Jelgava

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jelcava
Liepājan vaakuna Liepājan lippu
vaakuna lippu
Kuva:Latvia-Jelgava city.png
Sijainti 56°39′N 023°43′E
Valtio Latvia
Lääni Jelgava (lääni)
Perustamisvuosi 1573
Väkiluku 66 087
Pinta-ala 60 km²
Väestötiheys 1,102 as./km²
Korkeus
Sivusto www.jelgava.lv

Jelgava (saks. Mitau, ven. Елгава / Митава, puol. Mitawa) on kaupunki Keski-Latviassa noin 45 km lounaaseen Riiasta. Sen asukasluku on noin 66 000 ja se on Zemgalen suurin kaupunki. Se oli (nimellä Mitau) Kuurinmaan herttuakunnan entinen pääkaupunki.

Nimen Jelgava uskotaan tulevan liivin kielen sanasta jelgab, joka tarkoittaa matalaa paikkaa. Jelgava sai kaupunginoikeudet 1573.

Jelgavasta tuli Kuurinmaan ja Semgallian yhdistyneen herttuakunnan pääkaupunki vuonna 1578. 1596 Kuurinmaan herttuakunta jaettiin kahteen hallinnolliseen alueeseen, ja Jelgavasta tuli herttua Friedrich Kettlerin olinpaikka. Jelgavasta tuli uudelleen yhdistyneen herttuakunnan pääkaupunki vuonna 1617.

Toiseksi viimeinen Kuurinmaan Herttua, Ernst Johann Von Biron kehitti Jelgavan kulttuuurielämää merkittävästi. Hän avasi kaupungin ensimmäisen julkisen kirjaston. 1775 Biron perusti Academia Petrinan. Herttua kehitti myös teatterielämää kaupungissa. Jelgavan merkittävämpiä nähtävyyksiä on barokkityylinen Jelgavan Palatsi (1738-1740, 1762-1772) Palatsin rakennutti arkkitehti Francesco Bartolomeo Rastrelli. Sen rakentaminen alkoi 1738 Liivinmaan ritarikunnan linnan paikalle. Palatsi toimi aiemmin Kuurinmaan herttuan talviasuntona. Ranskan vallankumousta paennut kuningas Ludvig XVIII asettui asumaan Jelgavan palatsiin vuosiksi 1798-1807. Nykyään palatsissa toimii maatalouskorkeakoulu sekä museo. Jelgava tuhoutui pahoin toisessa maailmansodassa.



Tämä Latviaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Henkilökohtaiset työkalut