Douglas DC-8

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
NASA Dryden DC-8

Douglas DC-8 eli DC-8 on nelimoottorinen, kapearunkoinen, pitkän ja keskipitkän toimintamatkan matkustajalentokone, jota valmisti yhdysvaltalainen Douglas Long Beachin tehtailla Kaliforniassa, Yhdysvalloissa, vuosina 19591972.[1] Konetyyppi oli Boeing 707:n pahin kilpailija. Konetyyppiä on vielä käytössä rahtiliikenteessä.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

DC-8 oli Douglasin lentokonetehtaan ensimmäinen matkustajalentokone, johon asennettiin suihkumoottorit. DC-8-konetta alettiin suunnitella vuonna 1955, sen ensilento tapahtui vuonna 1958 ja liikennöinti aloitettiin vuonna 1959. DC-8:n pahin kilpailija Boeing 707 ehti kuitenkin liikenteeseen jo vuonna 1958. Tämä vuoden 'myöhästyminen' oli merkittävä takaisku Douglasille, sillä Boeing 707 ehti vallata markkinat, mikä heikensi DC-8:n kysyntää.

DC-8 Series 10 oli alkuperäinen versio, jota valmistettiin vain 28 kappaletta Deltalle ja United Airlinesille. DC-8 Series 20 oli samanlainen, mutta siinä oli tehokkaammat moottorit ja suurempi kantavuus. Näitä koneita valmistettiin 34 kappaletta.

Kansainvälisiä reittejä varten suunniteltiin DC-8 Series 30 ja DC-8 Series 40. Series 30:ssä oli kolmanneksen suurempi polttoainekapasiteetti sekä vahvistettu runko ja laskeutumisteline. Series 40:ssä oli samanlainen, mutta siinä oli tehokkaammat ja hiljaisemmat Rolls-Roycen moottorit. Malli ei kuitenkaan ollut kovin suosittu.

DC-8 Series 50 oli lyhytrunkoinen malli, jossa oli tehokkaat moottorit. Tämä malli oli melko suosittu ja sitä valmistettiin 88 kappaletta.

DC-8 Super 60 teki ensilentonsa 1966 ja tämä malli osoittautui suosituksi. Tämä versio oli huomattavasti pidempi kuin Series 50. Sen suurin matkustajakapasiteetti oli 259, ja se oli suurin kapearunkoinen matkustajakonetyyppi, kunnes Boeing 757-300 tuli markkinoille 1999. Super 60 oli myös suurin matkustajakone jumbojetin eli Boeing 747:n tuloon saakka. Tätä mallia valmistettiin 88 kappaletta.

DC-8 Super 70 on Super 60:stä kehitetty malli, jossa on uudenaikaisemmat moottorit.

DC-8:sta oli myös rahtiversioita (F) sekä konversiomalleja (CF), joita voitiin muuttaa matkustaja- ja rahtikäytön välillä. Mm. Finnairilla oli DC-8-62CF-koneita vuodesta 1969 alkaen.

DC-8 oli aikanaan toiseksi suosituin matkustajalentokonetyyppi Boeing 707:n jälkeen. DC-8 on osoittautunut myös tekniseltä kestävyydeltään erinomaiseksi, monilla koneilla on lennetty yli 100 000 tuntia, ja ne ovat edelleen liikenteessä. DC-8:aa voisi ehkä sanoa kaikkien aikojen kestävimmäksi matkustajakoneeksi.

Käyttö Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa eri DC-8 versioita ovat käyttäneet Finnair, Kar-Air ja Spear Air. Viimeiset DC-8 koneet poistuivat Suomen ilma-alusrekisteristä 1980-luvun puolivälissä. Suomen posti on julkaissut 1.11.1963 DC-8-aiheisen postimerkin.

  • Finnair, DC-8-62CF ja DC-8-62
  • Kar-Air, 1 kpl DC-8-51 ja 1 kpl DC-8-62
  • Spear Air, 2 kpl DC-8-32 (OH-SOA ja OH-SOB)

Teknisiä tietoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

DC-8:ssa tarvittiin kolmen hengen miehistö: kapteeni, perämies ja lentomekaanikko.

DC-8-muunnelmien ominaisuudet
Series 50 Super 60 Super 70
DC-8-61 DC-8-62 DC-8-63 DC-8-71 DC-8-72 DC-8-73
Moottorit 4 kpl 80,1 kN Pratt & Whitney JT3D3 4 kpl 80,1 kN Pratt & Whitney JT3D-3B 4 kpl 84,5 kN Pratt & Whitney JT3D-7 4 kpl 84,5 kN Pratt & Whitney JT3D-7 4 kpl 97,9 kN CFM International CFM562C5
Siipien kärkiväli, m 43,41 43,41 45,23 45,23 43,41 45,23 45,23
Pituus, m 45,87 57,12 47,98 57,12 47,98 57,12
Korkeus, m 12,91 12,92 12,92 12,92 12,92 12,92 12,92
Siipien ala, m² aiemmin 257,6, myöhemmin 266,5 267,9 271,9 271,9 267,9 267,9 271,9
Suurin suositeltu nopeus, km/h 933 965 965 965 887 1) 887 1) 887 1)
Toimintamatka enimmäiskuormalla, km 9 205 6 035 6 035 6 035 8 950
Enimmäistoimintamatka, km 11 260 11 260 11 260 11 260
Paino tyhjänä, kg 60 020 67 538 64 366 75 500 75 500
Suurin lentoonlähtöpaino, kg 147 415 147 415 151 950 162 025 162 025
Matkustajamäärä 179 259-269 259-269
Valmistettu määrä, kpl 295 2) 262

Huom:

1) Super 70 -sarjan suurin taloudellinen matkanopeus 850 km/h.

2) Series 50:tä valmistettiin 1950-luvun lopun ja 1960-luvun lopun välillä. Näitä koneita on vielä joitakin liikenteessä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Douglas DC-8.
  • Berger, Rolf: Maailman lentokoneet, s. 66. Suom. Väisänen, Hannu. Hämeenlinna: Karisto Oy, 2010. ISBN 978-951-23-5212-8. (suomeksi)
  • Eden, Paul; Moeng, Soph (toim.): The encyclopedia of world aircraft. Enderby, Leicester: Silverdale Books, 2002. ISBN 1-85605-705-4. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Eden 2002 s. 607