Systematiikka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee biologian osa-aluetta. Oikeustieteellisestä nimityksestä kertoo artikkeli systematiikka (oikeustiede).

Systematiikka on biologian haara, joka tutkii eliöiden luokittelua.[1] Systematiikan "isänä" voidaan pitää Carl von Linnéä (1707–1778). Linné jakoi eliöt kasveihin ja eläimiin sekä antoi niille tieteelliset nimet esimerkiksi Salmo salar (lohi) ja Salmo trutta (purotaimen). Tieteenä nykyaikaisen systematiikan tavoitteena on selvittää eliöiden kehityshistoria ja luokitella eliöt sen perusteella loogisiin ryhmiin.

Tieteellisen luokittelun perusyksikkö on laji.[2] Lajin käsite sinänsä ei ole yksiselitteinen. Suvullisten eliöiden tapauksessa usein käytetään biologisen lajin käsitettä. Se on eliöiden joukko, jonka jäsenet voivat lisääntyä keskenään ja saada lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Käytännössä lajien välillä useinkin voi tapahtua risteytymistä.

Yleistajuisissa oppikirjoissa eliöt on useimmiten jaettu kuuteen kuntaan.[3] [4][5] Aiempi esitumallisten kunta on tällaisessa luokittelussa jaettu kahdeksi kunnaksi (arkit ja bakteerit). Tällainen kuuden kunnan jako on kuitenkin sikäli yksinkertaistettu, että siinä esiintyvä protoktistien/protistien "kunta" itse asiassa koostuu tiukan fylogeneettisen luokittelun mukaan joukosta omia pieniä itsenäisiä kuntiaan.

  1. Arkit Archaebacteria
  2. Bakteerit Eubacteria
  3. Protistit Protista
  4. Eläimet Animalia
  5. Sienet Fungi
  6. Kasvit Plantae

Huom! Alkeiseliöillä tai alkueliöillä tarkoitetaan lähteestä riippuen joko protisteja tai esitumaisia eliöitä (bakteerit ja arkeonit).

Virukset jäävät eliökunnan kuusijaon ulkopuolelle.

Woese, Kandler ja Wheelis esittivät vuonna 1990 edellä mainitun kuusijaon kanssa kilpailevan mallin eliökunnan jakamisesta kolmeen domeeniin (engl. domains). Tätä luokittelua on sittemmin edelleen tarkennettu, ja sen olennaisena perusteena on käytetty molekyylitaksonomiaa eli eliöiden DNA-sekvenssien keskinäistä analysointia. Eliöiden kehityshistoriaa ja sukulaisuussuhteita paremmin kuvaavana tämä jako on sittemmin vakiintunut tieteellisissä yhteyksissä käytetyksi luokitteluksi. Domeenit jakautuvat edelleen kuntiin (engl. kingdoms). Eukaryoottien eli aitotumaisten suurimmat kunnat ovat sienet, kasvit ja eläimet. Arkkien ja bakteerin jako kuntiin on ongelmallisempi. Esimerkiksi arkit voidaan jakaa 2–30 (tai jopa useampaankin) kuntaan [6]. Oleellisinta tässä luokittelussa on arkkien selkeä erottaminen omaksi tasavertaiseksi ryhmäkseen bakteerien ja eukaryoottien rinnalle.

Biologisen systematiikan lajeja

Muita merkityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Systematiikka -termiä käytetään myös joskus luokittelu-sanan synonyyminä esimerkiksi oikeustieteessä.[7]
  • Systemaattinen teologia

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lahti, Kimmo & Rönkä, Antti: Biologia: Ympäristöekologia. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2006. ISBN 951-0-29702-X.
  2. Jyrki Muona: Systematiikka, taksonomia, fylogenia ja luokittelu - sisältöä sanoihin 24.3.2004. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 14.7.2014.
  3. Happonen, Holopainen, Sariola, Sotkas, Tenhunen, Tihtarinen-Ulmanen, Venäläinen: BIOS, Bioteknologia. WSOY 2006. ISBN 951-0-27633-2.
  4. Leinonen, Nyberg, Tast, Tyrväinen, Veistola: Eliömaailma. Otava 2004. ISBN 951-1-19264-7.
  5. Tirri, Lehtonen, Lemmetyinen, Pihakaski, Portin: Biologian sanakirja. Otava 2001. ISBN 951-1-17618-8.
  6. http://www.fossilmall.com/Science/Domains.htm
  7. Eduskunnan kirjasto: itsepalvelukokoelman systematiikka