Anatomia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ihmisen pääkallo.

Anatomia (muinaiskreikan sanasta ἀνατομή, anatome 'leikkaus') tarkoittaa eliöiden muotoa ja rakennetta sekä kehon osien suhdetta toisiinsa.[1] Se on erityisesti biologian ala, oppia eliöiden rakenteesta. Sana anatomia tulee kreikankielisistä termeistä ana (erilleen) ja temuein (leikata).[1]

Anatomian osa-alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oppia eläinten anatomiasta kutsutaan zootomiaksi, oppia kasvien anatomiasta fytotomiaksi ja ihmisen anatomia tutkii ihmisen rakennetta. Vertaileva anatomia taas vertailee eri eläinten sisäistä rakennetta selvittääkseen eri lajien välisiä sukulaisuussuhteita. Anatomia voidaan jakaa makroanatomiaan, joka tutkii esimerkiksi lihasten ja luiden rakenteita sekä mikroanatomiaan, johon kuuluvat histologia ja sytologia. Patologinen anatomia tutkii anatomiassa esiintyviä poikkeavia rakenteita.

Anatomian tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anatomian opetusta 1920-luvulla Taideteollisuuskoulussa.

Anatomian tutkimusta länsimaissa vaikeutti pitkään uskonnon asennoituminen kuolleiden ruumiiden leikkelyyn, ja siksi esimerkiksi keskiajalla uskottiin naisen kohdun olevan elimistössä ympäriinsä liikuskeleva pussi, joka vain loppuraskauden ajaksi ankkuroituu lantioon. Vasta valistuksen ajalla päästiin todella tutkimaan ihmisen anatomiaa pintaa syvemmältä eli dissektoimalla.

Anatomian tutkijasta käytetään nimitystä anatomi.

Anatomian terminologiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anatomiset tasot anatomisessa asennossa seisovaan ihmisruumiiseen nähden.

Eri eliöille on määritelty anatominen asento, jonka suhteen eri rakenteiden sijainteja kuvaillaan. Esimerkiksi ihminen seisoo anatomisessa asennossa selkä suorassa, jalat hieman harallaan, pää keskilinjassa, kädet hieman sivuilla kämmenpuoli eteenpäin ja sormet irrallaan toisistaan.

Anatomiset tasot ovat tasoja, joiden voidaan kuvitella kulkevan ruumiin läpi. Sagittaalitaso on mikä tahansa taso, joka jakaa ruumiin vasempaan ja oikeaan puoliskoon. Mediaanitaso on sellainen sagittaalitaso, joka jakaa ruumiin täsmälleen keskeltä kahtia. Frontaalitaso on mikä tahansa taso, joka on kohtisuorassa sagittaalitasoon nähden eli jakaa ruumiin etu- ja takaosaan. Horisontaalitaso puolestaan jakaa ruumiin ylä- ja alaosaan. (Katso kuva.)

Sijainnit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavilla latinasta johdetuilla termeillä kuvaillaan anatomiassa eri rakenteiden sijainteja:

  • mediaalinen: keskellä (mediaanitasossa) sijaitseva – esimerkiksi nenä sijaitsee mediaalisesti kasvoissa
    • lateraalinen: mediaanitasosta poispäin sijaitseva – esimerkiksi pikkuvarvas on lateraalisin varvas
  • posteriorinen: takana sijaitseva
    • anteriorinen: edessä sijaitseva
  • proksimaalinen: lähempänä oleva – esimerkiksi reisiluun proksimaalipää kiinnittyy lantioon
    • distaalinen: kauempana oleva – esimerkiksi reisiluun distaalipää on polveen yhteydessä
  • sentraalinen: keskus-, keskeisesti sijaitseva
    • perifeerinen: ääreis-, kaukana ruumiin keskustasta sijaitseva (esimerkiksi sydän sijaitsee sentraalisesti, sormet perifeerisesti)
  • superfisiaalinen superficialis: pinnallinen
    • profundus: syvä
  • superiorinen: ylhäällä sijaitseva
    • inferiorinen: alhaalla sijaitseva

Suunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eri ruumiinosien nimistä johdetut adjektiivit tarkoittavat kyseisen ruumiinosan suunnassa olevaa:

  • dorsaalinen: selänpuoleinen tai kämmenselän tai jalkapöydän puoleinen – vartalossa ja kädessä dorsaalinen on posteriorinen
    • ventraalinen: vatsanpuoleinen
    • palmaarinen: kämmenen puoleinen
    • plantaarinen: jalkapohjan puoleinen
  • kraniaalinen: kallonpuoleinen – huomaa, että siinä missä ihmisellä vartaloon nähden kraniaalinen rakenne on superiorinen, esimerkiksi sialla kraniaalinen on anteriorinen[2]
  • nasaalinen: nenänpuoleinen
  • rostraalinen: kärsänpuoleinen – sanaa käytetään myös ihmisen anatomiassa puhuttaessa aivojen rakenteista

Liikkeet ja asennot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anatomian termistöön kuuluvat myös erilaisten liikkeiden ja asentojen termit:

  • adduktio: lähennys (esimerkiksi käsi tuodaan kiinni kylkeen)
  • abduktio: loitonnus
  • fleksio: koukistus
  • ekstensio: ojennus
  • rotaatio: kierto
  • supinaatio: uloskierto
  • pronaatio: sisäänkierto
  • lateraalirotaatio: ulospäin kääntäminen
  • mediaalirotaatio: sisäänpäin kääntäminen
  • dorsifleksio: jalkaterän taivutus ylöspäin
  • plantaarifleksio: jalkaterän ja varpaiden taivutus alaspäin
  • oppositio: peukalon pään vieminen muiden sormien päiden yhteyteen

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ann Senisi Scott ja Elizabeth Fong: Body structures & functions, 11. painos, s. 2. Cengage Learning, 2009. ISBN 9781401809966. (englanniksi)
  2. Nieminen, Petteri: SIKA (Sus scrofa) (PDF) 2008. Oulu: Oulun yliopisto, Biolääketieteen laitos, Anatomia ja solubiologia. Viitattu 8.11.2011. [vanhentunut linkki]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Opas anatomiaan, alkuteos Atlas der Anatomie, Königswinter : Ullman, 2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta anatomia.