Systematiikka

Wikipedia

Tätä artikkelia on ehdotettu yhdistettäväksi artikkeliin Tieteellinen luokittelu. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla.

Systematiikka tieteenalana tutkii eliöiden luokittelua. Systematiikan "isänä" voidaan pitää Carl von Linnéä (1707-1778). Linné jakoi eliöt kasveihin ja eläimiin sekä antoi niille tieteelliset nimet esim. Salmo salar (lohi) ja Salmo trutta (purotaimen).

Tieteellisen luokittelun perustana on laji ^[1] - eliöiden joukko, jonka jäsenet voivat lisääntyä keskenään ja saada lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Joskus "lähisukuiset" lajit voivat risteytyä keskenään (esim. metso + teeri = korpimetso, aasiori + hevostamma = muuli, aasitamma ja hevosori = muuliaasi), mutta jälkeläiset (korpimetso, muuli, muuliaasi) ovat steriilejä eli lisääntymiskyvyttömiä.

Useiden suomalaisten biologien ^[2] ja uusimpien oppikirjojen ^{[3] [4] [5]} mukaan eliöt jaetaan nykyisin kuuteen kuntaan. Aiempi esitumallisten kunta on jaettu kahdeksi kunnaksi (arkit ja bakteerit).

1. Arkit (Archaebacteria)
2. Bakteerit (Eubacteria)
3. Protoktistit (Protoctista) tai Protistit (Protista)
4. Eläimet (Animalia)
5. Sienet (Fungi)
6. Kasvit (Plantae)

Huom! Alkeiseliöillä tai alkueliöillä tarkoitetaan lähteestä riippuen joko protoktisteja, protisteja tai esitumaisia eliöitä (bakteerit ja arkkieliöt). Samoin useat lähteet pitävät taksonomisia ryhmiä Protista ja Protoctista synonyymeinä.

Virukset jäävät eliökunnan kuusijaon ulkopuolelle.

Woese, Kandler ja Wheelis esittivät vuonna 1990 em. kuusijaon kanssa kilpailevan mallin eliökunnan jakamisesta kolmeen domeeniin (engl. domains). Domeenit jakautuvat edelleen kuntiin (engl. kingdoms). Eukaryootit eli aitotumaiset jaetaan yleensä protoktisteihin, sieniin, kasveihin ja eläimiin. Arkkien ja bakteerin jako kuntiin on ongelmallisempi. Esimerkiksi arkit voidaan jakaa 2-30 (tai jopa useampaankin) kuntaan ^[6]. Oleellisinta tässä luokittelussa on arkkien selkeä erottaminen omaksi tasavertaiseksi ryhmäkseen bakteerien ja eukaryoottien rinnalle.

Lopullista totuutta asiasta ei ole olemassa, koska koko eliökunnan luokittelu perustuu sopimuksiin ja tutkijoiden näkemyksiin. Sama asia voidaan luokitella usealla eri tavalla, ja eri käyttötarkoituksissa eri luokittelut voivat olla käyttökelpoisimpia. Kuuteen kuntaan jakoa käytetään perinteisessä biologiassa. Woesin, Kandlerin ja Wheelisin malli on vallassa mikrobiologian, molekyylibiologian ja genetiikan tutkijoiden parissa. Näkemys on sikäli looginen, että bakteerien, arkkien ja eukaryoottien väliset erot ovat monelta osin suurempia kuin erot eukaryoottien eli aitotumaisten (protoktistit, sienet, kasvit, eläimet) sisällä.^[7]

Biologisen systematiikan lajeja

• Fylogeneettinen systematiikka (kladistiikka)^[8]
• Mallipohjainen systematiikka (MPS)

[muokkaa] Katso myös

• Eliö
• Eliökunnan kunnat eli pääryhmät
• Tieteellinen luokittelu eli taksonomia

[muokkaa] Muita merkityksiä

• Systematiikka -termiä käytetään myös joskus luokittelu-sanan synonyyminä esim. oikeustieteessä. Kts. Eduskunnan kirjasto: itsepalvelukokoelman systematiikka
• Systemaattinen teologia

[muokkaa] Lähteet