Lisensiaatti
Lisensiaatti (lat. licentiare 'saada lupa', lyhenne lis.[1]) on yliopistollisen jatkotutkinnon nimitys. Lisensiaatti on alun perin tarkoittanut sitä, joka on saanut luvan luennoida yliopistossa. Suomen lisäksi lisensiaatin oppiarvo myönnetään eräissä muissakin maissa, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa on vain kandidaatin, maisterin ja tohtorin arvo.
Pohjakoulutuksena on ylempi korkeakoulututkinto (useimmissa tapauksissa maisteritutkinto). Nykyään lisensiaatintutkinto jätetään kuitenkin usein suorittamatta ja tähdätään maisterintutkinnosta suoraan tohtorintutkintoon. Tässäkin tapauksessa tohtorin arvoon vaaditaan hyväksytyn väitöskirjan lisäksi maisterintutkinnon jälkeisiä syventäviä opintoja saman verran kuin lisensiaatintutkintoon (yleensä 60 opintopistettä). Lisensiaatintutkintoon kuuluvat lisensiaatintyö sekä sitä tukevat syventävät opinnot.
Lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen alalla lisensiaatti on ylemmän korkeakoulututkinnon nimitys. Nämä tutkinnot ovat tavanomaista maisteritutkintoa laajempia.
Suomessa suoritettavat lisensiaatintutkinnot [muokkaa]
Tällä hetkellä Suomessa voi suorittaa seuraavat lisensiaatintutkinnot:
tieteelliset jatkotutkinnot:
- elintarviketieteiden lisensiaatti (ETL)
- erikoiseläinlääkäri
- farmasian lisensiaatti (FaL)
- filosofian lisensiaatti (FL)
- erikoishammaslääkäri
- hallintotieteiden lisensiaatti (HTL)
- kasvatustieteen lisensiaatti (KL)
- kauppatieteiden lisensiaatti (KTL)
- liikuntatieteiden lisensiaatti (LitL)
- erikoislääkäri
- maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatti (MML)
- musiikin lisensiaatti (MuL)
- oikeustieteen lisensiaatti (OTL)
- psykologian lisensiaatti (PsL)
- yleisesikuntaupseeri
- tekniikan lisensiaatti (TkL)
- teologian lisensiaatti (TL)
- terveystieteiden lisensiaatti (TtL)
- valtiotieteiden lisensiaatti (VTL)
- yhteiskuntatieteiden lisensiaatti (YTL)
Ylemmät korkeakoulututkinnot:
- eläinlääketieteen lisensiaatti (ELL)
- hammaslääketieteen lisensiaatti (HLL)
- lääketieteen lisensiaatti (LL)
Lähteet [muokkaa]
- ↑ KOTUS: Lyhenneluettelo 10.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 10.4.2013.
Sivulta puuttuu