Tohtori
Wikipedia
Tohtori (lat. doctor 'opettaja') on korkeimman yliopistollisen tutkinnon nimitys. Tohtorintutkinto pätevöittää ennen kaikkea tutkijan tehtäviin. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun korkeimpiin virkoihin vaaditaan yleensä tohtorintutkinto. Professorin virkaan tohtorintutkintoa ei teoriassa vaadita; sen sijaan edellytetään tieteellistä tai taiteellista pätevyyttä sekä opetustaitoa. Käytännössä professori, jolla ei ole tohtorin tutkintoa, on kuitenkin harvinainen muilla kuin taidealoilla.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tohtorintutkintojen määrä
Tohtorintutkintojen määrä on Suomessa nelinkertaistunut viimeisten 20 vuoden aikana (vuonna 1986 valmistui 349 tohtoria). Suomessa on työelämässä noin 16 000 tohtorintutkinnon suorittanutta ja vuosittain valmistuu noin 1 400 uutta tohtoria, joten tohtoreiden kokonaismäärä kasvaa nopeasti. Tohtoreista noin 10 000 työskentelee tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä. Valtaosa tohtoreista työskentelee julkisella sektorilla, vaikka yritysten osuus Suomen tutkimuspanoksesta on noin 70 %. Tohtoreiden osuus yritysten tutkimushenkilöstöstä onkin vain 3 %. Tutkinnon suorittaneista työttömänä on noin 2 % eli noin 300 henkeä (vuonna 2006).
Suomessa eniten tohtoreita valmistuu Helsingin yliopistosta, 27 %, Teknillisestä korkeakoulusta, 11 %, Oulun yliopistosta, 10 % ja Turun yliopistosta, 9 % (vuonna 2006). Kaikille hyväksi arvioiduille tutkimushankkeille ei riitä Suomessa rahoitusta, ja rahoituksesta joudutaan kilpailemaan rajusti. Tutkijakoulutuksen sisältöä yritetään myös kehittää niin, että tohtorit voisivat sijoittua enemmän myös elinkeinoelämään, jolloin tutkimusrahoitusta saataisiin enemmän myös yksityiseltä sektorilta.
[muokkaa] Opintojen kulku
Tullakseen tohtoriksi opiskelijan täytyy hakeutua yliopistoon ja kirjoittautua jatko-opiskelijaksi. Tohtoriopiskelijaa nimitetään myös doktorandiksi. Pohjakoulutuksena on ylempi korkeakoulututkinto tai erikoistapauksissa alempi korkeakoulututkinto. Ennen pohjakoulutukseksi vaadittiin lisensiaatintutkinto, mutta nykyään tohtorintutkinto suoritetaan yleensä ylemmän korkeakoulututkinnon pohjalta suorittamatta välissä lisensiaatintutkintoa.
Tohtorintutkinnon tärkein osa on väitöskirjan laatiminen ja sen puolustaminen julkisesti. Väitöskirja voi olla joko kirjallisesti yhtenäinen kokonaisuus eli monografia tai useista erillisistä tieteellisistä artikkeleista koostuva artikkeliväitöskirja eli ns. nippuväitöskirja. Väitöskirjan lisäksi tulee suorittaa tutkimusalaan ja -menetelmiin liittyviä syventäviä opintoja. Lisensiaatintutkinnon suorittaneilta jatko-opiskelijoilta tohtorintutkintoa tukevia opintoja vaaditaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita vähemmän.
Suomessa voi suorittaa myös taiteellisen tohtorintutkinnon, johon ei välttämättä kuulu väitöskirjaa, vaan tutkinto voi muodostua taiteellisista projekteista, esimerkiksi Sibelius-Akatemiassa viidestä konsertista ja kirjallisesta työstä.
Tohtorintutkinnon suorittaneiden tunnusmerkki on tohtorinhattu, jonka väri riippuu tieteen- tai taiteenalasta, sekä tohtorinmiekka. Tohtorin tutkinto ei itsessään takaa parempaa asemaa työelämässä tai leveämpää palkkapussia. On huomattava, että moni työelämän johtaja on kunniatohtori (lat. doctor honoris causa), eli asianosainen ei ole suorittanut tohtorintutkintoa. Esimerkiksi Jorma Ollila on saanut kunniatohtorin arvon kolmesta eri tiedekunnasta.
[muokkaa] Suomessa suoritettavat tohtorintutkinnot
Vuonna 2006 lähes 20 % tohtorin tutkinnoista suoritettiin teknisellä alalla. Myös luonnontieteissä ja lääketieteissä suoritettiin runsaasti tohtorintutkintoja. Naisten osuus suoritetuista tutkinnoista oli vuonna 2006 noin 48,9 %.
Tällä hetkellä Suomessa voi suorittaa seuraavat tohtorintutkinnot:
- elintarviketieteiden tohtori (ETT)
- eläinlääketieteen tohtori (ELT)
- farmasian tohtori (FaT)
- filosofian tohtori (FT)
- hallintotieteiden tohtori (HTT)
- hammaslääketieteen tohtori (HLT)
- kasvatustieteen tohtori (KT)
- kauppatieteiden tohtori (KTT)
- kuvataiteen tohtori (KuT)
- liikuntatieteiden tohtori (LitT)
- lääketieteen tohtori (LT)
- maatalous- ja metsätieteiden tohtori (MMT)
- musiikin tohtori (MuT)
- oikeustieteen tohtori (OTT)
- psykologian tohtori (PsT)
- sotatieteiden tohtori (ST)
- taiteen tohtori (TaT)
- tanssitaiteen tohtori
- teatteritaiteen tohtori (TeT)
- tekniikan tohtori (TkT)
- teologian tohtori (TT)
- terveystieteiden tohtori (TtT)
- valtiotieteiden tohtori (VTT)
- yhteiskuntatieteiden tohtori (YTT).
[muokkaa] Tohtorintutkinto ulkomailla
Tohtorintutkintojen nimet vaihtelevat maittain mutta kansainvälisesti tunnetuin englanninkielinen nimitys on Ph.D. (Doctor of Philosophy).
Muita ovat mm.
- D.Sc. = Doctor of Science
- D.A. = Doctor of Arts
- D.B.A. = Doctor of Business Administration
- LL.D. = Doctor of Laws
[muokkaa] Lääkäri
Puhekielessä lääkäriä kutsutaan usein tohtoriksi – onhan esimerkiksi englanniksi sekä lääkäri että väitellyt tohtori doctor. Alan perustutkinto Suomessa on kuitenkin lääketieteen lisensiaatti, ja lääketieteen tohtori on tieteellinen jatkotutkinto. Sekaannuksen välttämiseksi voidaan englanniksi lääkäristä käyttää nimitystä M.D. (Doctor of Medicine), medical doctor tai physician ja väitelleestä lääkäristä nimitystä M.D., Ph.D.
[muokkaa] Riemutohtori
Riemutohtoriksi voidaan promovoida tohtori, jonka väittelemisestä ja promootiosta on kulunut aikaa 50 vuotta.
