Esitumalliset

Wikipedia

Bakteerin, tyypillisen prokaryoottisolun rakennekaavio. Solun seinämä ja kalvo ympäröivät solulimaa. Keskellä on bakteerin genomi eli kromosomi, joka on DNA:ta. Vaikka solulimassa ui ribosmeja ja suurmolekyylejä, mutkikkaat soluelimet puuttuvat.

Esitumalliset, alkeistumaiset eli prokaryootit ovat tumattomia soluja. Ne jaetaan bakteereihin ja arkkieliöihin. Esitumalliset ovat yksisoluisia eliöitä, jotka voidaan havaita vain mikroskoopilla. Muodoltaan esitumalliset jaetaan pallomaisiin kokkeihin, sauvamaisin basilleihin, kierteisiin spirilleihin ja käyriin vibrioihin. Esitumallisten läpimitta on luokkaa 0,1-100 metrin miljoonasosaa.

Niiltä puuttuvat mitoottisesti jakautuva kotelon ympäröimä tuma ja soluelimet. Näin ollen ne ovat rakenteeltaan tumallisia soluja alkeellisempia. Esitumallisten ribosomit ovat suurelta osin toisenlaisia kuin tumallisten. Esitumalliset ovat monesti aitotumallisia pienempiä ja niistä löytyvätkin pienimmät elävät solut. Tumallisten uskotaan kehittyneen esitumallisesta eliöstä, mutta ei ole selvää, miten ja milloin nykyiset kunnat ovat syntyneet.

On väitetty, että olisi olemassa nanobeja tai nanobakteereja, jotka ovat huomattavasti bakteerejakin pienempiä, viruksen kokoisia, mutta tätä ei ole kyetty todistamaan.

[muokkaa] Esitumalliset

Raja aitotumaisten eli eukaryoottien ja esitumallisten välillä on ollut solubiologiassa pitkään merkittävin jako eri eliöryhmien välillä.

Esitumallisista käytetään monia nimiä: prokaryootit, prokariootit, alkeistumalliset, esitumaiset ja tumattomat. Esitumallisten olennaisin puute on kaksoiskelmun ympäröimän tuman puuttuminen, solun keskustassa on rengasmainen , jossa esim. arkkieliöiden tapauksessa on eukaryooteille luonteenomaisia histoneita.

Esitumallisilla on genomina yksi rengasmainen kromosomi, minkä lisäksi geneettistä materiaalia saattaa olla plasmideissa. Esitumallisilla on solukalvon lisäksi yleensä jäykkä soluseinä, joka estää solun tilavuuden muuttumisen.

[muokkaa] Eliökunnan jako kolmeen kuntaan

Esitumalliset on jaettu mm. Carl Woesen näkemyksen mukaan bakteereihin ja arkkieliöihin muun muassa geenien rakenteen pohjalta. Bakteereita sanotaan myös eubakteereiksi, arkkieliöitä arkeiksi. Bakteerien ja arkkieliöiden geenit ovat hyvin erilaisia. Bakteerit, arkkieliöt ja tumalliset solut ovat geeneiltään yhtä kaukana toisistaan. Näin ollen Maan eliöt voidaan jakaa kolmeen suureen kuntaan, ns. domeeniin: eubakteereihin, arkkeihin ja eukaryootteihin.

[muokkaa] Lähteet

• Prescott, L.M., Harley, J.P., Klein, D.A. 1999. Microbiology 4th ed. ISBN 0-697-35439-3
• Salkinoja-Salonen, Mirja. 2002. Mikrobiologian perusteita. Gummerus. ISBN 951-45-9502-5

[muokkaa] Katso myös

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Esitumalliset.

• Bakteerit
• Arkkieliöt
• Tumalliset
• Eliökunnan kunnat eli pääryhmät
• Systematiikka