Kannabis

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kannabista päihteenä ja lääkkeenä. Kasvia käsittelee artikkeli hamppu.
Hampun lehtiä, joita voidaan käyttää päihteenä, mutta tavallisesti päihteenä käytetään hamppukasvin emikukintoja tai hasista, mitkä ovat kaikki kannabistuotteita.

Kannabis (myös marihuana tai marijuana) on hampusta saatava huumaus- ja lääkeaine. Yleisessä kielenkäytössä sanalla kannabis tarkoitetaan hampusta saatavia kannabistuotteita, joita käytetään ensisijaisesti päihteenä sekä vähäisessä määrin lääkkeenä. Kannabis on yleisin huume useimmissa maissa, myös Suomessa. Huumeidenkäyttäjistä arviolta 125–203 miljoonaa käyttää kannabista.

Kannabiksen säännöllinen käyttö voi heikentää älyllistä suorituskykyä. Keskittymiskyky, lähimuisti, monimutkaisten asioiden jäsentämiskyky ja arvostelukyky huononevat. Erityisessä vaarassa ovat nuorten ihmisten aivot, joiden kehitystä kannabis voi häiritä. Kannabiksen käyttö lisää riskiä skitsofreniaan, masentuneisuuteen, ahdistuneisuuteen ja psykoosiin. Kannabikselle altistuneista noin kymmenelle prosentille kehittyy riippuvuus.

Kannabis on kiellettyjen aineiden joukossa Yhdistyneiden kansakuntien huumausaineyleissopimuksessa, ja sen päihdekäyttö on laitonta useimmissa maissa, myös Suomessa. Huumausainerikokseen syyllistynyt voidaan tuomita sakkoon tai enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen. Kiinnijäämisestä tulee aina pysyvä merkintä poliisin rekistereihin ja vankeusrangaistuksesta merkintä rikosrekisteriin.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hampun historiaa on yleisemmin artikkelissa hamppu.

Hamppua (Cannabis sativa, Cannabis indica) on viljelty pitkään hyötykasvina sen öljyn ja kuitujen takia. Kannabiksen päihdyttävä vaikutus perustuu kasvin erittämässä hartsissa olevaan tetrahydrokannabinoliin (THC) ja muihin niin sanottuihin kannabinoideihin, joita on kukinnoissa ja ylimmissä lehdissä. Kasvista saatavasta hartsista valmistetaan hasista ja kasvin kukintoja ja versoja kuivatetaan marihuanaksi.[1][2] Tetrahydrokannabinolin ohella merkittävä kannabinoidi on kannabidioli (CBD), joka on kannabiksen lääkinnällisten vaikutusten takana.[3]

Kiinasta on löytynyt noin 2700 vuotta vanha kannabiserä šamaanina pidetyn miehen haudasta.[4] Myös Siperiasta on löytynyt noin 2500 vuoden takaisen naisen haudasta pieni erä kannabista.[5] Vanhoja kannabislöytöjä on tehty myös muinaisesta Egyptistä.[4]

Lähi-idässä kannabis tuli päihteenä yleiseen käyttöön arabialais-islamilaisessa maailmassa 1100-luvulla. Yhteiskunnallinen ongelma siitä tuli parisataa vuotta myöhemmin. Lähi-idässä päähuumeet ovat aina olleet oopiumi ja hamppu eri muodoissaan. Arabian kielen sana hašīš tarkoittaa ”ruohoa” ja saattaa viitata sekä hasikseen että marihuanaan. Hamppu kasvaa Lähi-idässä villinä, joten tuote oli halpaa. Lisäksi islam suhtautuu viiniin kielteisesti. Huumeiden käyttö oli periaatteessa kiellettyä ja liikakäyttöä paheksuttiin. Oikeudelliset toimet hasista vastaan olivat kuitenkin melko harvinaisia.[6]

Euroopassa hamppuvalmisteet tunnettiin jo antiikin aikana. Kansanlääkinnässä sitä käytettiin vain vähän. Osasyynä tähän on se, että Euroopassa viljelty hamppu on teholtaan heikompaa kuin Intiassa kasvava Cannabis indica, sillä kasvi tarvitsee enemmän lämpöä ja auringonvaloa kehittyäkseen huumaavaksi. Herodotos mainitsee Historiateoksessaan skyyttien polttavan hamppua kuumilla kivillä teltan sisällä ja hengittävän sen savua.[7]

Ennen 1800-luvun puoliväliä kannabis mainitaan länsimaisessa kirjallisuudessa lähinnä matkakuvausten yhteydessä. 1840-luvulla pariisilaiset taiteilijapiirit kiinnostuivat hasiksesta. Sen psykoaktiivisia vaikutuksia kuvasivat värikkäästi muun muassa Alexandre Dumas kirjassaan Monte-Criston kreivi (1844), sekä amerikkalainen Fitz Hugh Ludlow omaelämäkerrallisessa teoksessaan Hashiksenkäyttäjä (1857).[8]

Kannabis kiellettiin ensimmäisenä Yhdysvalloissa 1900-luvun alkupuolella. Yhdysvaltojen aloitteesta kannabiksen kielto levisi Kansainliiton vuoden 1925 oopiumsopimuksen ja sen korvanneen YK:n huumausaineyleissopimuksen kautta lähes kaikkiin maailman maihin.[9] Erityisesti 1960-luvun yhdysvaltalaisten nuorisokulttuurien vaikutuksesta kannabiksen päihdekäyttö yleistyi Britanniassa ja muualla Länsi-Euroopassa. Myös Suomessa nähtiin vuosiin 1966–1972 painottunut kannabiksen käytön ”ensimmäinen aalto”, joka oli keskittynyt lähinnä Helsingin alueelle.[10]

Käyttötavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kannabissavuke.

Kannabista käytetään yleisimmin poltettuna joko piipussa, vesipiipussa tai savukkeena, joko tupakkaan tai knasteriin (eli ei-päihdyttävään yrttiin tai vastaavaan) sekoitettuna tai sellaisenaan. Tupakoitsijoilla on suurempi riski päätyä kannabiksen käytäjiksi, koska kannabistuotteet ovat pääsääntöisesti poltettavia aineita[11]. Kannabiksen imelä haju tarttuu useiksi tunneiksi käyttäjän hengitykseen, vaatteisiin ja hiuksiin.[12]

Kannabista voidaan käyttää myös juomissa (Green Dragon, kannabistee), kannabisleivonnaisina tai muutoin syötynä.[12] Mahdollista on myös vaikuttavien aineiden höyrystäminen kukinnosta.[13]

Vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kannabiksen käyttö heikentää koordinaatiokykyä, tasapainoa, reaktioaikaa, muistia, tarkkaavaisuutta ja arvostelukykyä. Kannabis vaikuttaa kielteisesti esimerkiksi ajokykyyn.[14][15] Kannabiksen käyttäjistä noin 10 %:n arvioidaan tulevan riippuvaiseksi siitä.[14]

Kannabiskasveja.

Kannabiksen käytön tyypillisiä vaikutuksia ovat mielihyvän tunne, innovatiivisuuden ja ajattelukyvyn lisääntyminen, ruokahalun lisääntyminen[16], lisääntynyt passiivisuus, naurukohtaukset, rentoutuneisuus, suun kuivuminen, silmien sidekalvon verestys (punaiset silmät) sekä harvemmin sydämen sykkeen kiihtyminen.[3]

Kannabispäihtynyt on usein erityisesti aluksi ulospäin suuntautunut, puhelias, aktiivinen ja hyväntuulinen. Hän voi vaikuttaa myös sisäänpäin kääntyneeltä, mutta ajatusten lento ja assosiointi on vilkasta. Kannabiksen vaikutuksen alaisena erilaisiin yksityiskohtiin kiinnitetään paljon huomiota ja aistikokemukset korostuvat. Päihtymys voi aiheuttaa myös erilaisia aistiharhoja, jotka käyttäjä kuitenkin tunnistaa päihtymyksen aiheuttamiksi ja ohimeneviksi. Päihtymys kestää poltettaessa 3–4 tuntia ja syötäessä jonkin verran pidempään.[14]

Kannabis voi aiheuttaa ahdistus- ja paniikkikohtauksia, masentuneisuutta tai sekavuustiloja. Suurina annoksina, erityisesti syötynä, voi seurauksena olla sekavuustila, joka lievenee muutamassa tunnissa päihtymyksen mentyä ohi.[14] Vieroitusoireita ovat yleensä levottomuus, hermostuneisuus, ärsyyntyminen sekä ruokahalu- ja unihäiriöt. Vieroitusoireiden voimakkuus vaihtelee käytön laajuuden mukaan.[14] Tutkimukset eivät tunne yhtään kannabiksen yliannostuksesta aiheutunutta kuolemantapausta.[17]

Käytön haitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säännöllisessä käytössä kannabiksen sietokyky eli toleranssi kasvaa. Kannabiksen säännöllinen ja päivittäinen käyttö voi aiheuttaa ensisijaisesti psyykkistä riippuvuutta. Kannabiksen käytön yleisyyden vuoksi kannabisriippuvuus on yleisimpiä diagnostisoituja riippuvuussairauksia länsimaissa. Kannabiksen käytön äkillisestä lopettamisesta seuraa joskus vieroitusoireita, kuten ärtymystä, ahdistusta, vapinaa, hikoilua, huonovointisuutta ja unettomuutta. Riippuvuus kannabikseen on tosin vähemmän yleistä kuin tupakan tai opiaattien käyttäjillä.[18] Kannabisriippuvuutta hoidetaan tavallisesti avohoidon menetelmin.[14]

Kannabispäihtymyksen aiheuttaman äkillisen sekavuustilan seurauksena voi joskus esiintyä outoa tai väkivaltaista käytöstä ja puheen sammaltamista. Pulssin nousu ja verenpaineen muutokset saattavat altistaa sydän- ja verisuonihäiriöille.[14]

Kannabis vahvistaa alkoholin ja joidenkin muiden päihteiden vaikutuksia, mikä saattaa altistaa päihderiippuvuuksille ja tapaturmille. Kannabiksen aineenvaihduntatuotteet pysyvät elimistössä pitkään, joten ne voivat aiheuttaa rattijuopumustuomion päiviä tai jopa viikkoja käytön jälkeen.[14] Riski joutua vakavaan liikenneonnettomuuteen jopa kaksinkertaistuu, jos ajoneuvoa ajaa kannabiksen vaikutuksen alaisena.[19]

Fyysiset sairaudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poltettaessa kannabiksen tärkeimpien terveyshaittojen on oletettu olevan samankaltaisia kuin tupakan. Kannabiksen säännöllinen käyttö saattaa vaurioittaa keuhkoja. Pitkäaikaista kannabiksenkäyttöä on yhdistetty yskään, hengityksen vinkumiseen, rinnan ahtauteen ja keuhkojen ilmavirtauksen heikentymiseen.[20][15] Keuhkosyövän riskin lisäksi kurkunpään, nielun ja suun alueiden syöpäriski kasvaa. Kannabis myös heikentää elimistön puolustusmekanismeja saattaen näin lisätä erilaisia infektioita.[12]

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan kannabis nostaa erään kivessyövän muodon, ei-seminooman, riskiä. Sairauden riski on kaksinkertainen niillä, jotka polttavat kannabista viikoittain tai ovat käyttäneet sitä säännöllisesti murrosiästä.[21] Tutkimus viittaa siihen, että alle 18-vuotiaana poltettu kannabis voi vaikuttaa kivesten epäkypsiin soluihin niin, että niistä tulee myöhemmin pahanlaatuisia. Fred Hutchinson Cancer Research Centre ryhtyi tutkimaan kannabiksen käytön ja kivessyövän välistä yhteyttä, kun oli selvinnyt, että kiveksissä on huumeen vaikuttavaan aineeseen (THC) reagoivia reseptoreita. Tutkijat mainitsivat sekä kivessyövän että kannabiksen käytön yleistyneen 1950-luvulta lähtien.[21]

Harvardin yliopiston tutkija Murray Mittlemanin mukaan kannabiksen polttamista seuraavan tunnin aikana sydänkohtauksen riski saattaa olla ihmisellä jopa lähes viisinkertainen. Hänen mukaansa sydänkohtauksen absoluuttinen riski ensimmäisen tunnin kuluessa on kuitenkin vain yksi 100 000:sta 50-vuotiaalla henkilöllä, jolla ei ole muita sydänkohtaukselle altistavia riskitekijöitä.[22] 2000-luvulla tutkimus kannabiksen vaikutuksista verenkiertojärjestelmään[23] sekä kannabiksen käytön ja sydän- ja verisuonitautien yhteydestä[24][25][26][27][28][29] on yleistynyt.[30]

Kannabiksen käyttö voi heikentää siemennesteen laatua, jopa aiheuttaa lapsettomuutta.[31][32] Naisille seurauksena saattaa olla kuukautiskierron häiriöitä ja seksuaalisuuden halukkuuden vähentymistä.[12]

Kannabista raskausaikana polttaneiden äitien lapsilla on tavattu alhaisempaa syntymäpainoa ja hidastunutta kasvua. Käyttö odotusaikana lisää ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Kannabiksen käyttö raskauden aikana saattaa aiheuttaa lapselle leukemiariskiä ja kognitiivisten kykyjen ja koulumenestyksen heikentymistä myöhemmällä iällä. Kannabiksen vaikuttaja-aine erittyy äidinmaitoon ja imettäessä vauvalle.[14]

Kognitiiviset häiriöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kannabis on keskushermostoon vaikuttava päihde, jota kehitysvaiheessa oleva lapsi tai nuori ei voi käyttää turvallisesti.[33] Kannabiksen kokeilemisen tai satunnaiskäytön ei ole havaittu aiheuttavan päihtymyksen jälkeisiä kognitiivisia häiriöitä. Kannabiksen pidempiaikainen ja runsas käyttö saattaa heikentää ajattelu- ja havaintotoimintoja ja muistia. Vaikutuksia voivat olla lähimuistin heikkeneminen, uuden oppimisen ja tarkkaavaisuuden ylläpidon vaikeutuminen.[34][35] Jo muutama käyttökerta puolessa vuodessa voi johtaa muistiongelmiin.[36]

Nuorena aloitettu kannabiksen säännöllinen käyttö haittaa henkistä kehitystä ja aikuistumisprosessia. Sen pitkäaikaiskäyttö aiheuttaa kognitiivisten kykyjen rappeutumista, jonka oireita ovat muun muassa ongelmanratkaisu- ja keskittymiskyvyn heikkeneminen, muistiongelmat, välinpitämättömyys, ärsyyntyminen ja vuorovaikutustaitojen heikentyminen. Kannabis heikentää oppimiskykyä ja voi heikentää nuorten koulumenestystä sekä aikuisten pärjäämistä työtehtävissä, jotka vaativat älyllistä suorituskykyä. Kannabiksen käyttö lisää riskiä skitsofreniaan, masentuneisuuteen, ahdistuneisuuteen ja mielialahäiriöihin.[14]

Uusiseelantilaisen pitkäaikaistutkimuksen mukaan teininä kannabiksen käytön aloittavien ja sitä säännöllisesti käyttävien älykkyysosamäärä laskee merkittävästi. Tutkimuskohteet olivat ensimmäisessä tutkimuksessa 13-vuotiaita, toisessa samat tutkittavat olivat 38-vuotiaita. Kannabiksen käyttäjien älykkyysosamäärä oli pudonnut kahdeksan pistettä, kun taas niiden älykkyysosamäärä, jotka eivät käyttäneet kannabista, oli noussut joitain pisteen kymmenyksiä.[37] Kannabiksen käytön lopettaminen tai vähentäminen ei täysin palauttanut nuorina kannabiksen käytön aloittaneiden neuropsykologista toimintaa.[38]

Kannabista käyttäneellä voi olla uneen liittyviä ongelmia vielä päihtymyksen jälkeen.[15]

Psyykkiset sairaudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kannabiksen käytön akuutteina vaikutuksina on tavattu psykoosioireita niillä, jotka ovat kuluttaneet runsaasti kannabista.[15] Australialaisessa 83 tutkimuksen meta-analyysissä todettiin, että kannabis aikaistaa psykoosien puhkeamista. Alkoholilla ei tätä vaikutusta ilmennyt. Yleisesti kannabiksen käyttäjät sairastuvat psykoosiin normaaliväestöä useammin. Erityisessä vaarassa ovat nuorten ihmisten aivot, sillä kannabiksen voi häiritä nuorten aivojen kehitystä.[39] Aivot kehittyvät vielä yli 20-vuotiaillakin, ja jokainen päihde, jota käytetään niiden vielä kehittyessä, on haitallista.[40]

British Medical Journalissa julkaistun raportin mukaan teini-ikäisinä kannabista käyttäneiden todennäköisyys saada psykoosi 26 vuoden ikään mennessä on 10 % siinä, missä koko väestössä riski on 3 %. Tutkijaryhmä Maastrichtin yliopistolta tutki lähes 2 500:ta 14–24-vuotiasta saksalaista ja tuli siihen tulokseen, että kannabiksen poltto nuoruusiässä kasvatti psykoottisten piirteiden kehittymisen vaaraa kohtalaisesti. Paljon suurempi riski oli niillä kannabista polttaneilla, joilla oli psykoosialttius ennestään. Näillä henkilöillä riski kasvoi sitä suuremmaksi, mitä enemmän ja varhemmin he olivat kannabista polttaneet. Ryhmän vetäjä päätteli kannabiksen käytön aiheuttavan mahdollisesti jopa 13 % Alankomaiden skitsofreniatapauksista.[41]

The Lancet -lehdessä julkaistussa 35 tutkimuksen meta-analyysissä tutkijat totesivat kannabiksen käytön lisäävän riskiä sairastua psyykkisiin sairauksiin kuten skitsofreniaan 41 %, mutta käyttöannoksista riippuen se saattoi lisääntyä jopa 50–200 %. Katsauksessa arvioitiin, että 14 % psyykkisistä sairauksista Britanniassa olisi kannabiksen aiheuttamia. Mikäli kannabiksen käytöstä luovuttaisiin, ehkäistäisiin maassa vuosittain noin 800 skitsofreniatapausta.[42] Lancet ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, etteikö taustalla olisi muita seikkoja, jotka lisäisivät psyykkisten sairauksien riskiä tai mahdollisuutta siihen, että mielenterveysongelmista kärsivät ovat todennäköisemmin kokeilemassa kannabista.[43] Suomen Lääkärilehden mukaan tutkimuksen merkittävin uusi tieto on se, että hyvin satunnaisella ja yksittäisellä kannabiksen käytöllä havaittiin selvästi suurentunut riski psykooseihin. Suomalaisten asiantuntijoiden mukaan kannabiksen ja psykoosien suhde on kaksisuuntainen: kannabis voi laukaista psykoosin, mutta toisaalta sitä käyttää myös hoidon huonosti tavoittamia skitsofreenikoita ja muita mielenterveysongelmaisia. Kannabiksen vaikuttavien ainesosien THC:in[44][45][46] ja kannabidiolin[47] vaikutuksia onkin tutkittu myös skitsofrenian hoidossa. Psykiatrian erikoislääkäri Kristiina Kajansalon mukaan Lancetin tulokset sopivat hyvin skitsofrenian haavoittuvuus-kuormitusmalliin: skitsofreniaan altistuneilla ihmisillä sen käyttö voi laukaista psykoosin.[48]

Vuodelta 2008 olevan tutkimuksen mukaan kannabispsykoosi ja alkava skitsofrenia saattavat olla sama asia.[49] On tavallista, että akuutin päihtymystilan alaisena olevat kokevat joitakin psykoosin kaltaisia oireita kuten herkkyyttä äänille ja vainoharhaisuutta, mutta nämä katoavat päihtymystilan myötä.[50] Eräs Britanniassa suoritettu tutkimus ei havainnut aikaisempien tulosten ennustamaa kasvua psyykkisiin sairauksiin sairastuneiden potilaiden määrässä kannabiksen käytön yleistymisestä huolimatta, vaan diagnoosien määrä on vuosina 1996–2005 pysynyt samana tai jopa hieman laskenut.[51]

Kannabis lääkkeenä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Lääkekannabis

Lääkekannabis on lääkinnällisissä tarkoituksissa käytettyä kannabista, jota käytetään esimerkiksi syövän aiheuttamiin kipuihin. Suomessa sen käyttö on ollut lääkärin määräämänä sallittua pienelle potilasryhmälle vuodesta 2008 alkaen.[52][53] Varsinkin Yhdysvallat, Britannia, Alankomaat ja Australia tekevät lääkekannabistutkimusta. Yhdysvalloissa lääkekannabis on sallittu 22 osavaltiossa sekä pääkaupunki Washington DC:ssä.[54] Kannabista käytetään monien eri sairauksien hoidossa. Kannabiksen vaikutus perustuu siinä oleviin kannabinoideihin.[55] Lääkekäytön kannalta kasvin kannabinoideista merkittävimpiä on kannabidioli, jonka on osoitettu eläinkokeissa lievittävän levottomuutta.[56] Eläinkokeiden perusteella kannabidioli vaikuttaa myös tulehduksia hillitsevästi, sillä se heikentää immuunivastetta.[57] Kannabidiolista johdettujen yhdisteiden on myös havaittu laboratoriokokeissa hillitsevän ihmisen syöpäsolujen jakautumista.[58]

Ihmisen elimistön omien, kannabiksen kaltaisesti vaikuttavien endokannabinoidien säätelystä odotetaan lupaavaa keinoa esimerkiksi kivun hoitoon. Lääkeaineilla, jotka estävät aivojen endokannabinoidien hajoamista, arvellaan saavutettavan hyödyllisiä vaikutuksia vähäisin haitta- ja sivuvaikutuksin, toisin kuin kannabiksen kaltaisesti vaikuttavilla valmisteilla. Tällöin myös kannabiksen väärinkäyttöriski poistuisi.[59]

Käyttäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kannabiksen käytön yleisyys Euroopan maissa vuosina 2001-2006.

Kannabis on useimmissa maissa ylivoimaisesti käytetyin huume. YK:n vuonna 2004 tekemän arvion mukaan noin 162 miljoonaa ihmistä oli käyttänyt kannabista kuluneen vuoden aikana. Eurooppalaisista 15–24-vuotiaista kannabista on kokeillut keskimäärin maittain 9–45 %, valtaosan maista jääden välille 20–35 %.[60][61][62] Lääketieteellisen Lancet-lehden vuonna 2012 julkaiseman tutkimuksen mukaan huumeidenkäyttäjiä olisi maailmassa 149–271 miljoonaa. Ylivoimaisesti käytetyin huume on selvityksen mukaan kannabis, jota käyttää arviolta 125–203 miljoonaa ihmistä.[63] Euroopassa tehdyistä huumetakavarikoista 80 prosenttia on kannabistakavarikkoja.[64]

Kannabis on käytetyin huume myös Suomessa.[65][66] Suomeen kannabiksen, kuten muidenkin laittomien huumeiden käyttö levisi niin kutsutun ensimmäisen huumeaallon myötä 1960-luvulla.[67] Myös kannabiksen kasvatus Suomessa alkoi, aluksi pienimuotoisena.[68] Kannabis kriminalisoitiin asetuksin vuonna 1966. Kannabiksen käyttö väheni 1970-luvun puoliväliin mennessä.[69]

Kannabiksen ja muiden laittomien huumeiden käyttö lisääntyi 1990-luvun jälkipuolella Suomessa etenkin nuorten ja koululaisten keskuudessa. Tätä ilmiötä on kutsuttu toiseksi huumeaalloksi. Sen yksi edellytys oli kansainvälisen huumetuotannon ja huumekaupan järjestäytyminen. 2000-luvun vaihteen jälkeen huumeiden käytön kasvu taittui.[70] Suomalaisista 15–64-vuotiaista 17 % on kokeillut kannabista ainakin kerran elämässään.[71][72]

Keskusrikospoliisin vuoden 2009 arvion mukaan Suomessa on ainakin tuhat laitonta hamppuviljelmää.[73] Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2011 tutkimus arvioi, että 40 000 – 60 000 suomalaista on joskus elämässään kasvattanut kannabista.[74] Vuonna 2012 Suomessa takavarikoitiin 714 kiloa kannabishartsia ja 18 150 kiloa kannabiskasveja.[64] Kannabiskasvatus on lisääntynyt internetin välittämien ohjeiden vaikutuksesta.[75] Omatekoiset valaistusjärjestelmät sisältävät tulipalon vaaran.[76] Myös muut vahingot ovat mahdollisia.[77][78] Sisäkasvatuksen lisäksi esiintyy myös ulkoviljelyä maastossa.[79][80]

Osa kannabiksen käyttäjistä päätyy käyttämään muita huumeita. Pitkään käytettynä kannabis lamaannuttaa, jolloin käyttäjä saattaa hakea piristäviä huumeita. Käytöstä aiheutuvia masennus- tai unioireita saatetaan lääkitä laittomasti myydyillä psyykenlääkkeillä. Huumeiden välittäjillä on usein tarjottavanaan kannabiksen lisäksi myös muita huumeita ja myyjien on kannattavaa markkinoida kannabista ostavalle asiakkaalle kalliimpia huumeita.[81][82][83][84]

Tutkimuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lancet-lehdessä julkaistun asiantuntijapaneelin laatiman 20 päihteen vaarallisuuslistan mukaan kannabis on 11. vaarallisin päihde. Maailman terveysjärjestön WHO:n raportissa on arvioitu, että eri päihteiden haittojen kvantitatiivisen vertailun luotettavuus on kyseenalaista. WHO:n asiantuntijoiden mukaan kannabiksen käyttöön liittyvät kvantitatiiviset riskit ovat luotettavien epidemiologisten tutkimusten puutteen vuoksi enimmäkseen tuntemattomia ja eri päihteiden vaarallisuuden vertaaminen on enemmän spekulatiivista kuin tieteellistä.[85][86][3] 2000-luvulla tieteellinen näkökanta on ollut, että YK:n huumausaineyleissopimuksessa oleva kannabiksen luokittelu erittäin vaaralliseksi aineeksi on ollut yliampuvaa.[87]

Vuonna 2008 julkaistussa EU-raportissa todettiin kannabiksen olevan tupakkaa ja alkoholia turvallisempaa. Tutkimuksen perusteella todettiin, että kannabis oli vähiten vaarallisin huume. Vaarallisimpia olivat ekstaasi, kokaiini, alkoholi ja heroiini. Päihtymyksen astetta mitattaessa kannabis oli listan neljäntenä. Vahvimman päihtymyksen aiheutti alkoholi. Seuraavina tulivat heroiini ja kokaiini. Riippuvuutta mitattaessa pahinta riippuvuutta aiheutti tupakka, seuraavina tulivat heroiini, kokaiini ja alkoholi. Kannabis oli tutkimuksen mukaan vähiten riippuvuutta aiheuttava päihde.[88]

Suomen akatemian tutkimuksen mukaan nuorilla, jotka ovat aloittaneet tupakoinnin varhain oli moninkertainen riski aloittaa myöhemmin myös kannabiksen käyttö. Tutkijoiden mukaan tulokset tukevat niin sanottua porttiteoriaa, jonka mukaan lailliset päihteet, kuten tupakka ja alkoholi, toimivat porttina laittomien huumeiden käytön aloittamiseen. Muita kannabiksen käyttöön vaikuttavia tekijöitä olivat nuoren impulsiivisuus ja toisen vanhemman alkoholinkäyttö.[89] Jos nuoren yleinen asenne päihteitä kohtaan on kielteinen, ei hän luultavasti kokeile kannabistakaan.[90]

Kannabisaktivistien arvostelijoiden mukaan kannabis ei ole sille myönteisten tahojen mainostama ”mieto huume”. Kun 1980-luvulla kasvin THL-pitoisuus oli 1–5 prosenttia, nykyiset pitoisuudet ovat 15–20 prosenttia.[91][92][93] Arvostelijoiden mielestä ”viihdekäytöstä” puhuminen on huumeilmiön ihannointia ja vähättelyä. Sillä luodaan huumeiden käytöstä muodikasta mielikuvaa, vaikka kyse on riippuvuutta aiheuttavasta myrkystä.[94]

Lainsäädäntö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurimmassa osassa maita kannabis on luokiteltu huumausaineeksi ja sen käyttö ja hallussapito on kielletty liittyen YK:n huumausaineita koskevaan yleissopimukseen. YK:n huumausaineyleissopimus sallii harkintavaltaa kansallisessa lainsäädännössä. Euroopassa Ruotsissa kannabiksen käyttö on kriminalisoitu. Alankomaissa kannabiksen myynti kannabiskahviloissa, hallussapito ja käyttö on käytännössä pienissä määrin sallittuja. 2000-luvulla Alankomaat on kiristänyt lainsäädäntöään ja sen seurauksena monet kannabiskahvilat on suljettu tai muutettu anniskelupaikoiksi.[95]

Suomessa huumeiden käyttö kriminalisoitiin vuonna 1966. Samalla tuli laittomaksi myydä, välittää, luovuttaa toiselle tai muulla tavoin levittää kannabista. Myös kannabiksen hallussapito tai kasvattaminen on laitonta. Huumausainerikokseen syyllistynyt voidaan tuomita sakkoon tai enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen. Vankeusrangaistuksesta tulee myös merkintä rikosrekisteriin.[96][97] Kiinnijäämisestä tulee aina pysyvä merkintä poliisin rekistereihin.[98] Useat koulut ja työpaikat järjestävät huumetestejä. Nuoren kohdalla merkintä rikosrekisterissä tai positiivinen testitulos voi estää ajokortin saamisen tai johtaa opiskelujen keskeytymiseen. Se voi myös estää joihinkin tiettyihin ammatteihin tai työpaikkoihin pääsemisen tulevaisuudessa.[99][100] Kannabista kokeilleille nuorille on tarjolla apua järjestöistä, klinikoilta ja terveyskeskuksista ja auttavista puhelimista.[31]

Yhdysvalloissa kannabiksen myynti ja käyttö päihteenä on laillistettu Coloradon ja Washingtonin osavaltioissa vuonna 2012 tarkoituksena vähentää haittoja ja kerätä verotuloja. Vuonna 2014 The New York Times vaati pääkirjoituksessaan kannabiksen täydellistä laillistamista Yhdysvalloissa ja vertasi kannabiksen laittomuutta alkoholin kieltolakiin.[101] Uruguay puolestaan laillisti kannabiksen kotikasvatuksen ja myynnin Uruguayn kansalaisille apteekeissa vuonna 2014, koska huumeiden vastainen sota ei ollut vähentänyt käyttöä ja se lisäsi väkivaltaa.[102][103][104] Kannabiksen käyttö kaikissa maissa on edelleen ehdottoman kiellettyä alle 18-vuotiailta.[105] YK:n huume- ja rikostoimisto on arvostellut kannabiksen laillistamishankkeita ja ilmaissut huolen laillistamisen vaikutuksista kansanterveyteen ja ihmisten hyvinvointiin. UNODC pitää Euroopassa Ruotsin mallia menestyksellisenä.[106][106] [107][108]

Suomen kannabisyhdistyksen tarkoituksena on vaikuttaa Suomen lainsäädäntöön siten, että kannabiksen käyttö, saatavuus ja kotimaassa omaan käyttöön tuotettu kannabis tulee lailliseksi täysi-ikäisille ihmisille. Kannabisaktivistit ovat muun muassa järjestäneet vuosittaisia hamppumarsseja[109].

Kannabiksen laillistamisen vastustajien mukaan käytön vapauttaminen lisäisi käyttöä ja siten myös haittoja. Kannabiksen vapauttaminen Suomessa toisi alkoholin rinnalle vain yhden ongelman lisää. Laillistaminen lisäisi todennäköisesti kannabiksen ja alkoholin sekakäyttöä. Kannabiksen arkipäiväistyminen madaltaisi myös muiden laittomien huumeiden käytön kynnystä. Poliisin mukaan kannabiksen laillistaminen veisi poliisin voimavaroja enemmän. Häiriökäyttäytyminen ja ongelmat liikenteessä lisääntyisivät. Ihmisten syrjäytymisen riski kasvaisi. Lasten ja nuorten suojeleminen yleisesti saatavilla olevalta ja kotimaassa tuotetulta kannabikselta olisi käytännössä mahdotonta.[81][110][111][112][113][114][115][116][117][118][119][120][121][115][106]

Kannabiksen käyttö on Suomessa edelleen melko harvinaista ja maassa vallitsee huumekielteinen ilmapiiri. Viestimissä julkisuutta saanut ulkomainen keskustelu kannabisbisneksen laillistamisesta ei ole löytänyt Suomessa vastakaikua.[122] Suomalaisista lähes 70 prosenttia pitää kannabiksen käyttöä rangaistavana tekona.[123] Vuonna 2014 tehtyjen kyselyjen mukaan suuri enemmistö kansanedustajista ja europarlamentaarikoista katsoo, että kannabista ei tule laillistaa.[124][125] Euroopan unionissa kannabiksen kieltolaista pidetään pääsääntöisesti kiinni. Suomi on noudattanut huumepolitiikassa unionin yhteistä linjaa ja politiikan muutos edellyttäisi yhteisen EU-linjan muutosta. Naapurimaa Ruotsi edistää täysin huumevapaata yhteiskuntaa.[123]

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n ja muiden päihdetyön järjestöjen kanta on, että kannabiksen käyttöä ei pidä laillistaa tai normalisoida. Samoin kuin tupakoinnista suomalaisessa yhteiskunnassa pyritään eroon, on kannabiksen käytön yleistyminen pyrittävä estämään. Viranomaisten tulee edistää päihdekasvatusta ja tukea käytön lopettamista.[115][126][127]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Heinälä, Pekka: Kannabis ja sen terveysvaikutukset Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 1998. Viitattu 17.12.2011.
  2. Huumesanastoa (PDF) Irti Huumeista ry. Viitattu 17.12.2011.
  3. a b c Kannussaari, Kim: Millainen huume kannabis on? (PDF) Terveyslehti. 19.9.2012. Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry. Viitattu 7.6.2014. Kannabisakatemia: Näkökulmia kannabiskysymyksiin. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry.
  4. a b Osattiin sitä ennenkin – 2700 vuotta vanha kannabiskätkö löyty Uusi Suomi. 28.11.2008. Viitattu 17.6.2014.
  5. Stewart, Will: The astonishing 2,500 year old tattoos of a Siberian princess, and how they reveal little has changed in the way we decorate our bodies Daily Mail. 14.8.2012. Viitattu 17.6.2014.
  6. Hämeen-Anttila, Jaakko: Trippi ihmemaahan: Huumeiden kulttuurihistoria, s. 16–31. Helsingissä: Otava, 2013. ISBN 978-951-1-27259-5.
  7. Hämeen-Anttila 2013, s. 108–109.
  8. Hämeen-Anttila 2013, s. 83, 116, 124, 108–147.
  9. Onnela, Tapio: Yhdysvallat ja kansainvälisen huumepolitiikan synty 2003. Viitattu 11.6.2005.
  10. Salasuo, Mikko: Mihin pilvi katosi? Huumeaallon taittuminen 1980-luvulla. Teoksessa Onnela, Tapio (toim.): Pyhä huumesota: Huumepolitiikan pelkoja ja utopioita, s. 181–198. Helsinki: Vihreä sivistysliitto, 2001. ISBN 952-5078-16-7. Teoksen verkkoversio.
  11. Huumepoliisi: Kannabiksesta ei kannata väitellä nuoren kanssa 27.8.2010. Yle Turku. Viitattu 27.5.2014.
  12. a b c d Kannabis: ”Ei mieto eikä vaaraton huume” (PDF) Vantaan päihdepalvelut ja Vantaan nuorisoasema. Viitattu 8.6.2014.
  13. MMitä jokaisen kasvattajan tulee tietää kannabiksesta? Avaa silmäsi!. Irti huumeista ry. Viitattu 8.6.2014.
  14. a b c d e f g h i j Kannabis 2011. Päihdelinkki. Viitattu 23.5.2014.
  15. a b c d How Does Marijuana Use Affect Your Brain and Body? 2012. National Institute on Drug Abuse. Viitattu 26.5.2014. (englanniksi)
  16. Cannabis 'munchies' inspire diet drug BBC News. 15.8.2002. Viitattu 3.6.2014. (englanniksi)
  17. Janczyk, Pawel ym.: Abstract Veterinary and Human Toxicology. 2004, vol. 46, s. 19-21. Viitattu 3.6.2014. (englanniksi)
  18. Kannabis – keskeiset riskit Päihdelinkki. 4.4.2006. Viitattu 19.10.2009.
  19. Kannabis tuplaa liikenneonnettomuusriskin 13.2.2012. Tohtori.fi. Viitattu 7.6.2014.
  20. Smoking Pot May Damage Lungs 31.7.2007. CBS News. Viitattu 8.3.2009. (englanniksi)
  21. a b Sample, Ian: Cannabis doubles testicular cancer risk, says US study The Guardian. 9.2.2009. Viitattu 26.5.2014. (englanniksi)
  22. Cromie, William J.: Marijuana Said to Trigger Heart Attacks Harvard Gazette. 2.3.2000. Viitattu 26.5.2014. (englanniksi)
  23. Cardiovascular system effects of marijuana 2002. Pubmed. Viitattu 27.5.2014. (englanniksi)
  24. Acute cardiovascular fatalities following cannabis use 2001. Pubmed. Viitattu 27.5.2014. (englanniksi)
  25. Mittleman, Murray A. ym.: Triggering Myocardial Infarction by Marijuana Circulation. 2001. American Heart Association. Viitattu 27.5.2014. (englanniksi)
  26. Keep off the grass: marijuana use and acute cardiovascular events. Eur J Emerg Med. 2005 Oct;12(5):236-44.
  27. Aryana, A & Williams, M. A.: Marijuana as a trigger of cardiovascular events: speculation or scientific certainty? 21.5.2007. Pubmed. Viitattu 7.6.2014. (englanniksi)
  28. Sattout, Abdo H. & Nicol, Mark F.: Cardiac arrest following cannabis use: a case report 200. Cases Journal. Viitattu 7.6.2014. (englanniksi)
  29. Tutkimus: Kannabiksen käyttö voi altistaa nuoren sydänvaivoille 24.4.2014. MTV. Viitattu 27.5.2014.
  30. A cannabis reader: global issues and local experiences (PDF) European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction. Viitattu 7.6.2014. (englanniksi)
  31. a b Takamäki, Noora: Miten puhua nuorelle kannabiksesta? 6.6.2014. Terve.fi. Viitattu 8.6.2014.
  32. Varoitus nuorille miehille: Kannabis voi huonontaa spermaa Uusi Suomi. 5.6.2014. Viitattu 8.6.2014.
  33. Teikko, Sami: Alaikäinen ei voi käyttää kannabista turvallisesti Helsingin Sanomat. 10.3.2014. Viitattu 8.6.2014.
  34. Bates, Claire: Cannabis use in middle age 'doesn't lead to mental decline' Daily Mail. 5.1.2012. Viitattu 8.1.2012. (englanniksi)
  35. Päihteet ja aivot – kannabis.
  36. Assulin, Ami: Kiinnostus kannabista kohtaan kasvaa 22.1.2013. Yle Uutiset. Viitattu 8.6.2014.
  37. Mehtonen, Jenni: Tutkimus: Kannabiksen käyttö pienentää älykkyysosamäärää merkittävästi 27.8.2012. Yle Etelä-Karjala. Viitattu 27.5.2014.
  38. Kannabis nakertaa älykkyysosamäärää Tiede. 27.8.2012. Viitattu 7.6.2014.
  39. Cannabis Use and Earlier Onset of Psychosis (”the age at onset of psychosis for cannabis users was 2.70 years younger - - than for nonusers. Alcohol use was not associated with a significantly earlier age at onset of psychosis.”) Archives of General Psychiatry. helmikuu 2011. Viitattu 8.2.2011. (englanniksi)
  40. Kuittinen, Tarja: Poliisi: Jopa 13-vuotiaat käyttävät avoimesti kannabista Ilta-Sanomat. 30.1.2014. Viitattu 8.6.2014.
  41. Atkinson, Kent: Cannabis use 'trigger for schizophrenia' The New Zealand Herald. 24.3.2005. Viitattu 3.6.2014. (englanniksi)
  42. Cannabis risk quantified. New Scientist, 2007, nro 4 August, s. 7. (englanniksi),
    Juhana E. Idänpää-Heikkilä (toim.): Lääkemailmassa tapahtuu: Kannabis lisää riskiä sairastua psykoosiin. Suomen Lääkärilehti, 2007, nro 32, s. 7. (englanniksi): ”Katsaus arvioi, että 14% psykkisistä sairauksista Britanniassa voisi johtua kannabiksen käytöstä. Tämä merkitsisi, että vuosittain ehkäistäisiin 800 skitsofreniatapausta 15 – 34 -vuotiaiden ikäryhmässä, jos kannabiksen käytöstä luovuttaisiin.”
  43. BBC: Cannabis 'raises psychosis risk' 27.7.2007. Viitattu 12.8.2007. (englanniksi) ”However, they said they could not rule out the possibility that people at a higher risk of mental illness were more likely to use the drug. Study author, Professor Glyn Lewis, professor of psychiatric epidemiology, said: ”It is possible that the people who use cannabis might have other characteristics that themselves increase risk of psychotic illness.
    In an accompanying editorial, Danish researchers said the figures presented in the research translated to about 800 potentially avoidable cases of schizophrenia a year in the UK among 15- to 34-year-olds.”
  44. Science: THC effective in the treatment of schizophrenia in four case reports 5.12.2010. International Association for Cannabinoid Medicines. Viitattu 3.6.2014. (englanniksi)
  45. Schwarcz, Glenn: Synthetic Δ-9-Tetrahydrocannabinol (Dronabinol) Can Improve the Symptoms of Schizophrenia Journal of Clinical Psychopharmacology. kesäkuu 2009. Viitattu 3.6.2014. (englanniksi)
  46. Schwarcz, Glenn: Synthetic Δ-9-Tetrahydrocannabinol (Dronabinol) Can Improve the Symptoms of Schizophrenia Journal of Clinical Psychopharmacology. kesäkuu 2009. Viitattu 3.6.2014. (englanniksi)
  47. Szalavitz, Maia: Marijuana Compound Treats Schizophrenia with Few Side Effects: Clinical Trial Time. 20.5.2012. Viitattu 3.6.2014. (englanniksi)
  48. Ora, Janne: Lancetin tiedot kannabiksen haitoista eivät yllätä suomalaisia huumeasiantuntijoita. Suomen Lääkärilehti, 2007, nro 34, s. 2930-2932.
  49. Familial Predisposition for Psychiatric Disorder 10.11.2008. Archives of General Psychiatry. Viitattu 10.12.2008. (englanniksi)
  50. Pot-induced psychosis may signal schizophrenia 3.11.2008. Reuters. Viitattu 10.12.2008. (englanniksi)
  51. Assessing the impact of cannabis use on trends in diagnosed schizophrenia in the United Kingdom from 1996 to 2005 Schizophrenia Research. 29.6.2009. Viitattu 8.7.2009. (englanniksi)
  52. Lääkekannabiksen käyttö puhuttaa 30.3.2010. Yle. Viitattu 24.11.2010.
  53. Pöntinen, Petri: Hampusta saa huumetta, lääkettä ja ravintoa: Missä on laittomuuden raja? Suomen Kuvalehti. 6.2.2013. Viitattu 3.6.2014.
  54. Legal Medical Marijuana States Viitattu 17.6.2014. (englanniksi)
  55. El-Alfy, Abir T. ym.: Antidepressant-like effect of [Delta]9-tetrahydrocannabinol and other cannabinoids isolated from Cannabis sativa L. Pharmacology Biochemistry and Behavior, kesäkuu 2010, nro 95. (englanniksi)
  56. Pickens, Joan T.: Sedative activity of cannabis in relation to its delta'-trans-tetrahydrocannabinol and cannabidiol content. British Journal of Pharmacology, 1981, 72. vsk, nro 4, s. 649–656. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 3.6.2014. (englanniksi)
  57. Mechoulam, Raphael ym.: Cannabidiol – Recent Advances (PDF) Chemistry & Biodiversity. vol. 4 (2007). Viitattu 3.6.2014. (englanniksi)
  58. Mechoulam ym. 2007, s. 1682.
  59. Ahtokivi, Ilkka: Elimistön oman kipulievityksen voi saada vaikuttamaan kuin kannabis Verkkouutiset. 30.5.2014. Viitattu 19.6.2014.
  60. Statistical Bulletin 2005: General population surveys of drug use 2005. European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction. Viitattu 24.10.2006. (englanniksi)
  61. Avaa silmäsi! Irti Huumeista ry. Viitattu 17.12.2011.
  62. Trends in world drug markets Outlook for world drug markets (PDF) 2006. United Nations Office on Drug and Crime. Viitattu 24.10.2006. (englanniksi)
  63. STT–AFP: Lancet: 200 miljoonaa käyttää laittomia huumeita Helsingin Sanomat. 6.1.2012. Viitattu 3.6.2014.
  64. a b EU:n uusi huumeraportti julki: Stimulanteilla, muuntohuumeilla ja lääkevalmisteilla yhä enemmän jalansijaa huumemarkkinoilla 27.5.2014. Yle Uutiset. Viitattu 28.5.2014.
  65. Hakkarainen, Pekka: Huumeiden käyttö Suomessa Päivitetty 25.10.2011. Päihdelinkki. Viitattu 3.6.2014.
  66. Saarnio, Pekka: Alkoholin ja kannabiksen haittavaikutusten kautta suomalaiseen huumausainepolitiikkaan (PDF) Yhteiskuntapolitiikka. 2/2000.
  67. Kekoni, Taru: Kannabiksen käyttö, yhteiskunnallinen reagointi ja siihen vastaaminen: Kannabisaktivistien näkökulma. Väitöskirja: Tampereen yliopisto. Tampere: Tampere University Press, 2007. ISBN 978-951-44-7150-6. Teoksen verkkoversio (PDF).
  68. Rämö, Matti: Kannabiskulttuuri juurtuu Suomen maakuntiin Helsingin Sanomat. 26.7.2009. Viitattu 3.6.2014.
  69. Kekoni 2007, s. 66–67.
  70. Kekoni 2007, s. 25–26.
  71. Table GPS-9. Lifetime prevalence (percentage) of drug use among young adults (15 to 34 years old) in nationwide surveys among the general population: last survey available for each Member State European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction. Viitattu 17.12.2011. (englanniksi)
  72. Table GPS-8 part (i). Lifetime prevalence of drug use among all adults (15 to 64 years old) in nationwide surveys among the general population. Lifetime prevalence all adults (percentage): last survey available for each Member State European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction. Viitattu 17.12.2011. (englanniksi)
  73. STT: KRP arvioi: Kannabista viljellään tuhannessa suomalaiskodissa 21.3.2009. Uusi Suomi. Viitattu 21.3.2009.
  74. Kukkaa pukkaa: Kannabiksen kotikasvatus Suomessa (PDF) Yhteiskuntapolitikka. 2/2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 3.6.2014.
  75. Kannabiskasvattamo löytyy noin joka toinen viikko Aamuposti. 24.10.2013. Viitattu 8.6.2014.
  76. STT: Kannabiksen kotiviljelmät lisäävät paloriskiä 18.5.2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 18.5.2007.
  77. Kvist, Lotta: Kannabiksen kotiviljely voi aiheuttaa isot tuhot Länsiväylä. 1.06.2012. Viitattu 7.6.2014.
  78. Kannabis-yksiö nieli sähköä ”pienen hiukkaskiihdyttimen verran” – Poliisi: sossu maksoi Helsingin uutiset. 14.3.2014. Viitattu 7.6.2014.
  79. Pöntinen, Sami & Rautanen, Päivi: Seinäjoelta löytyi kymmeniä kannabisviljelmiä maastosta 27.5.2014. Yle Pohjanmaa. Viitattu 28.5.2014.
  80. Seinäjoelta löytyi kymmeniä kannabisviljelmiä maastosta 22.4.2014. Länsiväylä. Viitattu 8.6.2014.
  81. a b Kannabis-mythbusters Pilven reunalla. Youth Against Drugs. Viitattu 23.5.2014.
  82. Koivisto, Janne: Auttajat näkevät huumeidenkäyttäjien hädän: ”Moni kiroaa kannabiksen” Lappeenrannan uutiset. 14.2.2014. Viitattu 23.5.2014.
  83. Terve linja kannabis-keskusteluun Suomenmaa. 22.1.2014. Viitattu 27.5.2014.
  84. Lääperi, Mari: Kannabis rehottaa maakunnassa: Saldona yli 70 kotiviljelytapausta Imatralainen. 5.2.2014. Viitattu 7.6.2014.
  85. Scientists want new drug rankings BBC News. 23.3.2007. BBC. Viitattu 19.10.2009. (englanniksi)
  86. ”13. Comparing cannabis with other drugs”, Cannabis: a health perspective and research agenda, s. 29. Programme on substance abuse. WHO, 1997. WHO/MSA/PSA/97.4. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 20.10.2009). (englanniksi)
  87. Tacke, Ulrich: 385 Kannabiksen laillistaminen 1.9.2009. Päihdelinkki. Viitattu 10.6.2014.
  88. EU-raportti: Kannabis tupakkaa ja alkoholia turvallisempaa 3.7.2008. MTV3. Viitattu 27.7.2014.
  89. Varhain tupakoinnin aloittaneilla on moninkertainen riski aloittaa kannabiksen käyttö 16.3.2011. Suomen Akatemian viestintä. Viitattu 7.6.2014.
  90. Kannabis ja nuoret: vinkkejä vanhemmille (PDF) 2009. Klaari Helsinki, Helsingin kaupunki. Viitattu 8.6.2014.
  91. Sosiaalineuvos, valt. tri Tapani Sarvanti. Luku ”Kotikasvatuksen riskit” (PDF) Terveyslehti. 19.9.2012. Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry. Viitattu 7.6.2014.
  92. Kosonen, Juha: Kaikki nuoret eivät pidä kannabista enää huumeena Akaan seutu. 26.11.2013. Viitattu 8.6.2014.
  93. Törnroos, Heidi: Marisätkä on jopa kymmenen kertaa vahvempi nyt kuin keski-ikäisten nuoruudessa 19.2.2013. Yle Uutiset. Viitattu 9.6.2014.
  94. Nurmi, Klaus: ”Nuorten huumeiden käyttö oli hirveä yllätys” Länsiväylä. 3.5.2013. Viitattu 8.6.2014.
  95. Tacke, Ulrich & Seppä, Kaija: Tutkimustieto kyseenalaistaa asenteet kannabikseen Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 2/2010. Viitattu 7.6.2010.
  96. Rikoslain 50. luku, 1 § (30.5.2008/374): Huumausainerikoksista Finlex. Viitattu 9.6.2014.
  97. Kekoni 2007, s. 28.
  98. STT: KRP:n ylikomisario: Kannabiksen käyttö pois rikosrekisteristä Kaleva. 4.3.2014. Viitattu 27.5.2014.
  99. Kannabis on petollinen huume – faktoja kannabiksesta (PDF) Turun sosiaali- ja terveystoimi. Viitattu 7.6.2014.
  100. Koskinen, Anu Leena: Kannabis ei ole vaaraton: Käyttäjä voi menettää opiskelu- tai harjoittelupaikkansa Aamulehti. 19.5.2014. Viitattu 7.6.2014.
  101. Repeal Prohibition, Again The New York Times. 27.7.2014. Viitattu 30.7.2014. (englanniksi)
  102. Tapiola, Paula: Kysely: Amerikkaisten enemmistö uskoo marihuanan laillistamiseen 2.4.2014. Yle Uutiset. Viitattu 10.6.2014.
  103. Kanninen, Jaan: Näkökulma: Kaksi täysin erilaista perustelua marihuanan laillistamiseen Yle uutiset. Viitattu 17.6.2014.
  104. Mättö, Ville: Laillinen marihuana apteekkeihin vuoden lopulla Uruguayssa Yle uutiset. Viitattu 17.6.2014.
  105. Huolella-verkosto huolissaan kannabiksesta 9.6.2014. Nuortentampere.fi. Viitattu 19.6.2014.
  106. a b c Olsson, Pelle: 8 myter om kannabis 2013. Viitattu 21.6.2014. (ruotsiksi)
  107. Olsson, Pelle: History of illegal drugs in Sweden The Guardian. 4.3.2014. Viitattu 21.6.2014. (englanniksi)
  108. Travis, Alan: UN: cannabis law changes pose 'very grave danger to public health' The Guardian. 4.3.2014. Viitattu 21.6.2014. (englanniksi)
  109. Kekoni 2007, s. 214.
  110. Lauerma, Hannu: Kannabis – toista kuin rähinäviina? Turun sanomat. 21.3.2014. Viitattu 23.5.2014.
  111. Professori: Kannabis lisää väkivaltariskiä Karjalainen. 22.1.2014. Viitattu 23.5.2014.
  112. Vartiainen, Erkki: Uuden laillisen huumeen tuominen suomalaiseen kulttuurin toisi lisää ongelmia 21.1.2014. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 7.6.2014.
  113. STT: Asiantuntija: Kannabis toisi Suomeen yhden ongelman lisää Maaseudun tulevaisuus. 22.1.2014. Viitattu 23.5.2014.
  114. Horttanainen, Tuija: Nuorten kannabiksen käyttö lisääntyy Imatralla Imatralainen. 18.2.2014. Viitattu 8.6.2014.
  115. a b c Aalto-Matturi, Sari: Kannabiksestako uusi valtavirran päihde? (PDF) Terveyslehti. 19.9.2012. Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry. Viitattu 7.6.2014.
  116. Pelkonen, Linda: Vääntö kannabiksen laillistamisesta: ”Rikolliset jäisivät nuolemaan näppejään” Uusi Suomi. 4.6.2013. Viitattu 8.6.2014.
  117. Kannabista ei tule laillistaa 2.4.2014. Pirkanmaan Kokoomusnuoret ry. Viitattu 23.5.2014.
  118. MTV:n kysely: Valtaosa ei kannata kannabiksen laillistamista Kaleva. 24.1.2014. Viitattu 23.5.2014.
  119. EHYT ry: Kannabiksen käytön kasvaessa haitatkin lisääntyvät MTV.fi. 19.1.2014. Viitattu 23.5.2014.
  120. THL:n ylijohtaja: Kannabiksen vapauttaminen johtaisi ”vääjäämättä laajaan käyttöön” Talouselämä. 21.1.2014. Viitattu 23.5.2014.
  121. Kinnunen, Aarne: Kannabis suomalaisessa huumepolitiikassa (PDF) 19.9.2012. Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry. Viitattu 7.6.2014.
  122. Määttänen, Laura: Harvemmin humalaan. (Haastateltavana THL:n erityisasiantuntija Marjukka Montonen) Keskisuomalainen, 27.7.2014, s. 15.
  123. a b Koskinen, Matti: Kannabis kauppoihin: Näin Suomi sen laillistaisi Helsingin Sanomat: Nyt-liite. 6.3.2014. Viitattu 7.6.2014.
  124. Viisi kansanedustajaa myönsi kokeilleensa kannabista 26.5.2014. STT, Aamulehti. Viitattu 8.6.2014.
  125. Gertsch, Mia: Turkki jakaa, marihuana yhdistää Suomen uusia meppejä 26.5.2014. Yle Uutiset. Viitattu 8.6.2014.
  126. Irti Huumeista ry:n kannanotto kannabiksen laillistamiseen 2009. Irti Huumeista ry. Viitattu 7.6.2014.
  127. Ehkäisevän päihdetyön toimijat: Kannabis on otettava vakavasti 31.1.2013. Irti Huumeista ry. Viitattu 7.6.2014.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Korhonen, Ulla ym.: Kannabis: Tietoa vanhemmille. 2. päivitetty painos. Helsinki: Irti huumeista, 2011. ISBN 978-952-99954-3-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kannabis.