseen taloon. Graf Zeppelin vieraili myöhemmin myös Italiassa, Palestiinassa ja Espanjassa. Toinen Amerikanlento toukokuussa 1929 peruttiin konerikon vuoksi.

Graf Zeppelinin maailmanympärimatkan reitti

Maailman ympärilento 1929[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuussa 1929 Graf Zeppelin kiersi maapallon. Reitti alkoi Lakehurstin kentältä Yhdysvalloista, ja kulki Saksan Friedrichshafenin, Japanin Tokion ja San Franciscon kautta takaisin Lakehurstiin. Matka alkoi 8. elokuuta ja päättyi 29. elokuuta, kestäen 21 päivää, 5 tuntia ja 31 minuuttia, josta lentoaikaa oli 12 päivää, 12 tuntia ja 13 minuuttia. Matkan kokonaispituus oli 31 000 kilometriä. Matkan rahoitti lehtikeisari William Randolph Hearst (1863-1951). Matkan onnistuminen turvasi LuftSchiffbau Zeppelinin toiminnan ja ilmalaivamatkustaliikenteen jatkumisen.[3]

Väkijoukko katselee Graf Zeppelinin laskeutumista vuonna 1930. Ison valtamerilaivan kokoinen ilmalaiva herätti huomiota.

Ilmalaivaliikenteen kehittyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useiden onnistuneiden pitkänmatkanlentojen jälkeen toukokuussa 1930 päätettiin avata ensimmäinen säännöllinen Atlantin ylittävä reittiliikenne. Suuresta lamasta ja lentokoneiden kehityksestä huolimatta Graf Zeppelin kuljetti postia ja matkustajia Atlantin yli aina vuoteen 1936 saakka. Vuonna 1931 alus suoritti myös tutkimusmatkan pohjoisnavalle.

Graf Zeppelinin rinnalle suunniteltiin toista samankaltaista ilma-alusta tunnuksella LZ 128. Tuhoisa brittiläisen ilmalaiva R 101:n onnettomuus sai kuitenkin Zeppelin-yhtiön harkitsemaan vetykaasun käyttöä ilmalaivojen nostokaasuna. LZ 128:aa korvaamaan tarkoitetussa LZ 129 Hindenburgissa oli tarkoitus käyttää nostokaasuna heliumia. Kuitenkin Yhdysvaltain kauppasaarrosta johtuen suuria määriä heliumia oli mahdotonta hankkia, joten Hindenburg muutettiin vetykaasunosteiseksi.

Hindenburgin tuhoisan onnettomuuden jälkeen matkustajien luottamus ilmalaivoihin loppui, ja vetykaasunosteisten ilmalaivojen käyttö matkustajaliikenteessä kävi miltei mahdottomaksi. Graf Zeppelin siirrettiin pois lentotehtävistä ja muutettiin museoksi vain kuukausi Hindenburgin tuhon jälkeen. Graf Zeppelinin ura päättyi lopullisesti toisen maailmansodan syttyessä. Natsi-Saksan ilmailuministerin Hermann Göringin määräyksestä kaikki jäykkärunkoiset ilmalaivat romutettiin ja niiden alumiinimateriaali käytettiin sotateollisuuden tarpeisiin.

Zeppelin-museo

Zeppelin museo ja kunnianosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksassa toimii Friedrichshafenissa, aivan Bodensee-järven rannalla Zeppelin-museo. Museon sisälle on rakennettu kahteen kerrokseen 1930-luvun Zeppelin-aluksen täysikokoinen, osittainen malli, jossa vierailijat voivat tutustua hytteihin, WC-tiloihin, käytäviin ja näköalasalonkiin sellaisina kuin matkustajat ne aikoinaan kokivat.

Suomessa ilmalaivan kunniaksi painettiin 1930 postimerkki. Postimerkkiarkin 28. postimerkissä on vuosiluvun 1930 kohdalla virhepainama 1830. Merkin arvo voi olla 2500 €. [4]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Graf Zeppelin.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chaline, Eric: 50 konetta, jotka muuttivat maailmaa (50 Machines that Changed the Course of History). Suom. Veli-Pekka Ketola. Quid Publishing, (suom. versio Moreeni 2013), 2012. ISBN 978-952-254-160-4. Suomi

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Chaline sivut 127-129
  2. Chaline sivut 129
  3. Chaline sivut 127
  4. http://www.hear.fi/wiki/images/2/22/Zeppelin.jpg

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]