Minnesota

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Yhdysvaltain osavaltiota. Muita Minnesota-nimeen liittyviä artikkeleita löytyy täsmennyssivulta.
State of Minnesota
Minnesotan lippu Minnesotan vaakuna
Osavaltion lippu Osavaltion sinetti
Osavaltion lempinimi: North Star State, The Land of 10,000 Lakes, The Gopher State
Yhdysvaltain kartta, jossa Minnesota korostettuna
Yhdysvaltain osavaltiot
Pääkaupunki Saint Paul
Suurin kaupunki Minneapolis
Kuvernööri Mark Dayton (D)
Viralliset kielet Ei ole
Pinta-ala 225 365 km² (12.)
 - Maa-ala 206 189 km²
 - Vesiala 18 981 km² (8,43 %)
Väestö (2010)
 - Asukkaita 5 303 925 (21.)
 - Asukastiheys 23,53/km² (31.)
Liittovaltion osavaltioksi
 - Päivämäärä 11. toukokuuta 1858
 - Järjestyksessä 32.
Aikavyöhyke UTC-6/5
Leveyspiiri 43°34'N - 49°23'50.26"N
Pituuspiiri 89°34'W - 97°12'W
Leveys 400 km
Pituus 645 km
Pinnanmuodostus
 - Korkein kohta 701 m
 - Keskikorkeus 365 m
 - Matalin kohta 183 m
Lyhenteet
 - Postilyhenne MN
 - ISO 3166-2 US-MN
Sivusto www.state.mn.us
Liberty 2005 3.jpg
Löydä lisää Yhdysvaltoihin liittyviä artikkeleitaYhdysvaltojen teemasivulta

Minnesota on 32. Yhdysvaltoihin liittynyt osavaltio. Pohjoisessa keskilännessä sijaitsevan North Star Staten rajanaapureita ovat Kanada pohjoisessa sekä Pohjois-Dakotan, Etelä-Dakotan, Iowan ja Wisconsinin osavaltiot. Osavaltion väkiluku vuonna 2010 oli 5 303 925.[1] Suurimmat kaupungit ovat Minneapolis, pääkaupunki Saint Paul, Duluth ja Saint Cloud. Osavaltio on tunnettu yli 15 000 järvestään ja kansallisesti kylmistä talviolosuhteistaan. Nimi "Minnesota" tulee dakotaintiaanien kielen sanoista "mni sota", mikä tarkoittaa "usvaista vettä" ja on heimon käyttämä nimitys Minnesotajoelle.[2]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minnesotan rajanaapureita ovat Kanada pohjoisessa sekä Pohjois-Dakotan, Etelä-Dakotan, Iowan ja Wisconsinin osavaltiot.[3]

Minnesotan maisemaa on muokannut jääkausi. Noin puolet on kumpuilevaa, hedelmällistä vijelysmaata. Osavaltion pohjoisosassa korkeuserot ovat suurempia, siellä on kivisiä harjuja ja syviä järviä.[3]

Minnesotan suuret joet ovat Minnesota, Mississippi, Rainy River, Red River ja St. Croix.[3] Kaikkiaan osavaltiossa on tuhansia puroja ja jokia, joista osa yhtyy Red Riveriin ja Rainy Riveriin ja laskee Hudsoninlahdelle, osa virtaa itään Suurten järvien kautta Atlanttiin ja osa Mississippin kautta Meksikonlahdelle. Joet ja noin 12 000 järveä peittävät yhteensä 13 000 neliökilometriä, ja sisävesimaisemat ovat tyypillistä Minnesotan maisemaa. Siellä on myös metsämaita ja preeriaa.[4]

Minnesotan yleisin lintu on punaolkaturpiaali. Kansallislintu on amerikanjääkuikka. Suuria nisäkkäitä kuten hirviä ja mustakarhuja tavataan lähinnä osavaltion pohjoisosassa. Valkosilmäkuha on kansalliskala ja urheilukalastajien suosima saalis.[4]

Vuoden kuumin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila Duluthissa on noin 25 astetta. Keskimääräinen alin on pakkasen puolellla marraskuusta maaliskuuhun, kylmimmillään tammikuussa -16,9 astetta.[5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Minnesotan historia

Ennen eurooppalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueella asuivat alun perin metsästystä ja keräilyä harjoittaneet ojibwe- ja dakotaheimot.

Uudisasutus ja osavaltio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alue luovutettiin Yhdysvalloille Pariisin toisessa sopimuksessa 1783, mutta silti rajaselkkaukset Brittiläisen Pohjois-Amerikan kanssa (nykyinen Kanada) olivat tavallisia. Alue kuului sekä Illinoisin, Michiganin että Wisconsinin territorioihin, kunnes vuonna 1849 – Iowan osavaltion liityttyä Yhdysvaltoihin – muodostui oma Minnesotan territorio. Siihen kuului suuri osa sekä Pohjois-Dakotan että Etelä-Dakotan osavaltioista. Minnesota liittyi Yhdysvaltoihin 32. osavaltiona 11. toukokuuta 1858, ja territorion jäljelle jääneestä maa-alasta muodostui Dakotan territorio.

Teollistuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laivoja Duluth, Missabe and Iron Range Railway -yhtiön malminlastauslaitureilla noin 1900–1915.

Minnesotaan rakennettiin Yhdysvaltojen ensimmäinen vesivoimala Saint Anthonyn putoukselle vuonna 1882.[6] Rautakaivosteollisuus alkoi Minnesotan pohjoisosassa, kun Soudanin kaivos avattiin vuonna 1884. Rautaa löytyi muualtakin. Louhoksilta rakennettiin rautateitä (esimerkiksi Duluth, Missabe and Iron Range Railway) Yläjärven rannalla sijaitseviin Two Harborsiin ja Duluthiin, jotta rautamalmi saataisiin rahdatuksi jalostamoille. Noiden kaupunkien suurilla malminlastauslaitureilla rautamalmi lastattiin laivoihin kuljetettavaksi itään Suurten järvien poikki. Kaivosteollisuus edisti Duluthin kehitystä pikkukaupungista menestyväksi suurkaupungiksi.[7]

Teollistumisen seurauksena väestö alkoi keskittyä enemmän kaupunkialueille. Vuoteen 1900 tultaessa Twin Citiesistä oli tulossa kaupankäynnin keskus, mitä vauhditti Minneapolis Grain Exchange -yhtiö ja Federal Reserve Bank -pankin perustaminen. Vaurastuneet teollisuusmiehet tukivat taiteita, ja Minnesotan orkesteri perustettiin vuonna 1903.[8]

Suuri lama ja toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurella lamalla oli useita vaikutuksia Minnesotaan. Iron Rangen louhosaluelella työttömyys noisi seitsemäänkymmeneen prosenttiin.[9] Tilannetta pahensi se, että samaan aikaan Suuria tasankoja vaivasi kuivuus vuodesta 1931 vuoteen 1936.[10]

Toiseen maailmansotaan liittyvä varustelu paransi työllisyyttä ja sai aikaan jopa työvoimapulaa. Honeywell-yhtiö rakensi lentokoneiden hallintalaitteita ja periskooppitähtäimiä sukellusveneisiin ja kehitti myös automaattisen sytyttimen ilmatorjunta-ammuksiin.

Toisen maailmansodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esikaupunkien kehitys kiihtyi sodan jälkeen, koska uusia asuntoja tarvittiin.

Hubert Humphrey oli minnesotalainen poliitikko, josta tuli tärkeä John F. Kennedyn tukija ja Lyndon B. Johnsonin varapresidentti. Walter Mondale oli puolestaan Jimmy Carterin varapresidenttinä.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osavaltion parlamenttitalo.

Minnesotan lainsäädäntövaltaa käyttää kaksikamarinen osavaltion parlamentti. Ylähuoneessa eli senaatissa on 57 jäsentä, alahuoneessa eli edustajainkokouksessa on 134 jäsentä. Edustajainkokouksen jäsenet valitaan neljän vuoden välein.[11]

Ylintä toimeenpanovaltaa käyttää kuvernööri. Vuodesta 2011 kuvernöörinä on ollut demokraattisen puolueen Mark Dayton.[12]

Osavaltio on jaettu 87 piirikuntaan.[13]

Minnesota luopui kuolemanrangaistuksesta vuonna 1911. Sen ottamista uudelleen käyttöön on ehdotettu useita kertoja, yleensä jonkun paljon julkisuutta saaneen henkirikosjutun yhteydessä.[14]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minnesotalainen neljännesdollari

Minnesotan bruttokansantuote vuonna 2010 oli 270 miljardia dollaria. Se oli Yhdysvaltojen osavaltioista 17. tilalla.[15]

Suuri osa osavaltion tuotannosta tulee yhä maataloudesta, ja Minnesota onkin Yhdysvaltain johtava maissin, soijapapujen ja sokerijuurikkaiden tuottaja. Myös rautamalmin louhinta ja metsäteollisuus ovar tärkeitä, vaikkakin hiipuvia, teollisuudenaloja.

Noin kolme neljäsosaa työpaikoista on palvelualalla. Bloomingtonin kaupungissa sijaitsee Yhdysvaltain suurin ja maailman toiseksi suurin ostoskeskus, Mall of America.[4] Rochesterin kaupungissa taas sijaitsee kansallisesti kuuluisa Mayo Clinic, joka tuottaa terveyspalveluja myös Floridassa ja Arizonassa.

Osavaltion kymmenen suurimman työllistäjän joukossa on seitsemän sairaalaa tai muuta terveydenhoitoalan laitosta. Ykköstilaa pitää kuitenkin Minnesotan yliopisto, seitsemäntenä on West Thomson Reuters -asianajotoimisto ja kahdeksantena sijoitusneuvontaa antava Ameriprise Financial.[16]

Vuonna 1988 intiaaneille annettii lupa järjestää uhkapelejä reservaattien työllisyyden parantamiseksi. Nykyisin pelit ovat tärkeä tulonlähde osavaltiolle.[4]

Minnesotassa yksityishenkilöiden tuloverotus on porrastettu neljään luokkaan, vuonna 2013 korkein veroprosentti oli 9,85 %. Veroaste vuonna 2010 oli 10,79 % eli liittovaltion keskiarvon (9,9%) yläpuolella.[17]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minnesotassa on kaikkiaan 43 lentoasemaa.[18] Suurin niistä on Minneapolis–Saint Paulin kansainvälinen lentoasema.[19] Satamia on viisi: Duluth, International Falls, Minneapolis, Saint Paul ja Taconite.[20]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minnesotan 5,3 miljoonasta asukkaasta 86,5 % on Yhdysvaltojen väestönlaskennassa valkoihoisiksi luokiteltuja eli sellaisia, joiden tausta on Euroopassa, Lähi-idässä tai Pohjois-Afrikassa. Osuus on suurempi kuin Yhdysvalloissa keskimäärin (tiedot vuosilta 2008-2012).[21][22]

Noin neljäsosalla minnesotalaisista on ainakin osa juuristaan Pohjoismaissa, mutta saksalaiset muodostavat suurimman yhtenäisen etnisen ryhmän.[4]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pow wow Minnesotassa noin vuonna 1930.

Minnesotan osavaltion tunnuslintu on amerikanjääkuikka, kukka kruunutikankontti ja laulu Truman E. Rickardon ja Arthur E. Upsonin Hail! Minnesota!.[23]

Minnesotan kulttuurielämä heijastelee osavaltion asukkaiden monipuolista etnistä taustaa. Osavaltiossa järjestetään useita pow-wow -tapahtumia vuosittain, saksalaiset järjestävät festivaalin ja tsekkiläistaustaiset sadonkorjuujuhlat. Skotlantilaisia juuria muistetaan Ylämaan kisoissa Farmingtonissa.[4]

Minnesotan orkesteri sai Grammyn vuonna 2014 Sibelius-levytyksistään.[24]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minnesotalla on joukkue jokaisessa suuressa ammattilaisurheiluliigassa: Minnesota Vikings (NFL), Minnesota Timberwolves (NBA), Minnesota Twins (MLB) ja Minnesota Wild (NHL). Lisäksi Minnesotan yliopiston joukkue Gophers osallistuu useisiin lajeihin. Erityisesti jääkiekolla on maaseudulla perinteisesti vahva asema.

Joukkue Kaupunki Sarja & laji Kotikenttä Perustettu Mestaruudet
Minnesota Twins Minneapolis MLB, Baseball Target Field 1961 2
Minnesota Vikings Minneapolis NFL, Amerikkalainen jalkapallo Hubert H. Humphrey Metrodome 1961 1
Minnesota Timberwolves Minneapolis NBA, Koripallo Target Center 1991 0
Minnesota Wild Saint Paul NHL, Jääkiekko Xcel Energy Center 2000 0
Minnesota Swarm Saint Paul NLL, Lacrosse Xcel Energy Center 2004 0
Minnesota Lynx Minneapolis WNBA, koripallo Target Center 1999 0
Saint Paul Saints Saint Paul AA, baseball Midway Stadium 1991 4
Minnesota Vixen Saint Paul WPFL, amerikkalainen jalkapallo Hamlinen yliopiston kenttä 1999 0
Fargo-Moorhead RedHawks Fargo-Moorhead NL, baseball Newman Outdoor Field 1996 3
Minnesota Thunder Blaine USL First Division, jalkapallo National Sports Center 1990 1


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 2010 Demographic Profile U.S. Census Bureau. Viitattu 16.1.2012. (englanniksi)
  2. Explore the States 2000-2009. Library of Congress in Washington, D.C.. Viitattu 20.8.2009. (englanniksi)
  3. a b c Geography of Minnesota Learn About the 50 States. Netstate.com. Viitattu 25.3.2012. (englanniksi)
  4. a b c d e f Minnesota Encyclopedia Britannica. Viitattu 23.12.2013.
  5. Duluth climatological information World Meteorological Organization. Viitattu 26.1.2014.
  6. Hydropower Development in Minnesota Minnesota DNR. Viitattu 6.3.2014.
  7. Iron Mining Duluth Minnesota. Viitattu 6.3.2014.
  8. Timeline Minnesota Orchestra Members Association. Viitattu 6.3.2014.
  9. The Depression Minnesota Historical Society.. Viitattu 6.3.2014.
  10. Drought ! Living History Farm. Viitattu 6.3.2014.
  11. Minnesota State Legislature US Legal. Viitattu 23.12.2013.
  12. Mark B. Dayton 40th governor Minnesota Historical Society. Viitattu 6.3.2014.
  13. Minnesota Counties - Populated Places in 87 Counties Home Town Locator. Viitattu 26.1.2014.
  14. Minnesota Death Penalty Information Center. Viitattu 6.3.2014.
  15. Gross State Product Greyhill Advisors. Viitattu 20.12.2013.
  16. Minnesot Largest Employers (sponsored by the U. S. Department of Labor, Employment and Training Administration) CareerOneStop. Viitattu 6.3.2014.
  17. The facts on Minnesota’s Tax Climate Tax Foundation. Viitattu 6.3.2014.
  18. List of all airports in Minnesota, USA The Airport Authority. Viitattu 6.3.2014.
  19. Major US Airports Nations Online. Viitattu 6.3.2014.
  20. Minnesota Ports and Harbours World Port Source. Viitattu 6.3.2014.
  21. State & County QuickFacts US Census Bureau. Viitattu 23.12.2013.
  22. Race: Definition State & County QuickFacts. UC Sensus bureau. Viitattu 23.12.2013.
  23. Symbols and Emblems Netstate. Viitattu 26.1.2014.
  24. Minnesota Orchestra wins Grammy Award for recording of Sibelius symphonies Minnesota Orchestra. Viitattu 29.1.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]