Jelgava

Jelgava
Lippu	Vaakuna
Koordinaatit: 56°39′N, 23°43′E
Valtio	Latvia
Kaupunginoikeudet	1573
Hallinto
– Kaupunginjohtaja	Andris Rāviņš
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	60 km²
Väkiluku	66 087
– Tiheys	1102 as./km²
www.jelgava.lv

Jelgava (saks. Mitau, ven. Елгава / Митава, puol. Mitawa) on kaupunki Keski-Latviassa Lielupe-joen varrella noin 45 km lounaaseen Riiasta. Sen asukasluku on noin 66 000 ja se on Zemgalen suurin kaupunki. Se oli (nimellä Mitau) Kuurinmaan herttuakunnan ja kuvernementin entinen pääkaupunki.

Nimen Jelgava uskotaan tulevan liivin kielen sanasta jelgab, joka tarkoittaa matalaa paikkaa.

Historia

Ensimmäinen kirjallinen maininta paikasta on peräisin vuodelta 1265, mutta kaupunki perustettiin virallisesti vasta vuonna 1573.

Jelgavasta tuli Kuurinmaan ja Semgallian yhdistyneen herttuakunnan pääkaupunki vuonna 1578. 1596 Kuurinmaan herttuakunta jaettiin kahteen hallinnolliseen alueeseen, ja Jelgavasta tuli herttua Friedrich Kettlerin asuinpaikka. Jelgavasta tuli uudelleen yhdistyneen herttuakunnan pääkaupunki vuonna 1617.

Toiseksi viimeinen Kuurinmaan herttua Ernst Johann von Biron kehitti Jelgavan kulttuuurielämää merkittävästi. Hän avasi kaupungin ensimmäisen julkisen kirjaston. 1775 Biron perusti Academia Petrinan. Herttua kehitti myös teatterielämää kaupungissa.

Jelgavan merkittävämpiä nähtävyyksiä on barokkityylinen Jelgavan Palatsi (1738–1740, 1762–1772) Palatsin rakennutti arkkitehti Francesco Bartolomeo Rastrelli. Sen rakentaminen alkoi 1738 Liivinmaan ritarikunnan linnan paikalle. Palatsi toimi aiemmin Kuurinmaan herttuan talviasuntona. Ranskan vallankumousta paennut kuningas Ludvig XVIII asettui asumaan Jelgavan palatsiin vuosiksi 1798–1807. Nykyään palatsissa toimii maatalouskorkeakoulu sekä museo. Jelgava tuhoutui pahoin toisessa maailmansodassa.

Viitteet

Latvian entinen hallinnollinen jako (vuoteen 2009)