Monikulttuurisuus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Osa artikkelisarjaa
Muodot

Rasismi · Seksismi · Ikäsyrjintä
Uskonto · Koulu · Työ
Elitismi · Homofobia
Ksenofobia · Luokkasyrjintä
Miesviha · Naisviha
Nepotismi · Transfobia
Vammaiset

Uskontoryhmiä kohtaan

Muslimit · Juutalaiset · Kristityt
Uskonnottomat

Ilmeneminen

Apartheid · Etninen puhdistus
Holokausti · Kansanmurha
Lynkkaus · Orjuus · Vaino
Kiihotus · Valkoinen ylivalta
Rikos ihmisyyttä vastaan
Musta ylivalta · Pakkosiirto
Vihapuhe · Viharikos

Aiheeseen liittyvää

Ennakkoluulo · Moniarvoisuus
Monikulttuurisuus · Suvaitsevaisuus
Tasa-arvo · Poliittinen korrektius

 n  k  m 

Monikulttuurisuus (engl. multiculturalism) käsitteenä tarkoittaa useaan kulttuuriin liittyvää tai usean kulttuurin piirteitä sisältävää asiaa[1]. Käsitettä käytetään ainakin kolmella tapaa: synonyymina kulttuuriselle monimuotoisuudelle, kulttuuriseen monimuotoisuuteen liittyvään poliittiseen ohjelmatyöhön tai poliittiseen kokonaisnäkemykseen kulttuurisen monimuotoisuuden hallinnasta[2][3]. Monikulttuurisuuden käsite on laajentunut etnisten ryhmien lisäksi koskemaan myös erilaisia alakulttuureita kuten vammaiset ja sukupuolivähemmistöt [4][5][6][7].

Monikulttuurisuuden eri merkitykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etninen ja kulttuurinen monimuotoisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etninen ja kulttuurinen monimutoisuus kuvaa yhteiskunnassa vallitsevaa monimuotoisuuden tilaa määriteltynä ajankohtana. Sitä mitataan eri tavoin. Käytetyimpiä indikaattoreita on etnolingvistinen fraktionalisaatiomuuttuja (ELF), joka kuvaa todennäköisyyttä sille, että että kaksi mielivaltaisesti valittua yksilöä kuuluisivat samaan etniseen tai kulttuuriseen fraktiooni. Muuttuja s_i kuvaa fraktion suuruutta.[8][9].

ELF=1-\sum^N_{i=1} s^2_{i}

Lisäksi monimuotoisuuden indikaattori voi ottaa huomioon eri etnisten ja kulttuuristen ryhmien välisen erilaisuuden. Erilaisuuden mittarina voidaan käyttää esimerkiksi kielitieteellisiä eroavaisuuksia eri kielten välillä[9].

Politiikan vaste etniseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monikulttuurisuudella tai monikulttuurisuuspolitiikalla voidaan viitata politiikkaan, jonka tavoitteena on organisoida ja hallita yhteiskunnassa vallitsevaa etnistä ja kulttuurista monimuotoisuuden tilaa[2], eli harjoittaa erilaisuuden poliittista organisointia[10] (engl. diversity management tai diversity governance).

Monikulttuurisuus poliittisen filosofian tarkastelukohteena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliittisessa filosofiassa monikulttuurisuus on suuntaus, jossa tutkitaan politiikan keinoja vastata kulttuuriseen ja etniseen monimuotoisuuteen. Se on läheisesti kytkeytynyt identiteettipolitiikkaan (engl. identity politics), eroavaisuuksien politiikkaan (engl. politics of differences) ja tunnustamisen politiikkaan (engl. the politics of recognition). Tyypillinen tutkimuskohde on erilaiset ratkaisut taloudelliseen ja poliittiseen epätasa-arvoon, jota vähemmistöasema tuottaa.[11]

Maahanmuuttajapoliittinen eräs suuntaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monikulttuurisuuspolitiikka on myös eräs nykyaikaisissa kansallisvaltioissa harjoitettu maahanmuuttajiin kohdistuvan politiikan suuntaus. Tämä tarkoittaa politiikkaa, jossa suhtaudutaan puolueettomasti tai myönteisesti maahanmuuttajaryhmien muodostumiseen valtaväestöstä selkeästi erottuviksi etnisiksi tai kulttuurisiksi yhteisöiksi ja jossa näiden yhteisöjen pyrkimyksiin synnyttää ja ylläpitää omia organisaatioitaan suhtaudutaan myönteisesti.[10]

Vaihtoehtoiset maahanmuuttajapolitiikan suuntaukset ovat sulauttamispolitiikka, kotouttamispolitiikka ja erottelupolitiikka. Monikulttuurista maahanmuuttopolitiikkaa on arvioitu harjoitetun Iso-Britanniassa, Alankomaissa sekä Ruotsissa. Näidenkin maiden nähdään siirtyneen kotouttavaan ja sulauttavaan maahanmuuttajapolitiikkaan, joka korostaa maahanmuuton kohdemaiden kansallisten kulttuurien ja kielien oppimisen tärkeyttä.[10].

Francesco Pirelli, Monumentti monikulttuurisuudelle, 1985. Viiden samanlaisen veistoksen sijoituspaikat ovat Torontossa Kanadassa, Buffalo Cityssä Etelä-Afrikassa, Chang Ch'ünissa Kiinassa, Sarajevosssa Bosniassa ja Sydneyssä Australiassa.

Tutkimuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The British Journal of Psychiatry -lehti julkaisi 2012 eri kansallisuuksia laajalti käsittäneen tutkimuksen, jonka päätelmänä todetaan, että oman kultturisen tai etnisen ryhmän suuri tiheys asuinalueella toimii puskurina mielenterveysongelmille. Jos taas oman ryhmän edustus alueella on pieni, riski sairastua erilaisiin psykooseihin, kuten skitsofreniaan, kasvaa[12].

Britannian sisäministeriön tekemän tutkimuksen mukaan monikulttuurisilla alueilla elävät ihmiset luottavat vähemmän toisiinsa kuin yksikulttuurisilla alueilla elävät.[13] Yhdysvaltalaisen Robert Putnamin haastattelututkimusten mukaan pohjoisamerikkalaisissa monikulttuurisissa yhteisöissä koetaan alkuunsa sukupuolesta ja iästä riippumatta eristäytymistä. Haastatellut ihmiset luottavat keskivertoa vähemmän hallintoon ja omiin poliittisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa eivätkä osallistu hyväntekeväisyystyöhön.[14]

Putnamin mukaan nämä ongelmat ovat ratkaistavissa.[15] Putnamin mukaan monikulttuuriset yhteisöt tarvitsevat ”sosiaalista pääomaa”, eri kansanryhmien välistä vahvaa vuorovaikutusta. Ihmisten tulee saada mahdollisuuksia tavata säännöllisesti erilaisia ihmisiä ja tunnistaa samanlaisuutensa etnisyydestä riippumatta.[13] Putnam varoittaa poliittisesta vihanlietsonnasta ja toteaa, että entistä suurempi monimuotoisuus on nykyajassa yhtä peruuttamatonta kuin aikanaan teollinen vallankumous.[16]

Monikulttuurisuus Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa kulttuurinen monimuotoisuus on lisääntynyt 1900-luvun lopulla vilkastuneen maahanmuuton myötä. Maahanmuuttajia on Suomessa eurooppalaisittain vertaillen vähän.[17] Monikulttuurisuus-käsite on yleistynyt julkisessa kielenkäytössä maahanmuuttajaväestön kasvun myötä.[18].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. a b Inglis, Christine: UNESCO MOST Policy Paper No. 4, Multiculturalism: New Policy Responses to Diversity (pdf) 1996. UNESCO MOST. Viitattu 8.11.2012. (englanniksi)
  3. Timo Soukola: Monikulttuurisen yhteiskunnan ehdot ja haasteet (pdf) 1999. Sitra. Viitattu 15.11.2012.
  4. Jasinskaja-Lahti, Inga & Liebkind, Karmela & Vesala, Tiina: Rasismi ja syrjintä Suomessa: Maahanmuuttajien kokemuksia. Helsinki: Gaudeamus, 2002. ISBN 951-662-850-8.
  5. Forsander, Annika: Luottamuksen ehdot: Maahanmuuttajat 1990-luvun suomalaisilla työmarkkinoilla. Väitöskirja, Turun yliopisto. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja. D 39. Helsinki: Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto, 2002. ISBN 952-9605-82-X.
  6. Pitkänen, Pirkko & Kouki, Satu: Vieraiden kulttuurien kohtaaminen viranomaistyössä. Helsinki: Edita, 1999. ISBN 951-37-2778-5.
  7. Katso myös: Monikulttuurisuutta ja kulttuuripolitiikkaa koskevaa käsitteitä Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö. Viitattu 2.4.2010.
  8. {{Verkkoviite | osoite = ttp://telematica.politicas.unam.mx/biblioteca/archivos/040107017.pdf| nimeke = Ethnic Diversity and Economic Performance | tekijä = A. Alesina, E. La Ferrara | tiedostomuoto = pdf| selite = | julkaisu = Journal of Economic Literature| ajankohta = | julkaisupaikka = | julkaisija =| viitattu = 28.01.2013| kieli =(englanniksi)
  9. a b James Fearon: Ethnic and Cultural Diversity by Country (pdf) (sivut 195–222) Journal of Economic Growth. 2002. dartmouth.edu. Viitattu 28.01.2013. (englanniksi)
  10. a b c Saukkonen, Pasi: Politiikka monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit, 2007. ISBN 978-951-0-31756-3. , sivu 208
  11. Song, Sarah: Multiculturalism The Stanford Encyclopedia of Philosophy (Winter 2010 Edition). plato.stanford.edu. Viitattu 28.01.2013. en
  12. Ethnic density as a buffer for psychotic experiences The British Journal of Psychiatry. 26.07.2012. Viitattu 10.12.2012. (englanniksi)
  13. a b Does diversity make us unhappy? BBC News. 30.5.2006. Viitattu 17.9.2008. (englanniksi)
  14. Iloniemi, Eero: Monikulttuurisuusmyytti murenee. Nykypäivä, 2007, nro 30, s. 11.
  15. Jonas, Michael: The downside of diversity. The Boston Globe, 2007, nro 5.8. http://www.boston.com/news/globe/ideas/articles/2007/08/05/the_downside_of_diversity/.
  16. http://canadasworld.wordpress.com/2009/04/01/jason-kenneys-views-on-multiculturalism-counterbalanced-by-research-from-michael-adams-and-robert-putnam/
  17. Hiltunen, Anna-Kaisa: Kotoutuminen monikulttuuriseen yhteiskuntaan vaatii paljon myös ”meiltä” Maailma.net. Viitattu 2.3.2010.
  18. Monikulttuurisuus – mitä se on? Helsingin kaupunginkirjasto. Viitattu 15.6.2007.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Laqueur, Walter: Euroopan viimeiset päivät. (The last days of Europe: Epitaph for an old continent, 2007.) Suomentanut Leif Sundström. Helsinki: Art House, 2009. ISBN 978-951-884-458-0.
  • Lehtonen, Mikko & Löytty, Olli (toim.): Erilaisuus. Tampere: Vastapaino, 2003. ISBN 951-768-136-4.
  • Oksi-Walter, Päivi & Roos, Jonna & Viertola-Cavallari, Ritva: Monikulttuurinen perhe. Helsinki: Arkki, 2009. ISBN 978-951-618-805-1.
  • Rastas, Anna & Huttunen, Laura & Löytty, Olli (toim.): Suomalainen vieraskirja: Kuinka käsitellä monikulttuurisuutta. Tampere: Vastapaino, 2005. ISBN 951-768-176-3.
  • Raulo, Marianna: Ihmisiä vai ihmisiä: Vähemmistöoikeuksien filosofiaa. Helsinki: Yliopistopaino, 1999. ISBN 951-570-444-8.
  • Saukkonen, Pasi: Politiikka monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit, 2007. ISBN 978-951-0-31756-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]