Positiivinen syrjintä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Positiivinen syrjintä, käänteinen syrjintä[1] tai positiivinen erityiskohtelu on toimintatapa, jossa henkilöä tai ryhmää tuetaan erityistoimin, jos hän on ilman niitä vaarassa jäädä eriarvoiseen asemaan. Esimerkiksi kiintiöt, jotka takaavat vähemmistöille koulutuspaikkoja, ovat positiivisia erityistoimenpiteitä.lähde?

Euroopan unionin direktiivin mukaan "erityistoimenpiteiden" käyttö rotuun tai etniseen alkuperään liittyvien haittojen korvaamiksi ei ole kielletty: ”Täydellisen yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi käytännössä, yhdenvertaisen kohtelun periaate ei estä jäsenvaltioita pitämästä voimassa tai toteuttamasta erityistoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ehkäistä tai hyvittää henkilöiden rotuun tai etniseen alkuperään liittyviä haittoja.”[2]

Soveltaminen maittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Positiivinen syrjintä otettiin käyttöön Yhdysvalloissa 1960-luvulla tavoitteena suosia mustia pääsyssä yliopistoihin ja tiettyihin ammatteihin. Yhdysvaltain lisäksi Etelä-Afrikka ja Intia, joissa on aikoinaan harjoitettu rotuerottelua ovat ottaneet käyttöön tällaisia toimia.[3]

Britanniassa on laitonta kohdella henkilöitä eri tavoin rodun perusteella (engl. positive discrimination, affirmative action). Sen sijaan on sallittua rohkaista tai kouluttaa tietyn ryhmän ihmisiä hakemaan asemaan jossa he ovat aliedustettuina (engl. positive action).[4]

Ranskan perustuslaki kieltää asettamisen eriarvoiseen asemaan etnisyyden tai syntyperän perusteella. Sen sijaan on sallittua suosia koulutukseen haussa asuinpaikan tai sosiaalisen aseman perusteella.[3]

Ruotsissa korkein oikeus tuomitsi 2006 laittomaksi maahanmuuttajien suosimisen haussa yliopistoon.[5]

Positiivinen syrjintä Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen perustuslain mukaan "Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella."[6]

Tasa-arvolain (kohta 9 § 4) mukaan voidaan tietyin edellytyksin työhönotossa suosia aliedustettua sukupuolta olevia hakijoita. Tällainen positiivinen erityiskohtelu on EU:n oikeuskäytännön mukaan sallittua vain silloin, kun nais- ja mieshakijat ovat yhtä päteviä tai lähes yhtä päteviä. Suosiminen ei kuitenkaan saa olla automaattista. Kyseessä on tasa-arvolakiin perustuva erityistoimi sukupuolten välisen tosiasiallisen tasa-arvon edistämiseksi.[7]

Helsingin kaupungin työhönotossa voidaan suosia maahanmuuttajaa, jos hakijana on kaksi ansiokkuudeltaan tasaveroista hakijaa.[8] Tämä perustuu siihen, että yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan täytyy ottaa huomioon erityisryhmien tilanne, ja positiivinen erityiskohtelu on mahdollista, jos sillä pyritään edistämään tosiasiallista yhdenvertaisuutta. Helsingin kaupunki on linjannut pyrkivänsä aktiivisesti poistamaan yhteiskunnassa vallitsevaa eriarvoisuutta.[9]

Suomessa esimerkiksi lääketieteellisessä ja oikeustieteellisessä koulutuksessa on ruotsin kieltä osaaville omat kiintiönsä, joita perustellaan sillä, että kielilain kielellisten oikeuksien turvaamiseksi tulee maassa kouluttaa tietty määrä ruotsinkielentaitoisia lääkäreitälähde? ja juristejalähde?. Kielikiintiöitä on myös puolustettu toteamalla, että ne ovat avoimia kaikille kielitaidon todistaneille ihmisille äidinkielestä riippumatta. Joidenkin epäoikeudenmukaisena ja epätasa-arvoisena pitämä kiintiökäytäntö on todettu Suomen perustuslain mukaiseksi, koska sen katsotaan mahdollistavan kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista huolehtimisen.[10]

Kunnallishallinnon luottamushenkilöitä valittaessa toimielimiin on kumpaakin sukupuolta oltava edustettuna tietty määrä riippumatta ehdokkaiden vaaleissa saamasta äänimäärästä.

Toukokuussa 2011 Perussuomalaisten eduskuntaryhmä julkaisi rasisminvastaisen julistuksen, joka tuomitsi "etniseen taustaan, kieleen, kulttuuriin, uskontoon tai vastaavaan seikkaan perustuvan syrjinnän tai suosimisen työmarkkinoilla, koulutuksessa ja muissa yhteyksissä."[11] Tämän jälkeen myös Kokoomuksen Nuorten Liitto ja Perussuomalaiset Nuoret ottivat kannan vähemmistöjen suosimista ja positiivista syrjintää vastaan.[12][13] Helsingin Sanomien haastattelussa muunmuassa Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen ja Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen näkevät perussuomalaisten eduskuntaryhmän julistuksen ongelmallisena ja tuomittavana, sillä sitä toteuttamalla tasa-arvo heikkenisi heidän mukaansa olennaisesti. Julistuksessa ei heidän mukaansa oteta huomioon, että positiivinen erityiskohtelu ei ole perustuslakiin kuuluvan syrjintäkiellon vastainen, vaan lainsäädäntö voi heidän mukaansa nimenomaan muodostua syrjiväksi, mikäli positiivista erityiskohtelua ei sallita.[14]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hartikainen, Erkki (toim.): Käänteinen syrjintä Ihminen ja yhteisö: Lukion elämänkatsomustieto 3. Suomen ateistiyhdistys ry. Viitattu 2.3.2010.
  2. Neuvoston direktiivi 2000/43/EY (Euroopan unionin neuvoston direktiivi rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta) 29.6.2000. Euroopan yhteisö. Viitattu 7.2.2006.
  3. a b Diversité : M. Sarkozy contraint de contourner l'obstacle de la Constitution 17.12.2008. Le Monde.
  4. NHS: Breaking Through Programme: Frequently Asked Questions NHS.
  5. http://www.thelocal.se/5871/20061221/
  6. 6 § Yhdenvertaisuus
  7. Syrjintä työhönotossa Tasa-arvovaltuutettu.fi. Viitattu 29.6.2011.
  8. Maahanmuuttajan palvelukseen ottaminen Helsingin kaupunki. Viitattu 25.6.2012.
  9. Rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäiseminen Helsingin kaupunki. Viitattu 5.8.2009.
  10. Kansalliskielten historiallinen, kulttuurinen ja sosiologinen tausta (PDF) (Työryhmämuistio) 2000. Kielilakikomitea. Viitattu 31.8.2007.
  11. Syrjintää, rasismia ja väkivaltaa vastaan 25.5.2011. Perussuomalaiset.fi. Viitattu 31.5.2011.
  12. SYRJINTÄ EI KOSKAAN OLE POSITIIVISTA 30.05.2011. Kokoomusnuoret.fi. Viitattu 31.5.2011.
  13. Helsingin kaupungilla on rasistinen rekrytointipolitiikka 01.06.2011. ps-nuoret.net. Viitattu 2.6.2011.
  14. Sutinen, Teija: Professorit: Perussuomalaisten rasismijulistus on perustuslain vastainen. Helsingin Sanomat, 28.5.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]