Koulutus Suomessa
Wikipedia
|
|
||
| Koulutuksen valvonta
Opetusministeri
Kulttuuriministeri |
Opetusministeriö Sari Sarkomaa Stefan Wallin |
|
| Kansallinen koulutusbudjetti | € 5.9 miljardia (2003) | |
| Koulutuksen ensisijaiset kielet | suomi ja ruotsi | |
| Lukutaito (2000) • Miehet • Naiset |
100 % 100 % 100 % |
|
| Koulutus Suomessa |
|---|
| - Varhaiskasvatus |
| - Peruskoulu |
| Toinen aste ja aikuiskoulutus |
| - Lukio |
| - Ammattikoulutus |
| - Ammatillinen aikuiskoulutus |
| Korkea-aste |
| - Ammattikorkeakoulu |
| - Yliopisto |
| Historiallisia oppilaitosmuotoja |
| - Kansakoulu |
| - Oppikoulu |
Koulutus Suomessa muistuttaa useimpia Euroopan unionin teollisuusmaita. Se jakautuu peruskoulutukseen, toisen asteen koulutukseen (lukiot ja ammatilliset oppilaitokset) ja korkeakoulutukseen (yliopistot ja ammattikorkeakoulut).
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Suomen koulutusjärjestelmä
Koulutusjärjestelmä on kansallisten lakien ja säädösten kautta määrätty. Opetustoimen lainsäädännöstä ja koulutuspolitiikan yleisperiaatteista päättää Eduskunta. Koulutuspolitiikan toimeenpanosta vastaavat opetusministeriö ja opetushallitus.
[muokkaa] Perusopetusta edeltävä koulutus
Ennen ensimmäistä kouluvuottaan lapsella on oikeus maksuttomaan esiopetukseen. Esiopetukseen osallistuu lähes jokainen lapsi ja sen järjestämisestä vastaavat kunnat.
[muokkaa] Perusopetus
Perusopetuksella tarkoitetaan peruskoulua eli maksutonta yleissivistävää koulutusta, jota säätelee perusopetuslaki. Peruskoulu aloitetaan yleensä sinä vuonna, kun lapsi täyttää seitsemän vuotta. Yhdellä vuodella koulun aloittamisiän muutosta voivat vanhemmat hakea mikäli psykologisten testien perusteella lapsi on jo 6-vuotiaana valmis aloittamaan koulunkäynnin tai tarvitsee mahdollisesti vuoden lisäaikaa kypsymiseen. Peruskoulun suorittaminen kestää normaalisti yhdeksän vuotta. Kaikki Suomen 7–16-vuotiaat ovat lain voimalla oppivelvollisia, mikä velvoittaa heitä osallistumaan peruskoulutukseen tai vanhemmat hoitamaan koulutuksen jollain toisella tapaa.
[muokkaa] Toisen asteen koulutus
Suomen toisen asteen koulutuksella käsitetään lukiot ja ammatilliset oppilaitokset.
Ammatillisten tutkintojen tavoitteena on kouluttaa työelämään ammatillisen osaamisen taitavia työntekijöitä. Ammatillisen perustutkinnon ohessa voi myös suorittaa lukiotutkinnon, jolloin tutkintoa kutsutaan kaksoistutkinnoksi tai kansankielellä ammattilukioksi.
Lukiokoulutus on yleissivistävää ja valmistaa ylioppilastutkintoon.
[muokkaa] Korkea-asteen koulutus
[muokkaa] Tutkinnot
Korkea-asteen koulutusta annetaan ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Ammattikorkeakoulut ovat keskittyneempiä palvelemaan elinkeinoelämän tarpeita, kun taas yliopistot ovat tutkimuksellisempia. Tosin myös ammattikorkeakouluissa tehdään nykyään tutkimusta ja yliopistoihin kuuluu monia ammatillisia, ei-tutkimuksellisia opintosuuntia. Suomessa on 20 yliopistoa ja 30 ammattikorkeakoulua.
Ammattikorkeakoulututkinto on ensimmäinen tutkinto ammattikorkeakouluissa ja alempi korkeakoulututkinto puolestaan yliopistoissa. Niiden suorittaminen kestää yleensä 3–5 vuotta. Toisen syklin opintoja ovat ylempi ammattikorkeakoulututkinto (useimmiten opiskeluja ei jatketa tähän) ja ylempi korkeakoulututkinto (yliopisto-opiskelua jatketaan lähes aina tähän asti). Kolmas sykli on lisensiaatti- ja tohtorikoulutus, joihin voi hakea vain ylemmällä korkeakoulututkinnolla.
[muokkaa] Yleistä
Suomen korkea-asteen koulutus on sitoutunut Bolognan prosessiin, johon kuuluu mm. yhtenäiset opintopisteet.
Suhteellisen suuri osa väestöstä saa korkeakoulutuksen. Ikäluokissa 25–64 vain Kanadassa, Yhdysvalloissa, Japanissa, Venäjällä ja Israelissa suuremmalla osuudella väestöstä on korkeakoulututkinto. Suomi käyttää kansantuotteestaan korkeakoulutukseen opiskelijaa kohti hieman alle OECD-maiden keskiarvoa vastaavan määrän ja selvästi vähemmän kuin Yhdysvallat.
Vain puolet opiskelijoista valmistuu enintään seitsemässä vuodessa ja 25 % ei koskaan valmistu. Ongelmat ovat maantieteellisesti keskittyneitä erityisesti Helsingin alueelle ja aloittain erityisesti yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden aloille.
Jotkut yliopistot haluaisivat vapautta mm. palkkaukseen. Tällä hetkellä palkkaus päätetään keskitetysti.
[muokkaa] OECD-maiden koulutetuimpia nuoria ikäluokkia (ikäryhmä 25-34)
OECD-maiden koulutetuimmat nuoret ikäluokat (yli 45 % ikäluokasta 25–34 on valmistunut keskiasteen koulutuksesta) ovat Australiassa, Islannissa, Koreassa, Norjassa, Suomessa, Tanskassa ja Uudessa Seelannissa. Yhdysvalloissa vastaava luku on 35 %.[1]
Edellä mainitut ottavat kiinni myös korkeakoulutuksessa Yhdysvaltoja, jossa korkeakoulussa vuosina 1995-2003 oli keskimäärin 21 % ikäluokista, kun OECD-maiden vastaava keskiarvo oli 38 %. Maalla on kuitenkin koulutetuimmat vanhat ikäluokat. Esimerkiksi 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä keskiasteen koulutuksen on käynyt suhteellisesti OECD-maiden suurin joukko juuri Yhdysvalloissa.[1]
Huonon tutkintojen läpäisyasteen arvioidaan vaikuttavan Yhdysvaltain osuuteen maailman korkeakoulutetuista.[1] Koska maassa vain 50 % korkeakouluopiskelijoista valmistuu, ensi vuosikymmenen aikana sen 41 % osuuden kaikista maailman korkeakoulutetuista odotetaan laskevan noin 36 %:iin. Suomen osuus puolestaan kasvaa.[1]
[muokkaa] Eniten englanninkielisiä koulutusohjelmia Euroopassa (ei-engl. maat)
Suomalainen korkeakoulutus on varsin kansallista, eikä kansainvälisiä opiskelijoita ole paljoa. Koko maassa on vain muutama aidosti kansainvälinen yksikkö. Opetusministeriö on asettanut tavoitteekseen lisätä kansainvälistä vaihtoa (mm. kaksinkertaistaa ulkomaisten opiskelijoiden määrä välillä 2001–2010[2]), mutta tavoitteet ovat useimmiten jääneet saavuttamatta. Suomalaiset yliopistot eivät juuri kilpaile kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla, mutta ilmainen korkeakoulutus houkuttaa silti huomattavia määriä opiskelijoita Afrikasta ja Aasiasta. Lukumääräisesti kaikista huonointa kansainvälistyminen on henkilökunnan keskuudessa.
Suomessa oli tilastojen mukaan vuonna 2003 suhteellisesti eniten englanninkielisiä korkeakoulutusohjelmia Euroopassa, pois lukien englanninkieliset maat.[2]
[muokkaa] Koulutus työelämässä
Vuosittain yli 40 % Suomen työvoimasta osallistuu epämuodolliseen työhön liittyvään koulutukseen tai harjoitteluun. Tämä vastaa monia teollisuusmaita, kuten Tanska ja Yhdysvallat.
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 Alicea, Ines: U.S. trails other countries - in producing college graduates. ((viittaa tietolähteenä OECD Education at a Glance 2006:een)) Study Abroad, huhtikuu 2007, nro 41, s. 8. (englanniksi)
- ↑ 2,0 2,1 Clark, Nick: WENR, September/October 2003: Finland. Syyskuu 2003. World Education News & Reviews. Viitattu 21.8.2007. (englanniksi)
