Airbus A380

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Airbus A380
Singapore Airlinesin 9V-SKA, ensimmäinen kaupalliseen käyttöön tullut A380.
Singapore Airlinesin 9V-SKA, ensimmäinen kaupalliseen käyttöön tullut A380.
Tyyppi matkustajalentokone
Valmistaja Airbus S.A.S.
Ensilento 27. huhtikuuta 2005
Esitelty 25. lokakuuta 2007 Singapore Airlinesin kanssa
Status Tuotannossa
Valmistusmäärä 71 (maaliskuu 2012)[1] kpl
Yksikköhinta 317,2–337,5 milj. USD (2008)[2]

Airbus A380 on eurooppalaisen lentokonevalmistaja Airbusin rakentama laajarunkoinen matkustajalentokone, jonka lähin kilpailija on liki 40 vuotta suurimman matkustajakoneen titteliä hallussaan pitänyt Boeing 747. A380 on vuodesta 2007 ollut maailman suurin matkustajakone ja siihen mahtuu 853 matkustajaa.

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Airbus A380 (lempinimeltään superjumbo) on kaksikerroksinen koko pituudeltaan toisin kuin Boeing 747, jossa on etuosan yläkerrassa vain muutamia kymmeniä istumapaikkoja. A380-800 kuljettaa noin 525 matkustajaa kolmen luokan (ykkös-, business- ja turisti-) yhdistelmällä, mutta pelkillä turistiluokan istuimilla varustettuna koneeseen voidaan sijoittaa sertifioinnin sallima enimmäismäärä 853 matkustajaa. Osa lentoyhtiöistä (esim. Emirates) on suunnitellut jopa alle 500 paikan järjestelmiä, jolloin virkistystiloille jää lisää tilaa. Kilpailijan Boeing 747:een mahtuu tyypillisessä kolmen luokan konfiguraatiossa 370 matkustajaa.

Kone esiteltiin julkisuudelle Toulousessa, Ranskassa 18. tammikuuta 2005. Samalla yhtiö paljasti uuden sinivalkoisen värityksensä. Ensimmäinen lento oli 27. huhtikuuta 2005. Lennon lähtö- sekä saapumispaikkana toimi Toulousen Blagnacin lentokenttä Etelä-Ranskassa. Lennon päällikkönä oli Claude Lelaie ja kapteenina toimi Jacques Rosay. Miehistöön kuului heidän lisäkseen neljä koelentoinsinööriä. A380 saavutti lentokelpoisuussertifikaatin 12. joulukuuta 2006. Sertifikaatin myönsivät eurooppalainen EASA ja yhdysvaltalainen FAA.

A380:een voi verrata myös B-52 Stratofortress -pommikonetta, joka on noin 49 metriä pitkä, 12,4 metriä korkea ja jonka siipien kärkiväli on 56,4 metriä. Jopa B-52 on siis pieni kone Airbusin uutuuteen verrattuna. Suurin A380-800F-mallin lentoonlähtöpaino on 590 000 kilogrammaa, mikä on hieman vähemmän kuin Antonov An-225 -rahtikoneen 600 000 kg.

Rakentamisessa käytetään myös lentokoneiden valmistuksessa uutta laserhitsausta, joka nopeuttaa alumiinilevyjen yhteenliittämistä huomattavasti. Työ, johon perinteisellä tavalla kuluu noin viisi tuntia, onnistuu laserilla noin puolessa tunnissa. Laserhitsattu sauma ei altistu ajan myötä yhtä paljon korroosiolle kuin perinteinen hitsaussauma. Laseria käytetään myös rungon alumiinilevyjen leikkauksessa. Tietokoneohjatun laserin tarkkuus on omaa luokkaansa, ja kun levyt ovat juuri sen kokoisia kuin tarve on, rakenne kestää paremmin ja se on myös kevyempi.

A380 on toinen liikennelentokone, joka on suunniteltu täysin tietokoneella; ensimmäinen oli Boeing 777. Nykyaikaiset tietoverkot mahdollistivat myös sen, että koneen eri osa-alueita pystyttiin suunnittelemaan eri maissa ja myös alihankkijoilla oli mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun. Samalla tavalla myös osien valmistusta pystytään hajauttamaan. Suurimpia komponentteja valmistetaan niin Espanjassa, Ranskassa, Englannissa kuin Saksassakin. Myös suomalainen yritys Patria (Patria Aerostructures) on suunnitellut ja valmistaa A380:n siipiin ilmanohjaimia. Siipien lentojarrujen kaltaiset spoilerit on suunniteltu ja valmistetaan Suomessa, Patrian tehtaalla Jämsän Hallissa.

Airbus A380 -koneen poikkileikkaus. Matkustamo on kaksikerroksinen koko koneen pituudelta.

Koneiden eri puolilla Eurooppaa valmistetut osat (siivet Englannissa, rungon alaosa ja pyrstö Espanjassa, rungon osat Saksassa sekä mm. ohjaamo Ranskassa) kuljetetaan Ranskan Toulouseen, jonne on rakennettu uusia koneiden kokoonpanohalleja. Koneille tarvittiin uudet kokoonpanohallit, sillä mihinkään aikaisemmista ne eivät olisi mahtuneet. Toulousessa kootut koneet lennetään Hampuriin maalattaviksi. Koneet saavat siellä modernin pintamaalinsa, jonka koostumukseen on kiinnitetty huomiota muun muassa painonsäästön kannalta. Silti maalia kuluu 3 600 litraa konetta kohden. Koneet myös sisustetaan Hampurissa. Airbus rakentaa myös muualle uusia tuotanto- ja suunnittelulaitoksia.

Uusi, leveä ja kaksikerroksinen kone avasi lentoyhtiöille uusia mahdollisuuksia. Ne eivät rajoitu enää B747:n yläkerrassa olevaan pieneen baariin, vaan nyt koneeseen voidaan lentoyhtiön toivomuksesta rakentaa ravintola, omat tilat liikemiehille, kuntosali, pelihalli, kasino, entistä paremmat WC-tilat, kunnollisia makuutiloja ja niin edelleen.

Koneesta tehtäneen matkustajaversion ohella myös rahtiversio. Rahtiversiossa A380-800F on matkustajaversion tapaan kolme kantta, jotka kaikki ovat rahtikäytössä. Se pystyy kantamaan 150 tonnia rahtia, mikä on noin 20 tonnia enemmän kuin B747:n rahtiversio. (Rahtiversion ongelmista on kerrottu alempana.)

Tulevaisuudessa A380-800-malli saanee isosiskon. Airbus A380-900-malli kuljettaisi yhdessä luokassa lähes tuhat ihmistä. Nykyisen 800-version siivet on suunniteltu pitäen silmällä juuri tätä suurempaa sisarmallia, joten rakenteelliset muutokset koskisivat ensisijaisesti runkoa ja moottoreita. Lentoyhtiöistä ainakin Emirates on ilmoittanut hankkivansa myös 900-mallin koneita, mikäli Airbus tämän jättiläisen jonain päivänä rakentaa.

Taloudellisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Boeing 747 edustaa Airbusin mukaan jo vanhaa suunnittelua ja tekniikkaa, vaikka koneeseen on vuosien varrella tehty monia uudistuksia. Airbus on laskenut, että kulut lennetyllä kilometrillä per matkustaja ovat jopa 20 % pienemmät kuin Boeing 747-400:lla, kun käytetään uusia kevyempiä komposiittimateriaaleja, modernia suunnittelua ja kehittynyttä moottoritekniikkaa.[1]

Rolls-Royce Trent 900 -moottori.

Rolls-Roycen uuden moottoritekniikan avulla lähtötilanteessa syntyvän lentomelun sanotaan puolittuvan, jos konetta verrataan Boeingin vastaavaan. Uudet moottorit ovat myös huomattavasti taloudellisempia, ne käyttävät noin 13 prosenttia vähemmän polttoainetta kuin 747:n moottorit tällä hetkellä kuluttavat. Näiden Rolls-Roycen uusien Trent 900 -moottoreiden on sanottu kuluttavan suhteessa suunnilleen saman verran polttoainetta kuin modernin henkilöauton dieselmoottori.lähde?

Vaikka A380 pystyy lentämään yhdellä tankkauksella jopa 16 000 kilometriä, sen käytännöllisyys ei nykymaailman suurkaupungeissa rajoitu pitkiin matkalentoihin. Sitä voitaisiin käyttää esimerkiksi Japanissa suurten kaupunkien välisessä liikenteessä.

Numeroina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Airbus A380 ensilentonsa jälkeen.
  • Pituus: 73 m
  • Siipien kärkiväli: 79,8 m
  • Siipipinta-ala: 845 m²
  • Rungon leveys: 7,14 m
    • Alakerran matkustamo: 6,55 m
    • Yläkerran matkustamo: 5,84 m
  • Korkeus (laskutelineistä peräsimen huippuun): 24,1 m
  • Polttoainetilavuus: 310 000 litraa
  • Massa tyhjänä (OEW): 277 000 kg
  • Suurin lentoonlähtömassa (MTOW): 560 000 kg
  • Suurin laskeutumismassa (MLW): 386 000 kg
  • Normaali lentonopeus: Mach 0,85 / 902 km/h
  • Suurin operointinopeus: Mach 0,89 / 945 km/h
  • Suurin lentonopeus: Mach 0,96 / 1 019 km/h
  • Lentomatka: 14 800 km (8 000 nm)[3]
  • Suurin lentokorkeus 13 115 m
  • Vaadittava kiitotien pituus koneen ollessa painavimmillaan (560 t): 2 750 m
  • Moottorit: 4× Rolls-Royce Trent 970/B (A380-841), Rolls-Royce Trent 972/B (A380-842), Engine Alliance GP 7270 (A380-861)

RR Trent 900: Kolmeen sisäkkäiseen akseliin perustuva korkean ohivirtaussuhteen kaasuturbiini-puhallinmoottori. Pituus 4,55 m. Puhaltimen halkaisija 2,94 m. Paino 6 271 kg. Työntövoima 310–370 kN. Ohivirtaussuhde 8,7:1. Painesuhde 37–39

EA GP 7270: Kahteen sisäkkäiseen akseliin perustuva korkean ohivirtaussuhteen kaasuturbiini-puhallinmoottori. Pituus 4,7 m. Puhaltimen halkaisija 2,95 m. Paino 6 712 kg. Työntövoima 363 kN. Ohivirtaussuhde 8,7:1. Painesuhde 43,9

Tilaukset ja toimitusaikataulu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen matkustajaversio toimitettiin Singapore Airlinesille 15. lokakuuta 2007,[4] ja se lensi sillä ensimmäisen reittilennon torstaina 25. lokakuuta 2007 Singaporesta Sydneyhin. Toisen koneen luovutuslento tapahtui 11. tammikuuta 2008. Kolmas A380, jonka Airbus toimitti samaiselle lentoyhtiölle (SIA), lensi ensimmäisen kaupallisen lennon Lontooseen, ja samalla Eurooppaan 18. maaliskuuta 2008.

Airbus joutui kehitysvaiheen aikana kolmeen kertaan lykkäämään A380:n toimitusaikataulua, ja kokonaisviivästykseksi tuli lopulta vähän alle kaksi vuotta. Viivästyksien johdosta kuriiriyhtiö FedEx perui tilaamiensa rahtikoneiden tilaukset kokonaan. Myös UPS-yhtiö perui kymmenen rahtikoneen tilauksensa. Lisäksi Emirates muutti rahtikonetilauksensa matkustajakoneiksi. Näiden peruutusten johdosta Airbus keskeytti toistaiseksi työt kokonaan rahtikoneversion parissa. Yhtään uutta rahtikonetilausta ei ole tullut vuoden 2011 loppuun mennessä.

Koneesta on 324 vahvistettua tilausta toukokuussa 2014.[5] A380:n lanseeraushetkellä Airbus oli laskenut koneen kehityskustannuksien tulevan katetuiksi, kun 270 konetta on myyty. Vakavien viivästymisten johdosta Airbus joutui nostamaan koneiden määrän 420 koneeseen. Vuoden 2006 tilinpäätöstilaisuudessa 4. toukokuuta 2007 Airbus joutui myöntämään, ettei edes 420 konetta riitä kattamaan yksin kehityskustannuksia. Airbus kieltäytyi antamasta enää uutta konemäärää, jolla Airbus pääsisi taloudellisesti kuiville. Airbus odottaa myyvänsä koneita 750 kappaletta.

Vierailut Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lufthansan A380-800 D-AIMB Helsinki-Vantaan kentällä 15.9.2010.

Lufthansan Airbus A380-800, rekisteritunnukseltaan D-AIMB, vieraili Helsinki-Vantaan lentoasemalla 15. syyskuuta 2010. Tukholmasta tullut kone laskeutui klo 14.41 ja jatkoi matkaansa Osloon klo 16.54. Vierailun pääasiallinen tarkoitus oli testata Helsinki-Vantaan lentoaseman soveltuvuutta konetyypin varakentäksi mahdollisia teknisiä välilaskuja varten.[6] [7]

Torstai-iltana 18. tammikuuta 2013 klo 22:37 Emiratesin Airbus A380-800 teki välilaskun poikkeuksellisesti Helsinki-Vantaan lentokentälle Moskovan sääolosuhteiden takia. Domodedovon lentokentällä satoi sankasti lunta.[8]

Onnettomuudet ja vaaratilanteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Qantasin Airbus A380 (Lento numero QF32) teki hätälaskun Singaporeen 4. marraskuuta 2010. Kone oli lennolla Lontoosta Singaporen kautta Sydneyyn. Singaporesta lähdön jälkeen yhdessä sen neljästä moottorista turbiinikiekko särkyi ja osat lensivät räjähdysmäisesti eri suuntiin. Lentävät kappaleet vaurioittivat siipeä pahoin ja moottorikotelon osia putosi alla olevaan maastoon. Kone palasi Changin kansainväliselle lentoasemalle. Kone laskeutui turvallisesti, ja tapauksesta ei aiheutunut henkilövahinkoja. Tapauksen jälkeen Qantas keskeytti A380-lennot tutkimusten ajaksi. Vaurio aiheutui moottorin valmistusvirheestä: öljykanavia oli porattu virheellisesti useissa moottoreissa. Vuotava öljy syttyi tuleen ja palon aiheuttama kuumuus sai turbiinikiekon särkymään. [9] Moottorien valmistaja Rolls-Royce vaihtoi noin 40 superjumbon Trent 900 -moottoria. RR:n moottoreita käyttävien Qantasin, Singapore Airlinesin ja Lufthansan koneisiin vaihdettiin moottorit.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Airbus A380.
videotiedosto
Multimedia-icon.svg
Airbus A380 rullaa kentällä ennen ensilentoaan

(tiedoston kuvaus)

ohje