Eläinlääkäri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Brittiläinen eläinlääkäri poistaa tikkejä kissalta.

Eläinlääkäri on ammatti, jonka harjoittamiseen tarvitaan Suomessa eläinlääketieteen lisensiaatin (ELL[1]) tutkinto. Se on ylempi korkeakoulututkinto, jonka voi suorittaa Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa. Tutkinnon nimi on poikkeuksellisesti lisensiaatti eikä maisteri siksi, koska se on muita ylempiä korkeakoulututkintoja laajempi. Opiskelu eläinlääkäriksi kestää noin 6 vuotta. Laajuudeltaan eläinlääkärin tutkinto on 360 opintopistettä.

Opiskelijat saavuttavat välissä eläinlääketieteen kandidaatin (ELK[1]) arvon, joka ei kuitenkaan ole varsinainen tutkinto. Eläinlääketieteen kandidaatti saa väliaikaiset eläinlääkärinoikeudet yleensä viidennellä vuosikurssilla. Eläinlääketieteen lisensiaatti voi ammatillisena jatkotutkintona suorittaa suomalaisen erikoiseläinlääkärin tutkinnon tai kansainvälisen diplomaatin tutkinnon tai akateemisena jatkotutkintona väitellä eläinlääketieteen tohtoriksi (ELT[1]).

  • Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistys EKY ry
  • IVSA Finland (kansainvälisen eläinlääketieteenopiskelijoiden järjestön Suomen jaosto)

Suomessa on noin 1750 eläinlääkäriä. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira laillistaa eläinlääkärinammattia Suomessa harjoittavat. Evira tekee päätöksiä ja vastaanottaa ilmoituksia koskien väliaikaista ammatinharjoittamisoikeutta. Evira myös valvoo eläinlääkäreitä.[2] Eläinlääkäreistä suurin osa työskentelee kunnaneläinlääkäreinä ja yksityiseläinlääkäreinä.

Eläinlääkärin alat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eläinlääkäri voi työskennellä monissa tehtävissä.

  • Tutkija
    • tutkivat jotakin eläinlääketieteeseen liittyvää asiaa, usein opettavat yliopistossa ja tekevät väitöskirjaa tai väitöskirjan jälkeistä tutkimusta
  • Hevoseläinlääkäri
  • Pieneläinlääkäri
    • Potilaina lähinnä koirat ja kissat, mutta myös eksoottisemmat eläimet kuten jyrsijät, siilit, linnut, matelijat ja kalat.
    • Työskentelypaikkana usein pieneläinklinikka
  • Virkamies
  • Tuotantoeläinlääkäri tai suureläinlääkäri
  • Eläinlääkäri lääketeollisuudessa
    • Työskentelevät asiantuntijoina eläinlääkkeisiin liittyvissä tehtävissä
  • Elintarvikehygienian parissa
    • tarkastuseläinlääkärit ja elintarvikehygienikot
      • valvoo esimerkiksi teurastamoiden toimintaa
    • laboratorioeläinlääkäri

Erikoistuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eläinlääkäri, joka on erikoistunut johonkin alaan, kutsutaan erikoiseläinlääkäriksi. Tieteellisen ja ammatillisen jatkotutkinnon suorittaminen kestää noin 4 vuotta. Eläinlääkäri voi erikoistua kuuteen eri alaan, joita ovat:

  • pieneläinsairaudet
  • hevossairaudet
  • tuotantoeläinten terveyden ja sairaudenhoito
  • ympäristöterveydenhuolto
  • elintarvikehygienia
  • tarttuvat eläinsairaudet

Tietokoneohjelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet eläinlääkärit käyttävät työssään tietokoneohjelmia. Eläinlääkäriohjelmat sisältävät keskeiset yksittäisen eläinlääkärin tai eläinklinikan potilastiedot. Ohjelmat käsittelevät yleensä myös laskutuksen.

Eläinlääkäriohjelmista käytetään usein myös termejä "Klinikkaohjelma" sekä "Eläinlääkäriohjelmisto". Lisäksi jotkin eläinlääkärit käyttävät omatekoisia ohjelmia.

Eläinlääkäriksi ulkomailla opiskelemalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eläinlääkäriksi voi opiskella myös muualla kuin Suomessa. Virossa, Tartossa, Viron maatalousyliopistossa (Eesti Maaülikool, EMÜ) opiskelee merkittävä määrä suomalaisia eläinlääkärin ammattiin. Paikallinen suomalaisten opiskelijoiden opiskelijajärjestö on Suolet Ry.

Suomalaisia eläinlääketieteen opiskelijoita on ja on ollut monissa eurooppalaisissa yliopistoissa. Ennen kuin koulutus alkoi Suomessa, tavallisin opiskelupaikka oli Tukholma. Myös Oslossa on ollut paljon opiskelijoita. Saksan yliopistoissa Hannoverissa, Berliinissä (BRD, DDR), Münchenissä, Giessenissä sekä Leipzigissa on ollut jatkuvasti opiskelijoita. Itävallan Wienissä on myös opiskeltu. Yksittäisiä opiskelijoita on ollut Italiassa, Englannissa ja jopa Australiassa. Ennen EU-aikaa laillistuminen oli työlästä mutta nykyisin varsinkin EU-maista valmistuneille tutkinnot voi hyväksytyttää melko helposti. Samoin säännöin voi Suomessa valmistunut eläinlääkäri siirtyä muihin EU-maihin.

Eläinlääkintäauto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eläinlääkärintyötä harjoittava eläinlääkäri on oikeutettu hankkimaan autoverosta vapautetun eläinlääkintäauton.[3]

Eläinlääkintäauton tulee olla henkilöautosta (M1-luokka) tai pakettiautosta (N1-luokka) rakennettu ja varustettu, ainoastaan eläinlääkintätyössä käytettäväksi tarkoitettu auto, jossa on tilaa matkustajille vain kuljettajan vieressä olevilla istuimilla. Lisäksi eläinlääkintäauton ohjaamo-osan takana olevan tilan sisäkorkeuden tulee olla 0,8 x 1,4 metrin pituisella alueella vähintään 0,5 metriä. Tässä tilassa tulee olla eläinlääkintätyötä varten kiinteästi asennettu koneellisella jäähdytyslaitteella varustettu säilytystila sekä kiinteät kaapit, laatikostot ja muut tarpeelliset rakenteet.[4]

Mitään erityisiä merkki-, malli- tai hintarajoituksia eläinlääkintäautolla ei ole, kunhan auto on alun perin ollut joko henkilöauto tai pakettiauto. Koska eläinlääkintäautosta tulee N1-luokan erikoisajoneuvo, sillä saa ajaa enintään 100 km/h, jos sen omamassa on enintään 3 500 kg (asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä 1257/1992 3. §:n 1. mom.)[5]. Eläinlääkintäautoa saa käyttää ainoastaan eläinlääkintätyöhön, ei yksityisajoon. Koska eläinlääkintäauton tulee olla eläinlääkärintointa harjoittavan eläinlääkärin omistama, leasing-auto ei voi olla eläinlääkintäauto, sillä leasing-sopimus katsotaan vuokrasopimukseksi.

Eläinlääkintäauton verovapaus kuoleutuu neljässä vuodessa, minkä jälkeen ajoneuvoluokan saa muuttaa ilman veroseuraamuksia. Kuoleutumisaika lasketaan rekisteröintipäivästä tai siitä päivästä, jolloin ajoneuvo on muutoskatsastettu eläinlääkintäautoksi. [6]. Eläinlääkintäauton ajoneuvoluokan voi muuttaa ennen verovapauden kuoleutumista, jolloin ajoneuvoverosta vähennetään 1/48 rekisterissäoloajan kutakin täyttä kuukautta kohti[7]. Ajoneuvoluokan muuttaminen voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että eläinlääkintäauto rekisteröidään verolliseksi henkilöautoksi, jolloin sitä saa käyttää yksityisajoon tai sen voi myydä yksityishenkilölle. Ilman ajoneuvoluokan muuttamista eläinlääkintäauton voi myydä vain toiselle eläinlääkärintyötä harjoittavalle eläinlääkärille tai muuttaa muun verovapaan ajoneuvoluokan autoksi, kuten pelastusautoksi tai invataksiksi, ilman veroseuraamuksia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eläinlääkäri.