Vaalit Suomessa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomessa valitaan suorilla vaaleilla

Vaalit ovat välittömiä, niissä äänestetään suoraan äänestäjän itse valitsemaa ehdokasta. Eduskunta-, kunnallis- ja europarlamenttivaalit järjestetään suhteellisena, avoimena listavaalina.

Perustuslaki määrittelee vaalit yleisesti, lisäksi määräyksiä vaaleista on vaalilaissa, kuntalaissa ja rikoslaissa.

Suomessa päivät, jolloin toimitetaan jokin näistä mainituista neljästä vaalista tai neuvoa-antava kansanäänestys, ovat virallisia liputuspäiviä.

Ääntenlaskenta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen ääntenlaskua vuonna 2012.

Eduskunta-, kunnallis- ja europarlamenttivaaleissa tuloksen määräämiseen käytetään d'Hondtin menetelmää. Menetelmä on henkilö- ja puoluevaalin yhdistelmä, jossa äänestetään sekä henkilöä ja puoluetta.[1]

Vuoden 2012 Presidentinvaalien toisella kieroksella käytettyjä äänestyslappuja.
  • 1. vaiheessa lasketaan ryhmittymien (yleensä puolueita) kokonaisäänet
  • 2. vaiheessa ehdokkaat asetetaan ryhmittymän sisällä paremmuusjärjestykseen äänimäärien perusteella
  • 3. vaiheessa ehdokkaille lasketaan vertailuluvut ryhmittymän sisällä: suosituin ehdokas saa vertailuluvukseen ryhmittymän kaikki äänet, seuraava puolet ryhmittymän äänistä, seuraava kolmasosan, seuraava neljäsosan, seuraava viidesosan jne.
  • 4. vaiheessa kaikkien ryhmittymien ehdokkaat asetetaan vertailulukujen mukaiseen paremmuusjärjestykseen ja tästä listasta valitaan vaalipiirin edellyttämä määrä edustajia.

Ennakkoäänestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennakkoäänestys toimitetaan erikseen määrättävissä paikoissa ja jokainen äänioikeutettu voi päättää, äänestääkö ennakkoon vai varsinaisena vaalipäivänä.

Äänioikeutettu voi äänestää missä hyvänsä yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Tämän lisäksi joissain kotimaassa sijaitsevissa laitoksissa (kuten sairaalat, vankilat), äänioikeutetun kotona tai suomalaisessa laivassa on tietyin edellytyksin mahdollista äänestää ennakkoon.

Eduskuntavaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Eduskuntavaalit

Suomen eduskunnan jäsenet valitaan välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla. Vaalit toimitetaan vaalipiireittäin, joita on nykyään 15. Edustaja-paikkojen (200) jaon vaalipiirien kesken suorittaa valtioneuvosto ennen kutakin vaalia piirien asukasluvun perusteella. Ahvenanmaalta valitaan vain yksi kansanedustaja, ja siten vaali toimitetaan täällä enemmistöperiaatteen mukaisesti.

Rekisteröidyillä puolueilla on oikeus ehdokkaiden asettamiseen. Puolue voi asettaa kussakin vaalipiirissä yhtä monta ehdokasta kuin piiristä valitaan kansanedustajia, kuitenkin vähintään 14.

Puolueiden on toimitettava vaalipiireittäin salainen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuva jäsenäänestys, johon saavat ottaa osaa vaalipiirissä asuvat puolueen jäsenet. Jäsenäänestykseltä vältytään vain, jos kaikki nimetyt ehdokkaat mahtuvat puolueen ehdokaslistaan.

Myös vähintään 100-jäseninen valitsijayhdistys samasta vaalipiiristä voi asettaa ehdokkaan.

Puolueet voivat muodostaa vaaliliittoja ja valitsijayhdistykset yhdistelmälistoja.

Kuntavaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kuntavaalit

Kunnanvaltuutettujen luku vaihtelee kunnan asukasluvun mukaan. Valtuuston pienin jäsenmäärä on 13 enintään 2 000 asukkaan kunnissa ja suurin määrä on 85 yli 400 000 asukkaan kunnissa, toistaiseksi ainoa sellainen on Suomen pääkaupunki Helsinki.

Valtuusto valitaan välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla joka neljäs vuosi lokakuun kolmantena sunnuntaina.

Äänioikeutettu näissä vaaleissa on 18 vuotta täyttänyt Suomen tai muun Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin tai Norjan kansalainen, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kunnallinen äänioikeus on myös muulla täysi-ikäisellä ulkomaalaisella, jos hänellä on ollut kotikunta Suomessa kahden edeltävän vuoden ajan.

Kuntavaalit toimitetaan samojen periaatteiden mukaan kuin eduskunnan vaalitkin. Vaalipiireinä ovat luonnollisesti kunnat ja valitsijayhdistyksen perustamiseen riittää kymmenen (ääritapauksissa jopa kolmen) äänioikeutetun allekirjoittama asiakirja.

Uusi kunnanvaltuusto aloittaa toimikautensa vaalivuotta seuraavan kalenterivuoden alusta.

Presidentinvaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Suomen presidentinvaali

Nykyään oikeus asettaa ehdokas presidentiksi on rekisteröidyllä puolueella, jonka listalta on viimeksi toimitetussa eduskuntavaaleissa valittu vähintään yksi kansanedustaja, sekä 20 000 äänioikeutetulla henkilöllä on oikeus asettaa oma puolueeton ehdokkaansa ehdolle.

Presidentinvaali on tarvittaessa kaksivaiheinen. Ensimmäinen vaali toimitetaan tammikuun kolmantena sunnuntaina. Jos joku ehdokkaista saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä, hänet on valittu tasavallan presidentiksi ja hän astuu toimeensa kuudeksi vuodeksi seuraavan maaliskuun 1. päivänä, jolloin hän antaa eduskunnan edessä juhlallisen vakuutuksen.

Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta äänistä, toimitetaan kahden viikon kuluttua uusi vaali, jossa ovat ehdokkaina kaksi ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saanutta ehdokasta.

Tasavallan presidentin on perustuslain mukaan oltava syntyperäinen Suomen kansalainen. Jos eduskunnan tai Euroopan parlamentin jäsen valitaan presidentiksi, hänen edustajantoimensa lakkaa. Tämä tarkoittaa, että hän ei enää virallisesti edusta puoluettaan ja hän edustaa koko kansaa, ei vain puoluetta - jos hän on sellaisen jäsen - josta hänet valittiin. Sama henkilö voidaan valita enintään kahdeksi peräkkäiseksi kaudeksi (6+6=12 vuotta).

Vaalilain mukaan puolueen ehdokas valitaan jäsenistön kansanvaltaiset vaikutusmahdollisuudet turvaavalla tavalla siten kuin puolueen säännöissä tarkemmin määrätään.

Presidentinvaalien historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen nykyistä vaalijärjestelmää presidentti valittiin eri lailla: kansa valitsi ensin 300 (tai vuodesta 1981 lähtien 301) valitsijamiestä, jotka kokoontuivat kuukauden kuluttua toimittamaan lopullisen vaalin.

Presidenttiehdokkaiden nimeämistä ei lainsäädännössä ollut järjestetty, eli puolueet saivat hoitaa asian parhaaksi katsomallaan tavalla. Valitsijamieskokouksessa oli aina mahdollisuus nostaa esiin ”mustia hevosia” viime hetken sovitteluihin.

Valitsijamiehet valitsivat presidentit Martti Ahtisaaren presidentiksi astumiseen asti, poikkeuksena Gustaf Mannerheim (1944–1946), joka valittiin presidentiksi poikkeuslakia käyttäen. Vuosina 1919 (Kaarlo Juho Ståhlberg) ja 1946 (Juho Kusti Paasikivi) presidentin valitsi eduskunta. Myös Urho Kekkosen virka-aikaa jatkettiin kerran poikkeuslailla ilman vaaleja. Martti Ahtisaarta (1994–2000) valittaessa käytiin ensimmäistä kertaa suora kaksivaiheinen kansanvaali.

Europarlamenttivaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Europarlamenttivaalit

Varsinainen äänestäminen tapahtuu vaalipiirejä ja kuntiakin pienemmissä yksiköissä, äänestysalueissa. Alle 3 000 asukkaan kunnat muodostavat normaalisti yhden äänestysalueen, kun taas suuremmat jaetaan kunnanvaltuuston päätöksin äänestysalueisiin. Jokainen äänestää siinä äänestysalueessa, jonka sisällä hänen asuinpaikkansa on.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. www.vaalit.fi Oikeusministeriö

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]