Kalifornia
Sivulta puuttuu
|
|||||
| Osavaltion lempinimi: The Golden State | |||||
 |
|||||
| Yhdysvaltain osavaltiot | |||||
| Pääkaupunki | Sacramento | ||||
| Suurin kaupunki | Los Angeles | ||||
| Kuvernööri | Jerry Brown | ||||
| Viralliset kielet | englanti | ||||
| Pinta-ala | 423 970 km² (3.) | ||||
| - Maa-ala | 403 933 km² | ||||
| - Vesiala | 20 037 km² (4,73 %) | ||||
| Väestö (2010) | |||||
| - Asukkaita | 37 253 956 (1.) | ||||
| - Asukastiheys | /km² () | ||||
| Liittovaltion osavaltioksi | |||||
| - Päivämäärä | 9. syyskuuta 1850 | ||||
| - Järjestyksessä | 31. | ||||
| Aikavyöhyke | Tyynenmeren: UTC-8/-7 | ||||
| Leveyspiiri | 32°32'N - 42°N | ||||
| Pituuspiiri | 114°8'W - 124°26'W | ||||
| Leveys | 400 km | ||||
| Pituus | 1 240 km | ||||
| Pinnanmuodostus | |||||
| - Korkein kohta | 4 418 m | ||||
| - Keskikorkeus | 884 m | ||||
| - Matalin kohta | -86 m | ||||
| Lyhenteet | |||||
| - Postilyhenne | CA | ||||
| - ISO 3166-2 | US-CA | ||||
| Sivusto | www.ca.gov | ||||
 |
|||||
|---|---|---|---|---|---|
Kalifornia on Yhdysvaltain osavaltio Pohjois-Amerikan länsirannikolla Tyynenmeren rannalla. Osavaltion väkiluku oli 37 253 956 vuoden 2010 väestönlaskennassa.[1] Kalifornia on Yhdysvaltain väkirikkain osavaltio ja kolmanneksi laajin pinta-alaltaan Alaskan ja Texasin jälkeen.
Osavaltiossa sijaitsee Yhdysvaltain toiseksi ja kuudenneksi suurimmat metropolialueet, Los Angelesin metropolialue sekä San Franciscon lahden ympäristö. Kahdeksan Yhdysvaltain viidestäkymmenestä suurimmasta kaupungista sijaitsee Kaliforniassa: Los Angeles, San Diego, San Jose, San Francisco, Fresno, Sacramento, Long Beach ja Oakland. Osavaltion pääkaupunki on Sacramento.[2] Eteläinen Kalifornia on tiheästi asuttu ja suurin osa väestöstä elää korkeintaan 80 kilometrin etäisyydellä Tyynestämerestä.
Osavaltion nimi tulee Garci Rodríguez de Montalvon, 1500-luvun kirjailijan, teoksesta Las sergas de Esplandián, jossa on California-niminen saariparatiisi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Ennen eurooppalaisten tuloa Kalifornian alueella asui yli 70 eri intiaaniheimoa, kuten chumashit, pomot ja salinanit.
Ensimmäinen Tyynenmeren rannikkoa tutkinut eurooppalainen oli Juan Rodriguez Cabrillo vuonna 1542, häntä seurasi 37 vuotta myöhemmin Francis Drake 1579. 1700-luvun lopulla espanjalaiset lähetyssaarnaajat perustivat pieniä asumuksia Kalifornian niemimaan pohjoispuolelle. Espanja sai Kalifornian haltuunsa juuri ennen venäläisten tuloa sinne, venäläiset perustivatkin vain muutamia asutuspaikkoja. Meksikon itsenäistyttyä lähetysasemat joutuivat Meksikon hallitukselle, ja ne purettiin ja hylättiin.
Vuoden 1847 Meksikon–Yhdysvaltain sodan jälkeen Kalifornia jaettiin valtioiden kesken. Meksikon puoleisesta Baja Californiasta tuli Baja Californian ja Baja California Surin osavaltiot ja Yhdysvaltain puoleisesta Alta Californiasta Yhdysvaltain Kalifornian osavaltio 1850.
Vuonna 1848 Kaliforniassa oli noin 4 000 espanjaa puhuvaa asukasta. Kalifornian kultalöytöjen jälkeen alueella alkoi väkiryntäys, ja eurooppalaiset siirtolaiset julistautuivat itsenäiseksi Kalifornian tasavallaksi 10. kesäkuuta 1846 kapinoiden Meksikoa vastaan. Presidenttinä oli William B. Ide. Tasavalta kuitenkin päättyi lyhyeen 9. heinäkuuta kommodori John D. Sloatin taistelulaivan purjehdittua San Franciscon lahteen ja vaadittua Kaliforniaa Yhdysvalloille. Vuonna 1850 maa liitettiin osavaltiona liittovaltioon.
Sisällissodan aikana väki jakaantui pohjoisen ja etelän kannattajiin, ja vaikka Kalifornia liittyi pohjoisen puolelle, molemmille puolille mentiin vapaaehtoisina.
Ensimmäinen rautatie yhdisti rannikot 1869. Kalifornian havaittiin soveltuvan trooppisten hedelmien kasvatukseen ja maanviljelyyn yleensä.
Vuosina 1900–1965 asukasluku kasvoi alle miljoonasta Yhdysvaltain suurimmaksi. Väestö koostuu lukuisista etnisistä ryhmistä ja on monikulttuurinen. Osavaltio on nykyisin Yhdysvaltain teknologian ja elokuvateollisuuden keskus ja merkittävä maataloustuottaja.
[muokkaa] Maantiede
Kaliforniaa rajoittavat Tyynimeri, Oregon, Nevada, Arizona ja Meksikon Baja California.
Maantieteellisesti se koostuu hedelmällisestä Keskuslaaksosta, vuorijonoista ja aavikoista. Pääosa asutuksesta on viileimmillä rannikon alueilla Tyynenmeren rannalla, erityisesti San Franciscossa, San Joséssa, Los Angelesissa ja San Diegossa. Osavaltion pääkaupunki Sacramento sijaitsee kuitenkin keskuslaaksossa.
Idässä keskuslaaksoa rajaa Sierra Nevada, pohjoisessa Kaskadit ja etelässä Tehachapivuoret. Korkein kohta on Mount Whitney Sierra Nevadalla 4 418 metriä. Sierra Nevadan vuoristossa sijaitsee myös Yosemiten kansallispuisto. Etelässä vuorien takana on Mojaven aavikko, jonka koillispuolella sijaitsee Kuolemanlaakso, Pohjois-Amerikan matalin ja kuumin paikka. Tyynenmeren rannalla kasvaa suojeltuja punapuita Sequoia sempervirens. Ne ovat maailman korkeimpia puita. Mammuttipetäjät Sequoiadendron giganteum kasvavat Sierra Nevadalla. Ne ovat tilavuudeltaan maailman suurimpia puita.
Kalifornia tunnetaan maanjäristyksistään, joita esiintyy San Andreasin siirroksen alueella. Alueella on myös aktiivisia tulivuoria, kuten Mammoth Mountain. Lassen Peak -tulivuori purkautui viimeksi vuonna 1917.[3]
Kaliforniassa on usein vaarallisia maastopaloja. Lokakuussa 2003 Etelä-Kalifornian maastopalot polttivat 800 000 eekkeriä (noin 3 200 neliökilometriä), tuhosivat 3 400 kotia ja tappoivat 22 henkeä.[4] Lokakuussa 2006 maastopalojen sammutustöissä kuoli useita palomiehiä. Kuvernööri Arnold Schwarzenegger julisti 27. lokakuuta 2006 100 000 dollarin palkkion tuhopolttajien löytymiseen johtavista tiedoista.[5]
[muokkaa] Suurimpien kaupunkien asukasluvut
| 1. | Los Angeles | 4 094 764 |
| 2. | San Diego | 1 376 173 |
| 3. | San José | 1 023 083 |
| 4. | San Francisco | 856 095 |
| 5. | Fresno | 502 303 |
| 6. | Long Beach | 494 709 |
| 7. | Sacramento | 486 189 |
| 8. | Oakland | 430 666 |
| 9. | Santa Ana | 357 754 |
| 10. | Anaheim | 353 643 |
(Tilastot tammikuulta 2010)[6]
[muokkaa] Ilmasto
-
Pääartikkeli: Kalifornian ilmasto
Kalifornian ilmasto vaihtelee suuresti paikasta toiseen, sillä osavaltio on pitkä pohjois-eteläsuunnassa, sen länsiosat ovat rannikolla ja itäosat sisämaassa vuorten suojassa, ja korkeuserotkin ovat suuret Kuolemanlaaksosta merenpinnan alapuolelta Mount Whitneylle yli neljän kilometrin korkeuteen.[7]
Suuressa osassa osavaltiota vallitsee välimerenilmasto: kesät ovat kuumia ja kuivia, talvet viileitä ja sateisempia. Kylmä Kalifornian merivirta rannikon lähellä viilentää rannikkoalueiden kesiä, sisämaassa kesät ovat kuumempia. Vuoristossa on vuoristoilmasto. Vuorijonojen takana on aavikkoalueita.
[muokkaa] Talous
-
Pääartikkeli: Kalifornian talous
Kalifornia tuottaa 13 prosenttia Yhdysvaltain bruttokansantuotteesta. Osavaltion bruttotuote (engl. gross state product (GSP) on noin 1,55 biljoonaa (1 550 000 000 000 Yhdysvaltain dollaria vuonna 2004) ollen suurempi kuin minkään muun Yhdysvaltain osavaltio. Valtiona Kalifornia sijoittuisi seitsemänneksi maailmassa Yhdysvaltain, Kiinan, Japanin, Saksan, Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan jälkeen (ostovoiman mukaan).
Kalifornia on myös koti useille merkittäville talouden aloille kuten Hollywood (viihdeteollisuus), Kalifornian Keskuslaakso (maatalous), Piilaakso (tietokoneet ja huipputeknologia) ja viinintuotantoalueet kuten Santa Barbara ja Pohjois-Kalifornian Wine Country.
Tärkeimpiä maataloustuotteita ovat hedelmät, vihannekset, maitotuotteet ja viinit. Piilaakson korkean teknologian alat ajautuivat taantumaan Internet-buumin jälkeen, mutta lääketieteellinen tekniikka, videopelit ja animaatio ovat tuoneet kasvua.
Tammikuussa 2007 jäämyrsky ja kylmä sää tuhosi Los Angeles Timesin mukaan Kaliforniassa appelsiini-, sitruuna ja sitrussatoa jopa 1,1 miljardin dollarin arvosta.[8]
[muokkaa] Liikenne
Los Angelesin kansainvälinen lentoasema ja San Franciscon kansainvälinen lentoasema on ensisijaisia solmukohtia Tyynenmeren ylittävälle ja Pohjois-Amerikan itä–länsi-suuntaiselle liikenteelle. Osavaltiossa on noin tusina muuta tärkeää siviililentoasemaa ja lukuisia muita laskeutumispaikkoja pienemmille lentokoneille.
[muokkaa] Väestö
Asukkaita Kaliforniassa oli 33 871 648 vuonna 2000. Kaliforniassa on 478 kaupunkia, joista suurin osa on metropolialueilla. Osavaltion asukkaista 68 % asuu kahdella suurella metropolialueella, Suur-Los Angelesin ja San Franciscon lahden alueella. Väestönlaskennan mukaan Kaliforniassa ei ole selkeää enemmistöryhmää. Espanjaa puhuvia on noin kolmannes, muita merkittäviä ryhmiä ovat aasialaiset, mustat ja intiaanit. Espanjan puhujien ennustetaan olevan enemmistönä vuoteen 2040 mennessä.
[muokkaa] Asukasmäärän kehitys
| 1850: 92 597 | 1860: 379 994 | 1870: 560 247 |
| 1880: 864 694 | 1890: 1 213 398 | 1900: 1 485 053 |
| 1910: 2 377 549 | 1920: 3 426 861 | 1930: 5 677 251 |
| 1940: 6 907 387 | 1950: 10 586 223 | 1960: 15 717 204 |
| 1970: 19 953 134 | 1980: 23 667 902 | 1990: 29 760 021 |
| 2000: 33 871 648 | 2009: 36 961 664 |
[muokkaa] Kielet
Vuonna 2005 kalifornialaisista yli 5-vuotiaista puhui äidinkielenään englantia 57,59 % ja espanjaa 28,21 %. Filipino oli kolmanneksi puhutuin kieli 2,04 % osuudella, seuraavana kiinan kieli 1,59 %, vietnam 1,4 % ja korean kieli 1,05 %.
[muokkaa] Uskonnolliset ryhmät
- Kristittyjä – 75%
- Protestantteja – 38 %
- Baptisteja – 8 %
- Presbyteriaaneja – 3 %
- Metodisteja – 2 %
- Luterilaisia – 2 %
- Muita protestantteja – 23 %
- Katolisia – 34 %
- Muita kristittyjä – 3 %
- Protestantteja – 38 %
- Juutalaisia – 2 %
- Muita uskontoja – 3 %
- Uskonnottomia – 20 %
[muokkaa] Kulttuuri
Kaliforniassa on monia tunnettuja yliopistoja. Kalifornian yliopisto toimii kymmenellä kampuksella.
Kaliforniassa on monia tunnettuja huvipuistoja kuten Disneyland.[9]
[muokkaa] Urheilu
Kaliforniassa kisattiin talviolympialaiset vuonna 1960 (Squaw Valley) ja kesäolympialaiset vuosina 1932 (Los Angeles) ja 1984 (Los Angeles), sekä jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1994.
Kaliforniassa on kisattu pitkään moottoriurheilussa. Long Beachissa kisataan joka vuosi IndyCar-sarjan kisa.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Kalifornian virallinen sivusto
- Matkaopas aiheesta California Wikitravelissa (englanniksi)
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Population Distribution and Change: 2000 to 2010 (PDF) maaliskuu 2011. U.S. Census Bureau. Viitattu 18.10.2011. (englanniksi)
- ↑ Citypopulation
- ↑ Eruptions of Lassen Peak, California, 1914 to 1917 U.S. Geological Survey. Viitattu 20.8.2010. (englanniksi)
- ↑ California Department of Forestry & Fire ProtectionLarge Fires 2003
- ↑ Schwarzenegger Issues $100,000 Reward Toward Arrest of ArsonistGov. Office of the Governer 10.27.2006
- ↑ E-1 Population Estimates for Cities, Counties and the State with Annual Percent Change — January 1, 2009 and 2010 California Department of Finance. Viitattu 20.8.2010. (englanniksi)
- ↑ Climate of California
- ↑ Los Angeles Times 16.1.2007. Alkuperäinen internet-lähde (http://www.latimes.com/news/local/la-me-cold16jan16,0,487422.story?coll=la-home-headlines) ei enää saatavana.
- ↑ http://www.californiatouristguide.com/california-amusement-parks/
Ilmasto | Piirit | Talous | Vaalit | Maantiede | Hallinto | Kuvernöörit | Historia | Politiikka | Teemasivu
| Osavaltiot: | Alabama | Alaska | Arizona | Arkansas | Colorado | Connecticut | Delaware | Etelä-Carolina | Etelä-Dakota | Florida | Georgia | Havaiji | Idaho | Illinois | Indiana | Iowa | Kalifornia | Kansas | Kentucky | Louisiana | Länsi-Virginia | Maine | Maryland | Massachusetts | Michigan | Minnesota | Mississippi | Missouri | Montana | Nebraska | Nevada | New Hampshire | New Jersey | New Mexico | New York | Ohio | Oklahoma | Oregon | Pennsylvania | Pohjois-Carolina | Pohjois-Dakota | Rhode Island | Texas | Tennessee | Utah | Vermont | Virginia | Washington | Wisconsin | Wyoming |
| Liittopiiri: | Kolumbian piiri (Washington, DC) |
| Saarialueet: | Amerikan Samoa | Guam | Pohjois-Mariaanit | Puerto Rico | Yhdysvaltain Neitsytsaaret |
| Erillisalueet: | Bajo Nuevo Bank | Baker | Howland | Jarvis | Johnstonin atolli | Kingmanin riutta | Midwaysaaret | Navassa | Palmyran atolli | Serranilla Bank | Wake |
