Tasa-arvo

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
"Olemme kaikki tasa-arvoisia"
Osa artikkelisarjaa
Muodot

Rasismi · Seksismi · Ikäsyrjintä
Uskonto · Koulu · Työpaikka
Elitismi · Homofobia
Ksenofobia · Luokkasyrjintä
Miesviha · Naisviha
Nepotismi · Vammaiset
Yhteisöjä kohtaan

Arabit · Juutalaiset · Kristityt
Ilmeneminen

Apartheid · Etninen puhdistus
Holokausti · Kansanmurha
Lynkkaus · Orjuus · Vaino
Kiihotus · Pakkosiirto
Rikos ihmisyyttä vastaan
Aiheeseen liittyvää

Ennakkoluulo · Moniarvoisuus
Monikulttuurisuus · Suvaitsevuus
Tasa-arvo · Poliittinen korrektius

 n • k • m 

Tasa-arvo (tasa-arvoisuus eli samanarvoisuus) tarkoittaa erityisesti kaikkien ihmisten yhtäläistä arvoa yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä.[1]

Tasa-arvo oli yksi Ranskan suuren vallankumouksen tunnuksista.[2]

Poliittisesti tasa-arvon vaatimus on tarkoittanut vaatimusta kansalaisten yhtäläisestä asemasta lain edessä (yhdenvertaisuusperiaate) sekä kansanvaltaisesta hallinnosta. Nykyisin yhdenvertaisuusperiaate on mainittu Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa.[2]

Sisällysluettelo

[muokkaa] Tasa-arvo Suomessa

Suomessa Perustuslain 6 § 2 momentti sanoo: ”Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”

Vuonna 2004 tuli voimaan yhdenvertaisuuslaki, joka kieltää muun muassa kansalliseen alkuperään, kieleen, vakaumukseen, mielipiteeseen, uskontoon, vammaisuuteen ja seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän. Lain soveltamisaloja ovat esimerkiksi työhönottoperusteet, uralla eteneminen ja koulutus. Syrjinnän rangaistavuudesta on säännökset rikoslaissa.

Viimeiset vielä muodollisesti voimassa olleet säätyerioikeudet lakkautettiin vuonna 1995, kun hallitusmuodossa olleet kansalaisten perusoikeuksia koskeneet säännökset uudistettiin.[3] Erioikeudet lakkautettiin lain valmistelutöiden mukaan vanhentuneina, tarpeettomina ja epätasa-arvoisina.[4]

[muokkaa] Valtionkirkot ja tasa-arvo

Vapaa-ajattelijoiden mielestä luterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon asema asema valtiokirkkoina perustuu pappissäädyn erivapauksiin, ja tältä osin säätyerioikeuksia ei ole vielä kumottu. Kun perustuslain vahvuiset papiston erioikeudet on muodollisesti kumottu laissa, esimerkiksi teologisten tiedekuntien poistaminen yliopistoista ja siirtäminen kirkon itsensä hoidettaviksi ja kustannettavaksi ei vaatisi enää perustuslainsäätämisjärjestystä eduskunnassa.[4]

Jotkut ovat arvostelleet Suomen ortodoksisen kirkon päätöstä, jonka mukaan Mitro Repo menetti papinoikeutensa siksi ajaksi, kun hän toimii politiikassa. Arvostelijoiden mielestä jokaisella kansalaisella tulee olla perusoikeuksien ja demokratian periaatteiden mukainen mahdollisuus asettua ehdokkaaksi vaaleissa. Tätä oikeutta ei saa ottaa pois keneltäkään hänen virkansa tai hoitamansa tehtävän perusteella. Poikkeuksen tekevät ne henkilöt, joilta laki erikseen kieltää ehdokkuuden. Esimerkiksi kansanedustaja, ortodoksi Tarja Filatovin mielestä on uskomatonta, että satoja vuosia sitten laaditut säännöt mahdollistavat jopa politiikkaan osallistuvan ortodoksipapin erottamisen kirkosta. Hänen mukaansa on mahdoton ymmärtää, että joku voi joutua 2000-luvun Suomessa erotetuksi edes väliaikaisesti virastaan, saati kokonaan kirkkokunnastaan vain siksi, että haluaa olla vaaleissa ehdokkaana.[5][6]

Arvostelijoiden mukaan ortodoksikirkko polkee sukupuolten tasa-arvon ihanteita torjuessaan naispappeuden. Nyky-yhteiskunnassa sukupuoleen sidottujen tehtävien olemassaoloa on vaikea hyväksyä. Luterilaisessa kirkossa oli pitkään vain miespappeja, mutta tasa-arvon vähitellen voimistuessa on luterilainen kirkko virallisesti hyväksynyt naispappeuden. Arvostelijoiden mielestä myös ortodoksisen kirkon tulisi päivittää tasa-arvoasioita. Julkisyhteisöllisiin laitoksiin, kuten kahteen valtiokirkkoon, tulisi kohdistaa samoja oikeuksia ja samoja velvoitteita.[6]

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. ↑ 2,0 2,1 ”Tasa-arvoisuus”, teoksessa Factum: Uusi tietosanakirja. 2, Dio–håv. Espoo: Weilin & Göös, 2003. ISBN 951-35-6641-2.
  3. ↑ Laki säätyjen erioikeuksien lakkauttamisesta (971/1995) Finlex. Viitattu 9.4.2009.
  4. ↑ 4,0 4,1 Toivonen, Raimo: ”Säätyerioikeudet”, Uskonnottoman oikeusopas, s. 124. Jämsä: R. Toivonen, 1997.
  5. ↑ Simula, Matti: Tarja Filatov: Demokratia kuuluu papillekin. =Suomen kuvalehti, 31.5.2009. Artikkelin verkkoversio Viitattu 29.6.2009.
  6. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-tagi; viitettä Filatov ei löytynyt

[muokkaa] Aiheesta muualla

  • Gosepath, Stefan: Equality The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)


Tämä lakiin tai oikeuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Tasa-arvo
Henkilökohtaiset työkalut