Eläinlääketiede
Sivulta puuttuu 
Eläinlääketiede on lääketieteen haara, jonka alaan kuuluvat eläinten, erityisesti kotieläinten, sairauksien hoito ja ehkäisy sekä eläinkunnasta saatavien elintarvikkeiden valvonta. Yleislääketieteen kannalta eläinlääketieteen tärkeimpiä tutkimuskohteita ovat vertaileva lääketiede ja eläimistä ihmisiin tarttuvien sairauksien eli zoonoosien torjunta sekä elintarvikehygienia.
Eläinlääketieteen alkamista ei voida määrittää. Niin kauan kuin ihminen on pitänyt kotieläimiä, on varmaankin niiden tapaturmia hoidettu, loisia häädetty ja on annettu synnytysavustusta. Anatomia on tunnettu pitkään melko hyvin, onhan eläimiä teurastettu kivikaudesta lähtien.
Elintarviketuotannon ja hevostenkäytön turvaamiseksi eläinlääketiedettä on opetettu jo muinaisessa Egyptissä, Kreikassa ja Kiinassa. Vanhimmat eurooppalaiset eläinlääketieteelliset tiedekunnat ovat parisataa vuotta vanhoja. Eläinlääketieteessä keskityttiin pitkään maatalouden hyötyeläinten hoitamiseen ja niiden kautta elintarvikehygieniaan. Vasta muutaman kymmenen vuoden ajan lemmikki- ja harraste-eläinten hoito on lisääntynyt voimakkaasti. Nykyaikaisilla vastaanotoilla on käytössä röntgen- ja ultraäänilaitteita, tehdään säännöllisesti leikkauksia, tutkitaan näytteitä ja hoidetaan eläimiä hyvin monipuolisesti.
[muokkaa] Eläinlääketiede Suomessa
- Katso myös: Eläinlääketieteen alan tutkinnot Suomessa
Eläinlääketieteen opetusta ei Suomessa ole ollut kuin vasta muutaman kymmenen vuoden ajan. Ennen omaa eläinlääketieteellistä koulutusta eläinlääkäriksi opiskeltiin ulkomailla, erityisesti Saksassa, Ruotsissa ja Virossa. Eläinlääketieteellinen korkeakoulu perustettiin vuonna 1945, mutta tutkintoa ei vielä tuolloin voinut suorittaa kokonaisuudessaan Suomessa, vaan yleisopintojen jälkeen kliiniset opiskelut suoritettiin yleensä Tukholmassa tai Oslossa. Eläinlääketieteellinen korkeakoulu liitettiin Helsingin yliopistoon vuonna 1995 ja on nykyisin yksi sen tiedekunnista.
Vaikka Suomessa on mahdollista nykyisin opiskella koko eläinlääketieteen tutkinto, opiskelevat monet silti edelleen ulkomailla. Suomeen on myös tullut useita valmiita eläinlääkäreitä muista maista. Suomessa voi perusopintojen jälkeen myös erikoistua eläinlääketieteen eri aloille.
