Paleontologia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Paleontologia on geotieteiksi kutsuttujen luonnontieteiden osa-alue, joka tutkii Maan esihistoriallisten aikojen elämää. Tutkimuskohteena ovat erityisesti fossiilit, joiden perusteella voidaan rekonstruoida yksittäisiä eliöitä, niiden edustamien lajien evolutiivisia kehityslinjoja ja joskus jopa kokonaisia ekosysteemejä. Paleontologian lähitieteitä ovat geologia ja biologia. Termi tulee kreikan kielestä: παλαιός (palaios) tarkoittaen "vanha, muinainen", ὄν, ὀντ- (on, ont-), tarkoittaen "olento" ja λόγος (logos), tarkoittaen "tutkimus".

Määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paleontologia tutkii elämän historiaa erityisesti fossiilien avulla. Vaikka se tutkiikin elämää, se luokitellaan yleensä geologian haaraksi. Muinaista elämää ei pysty kunnolla tutkimaan, ellei tunne myös kivien ikää ja rakennetta.[1]

Paleontologia voidaan jakaa useisiin osa-alueisiin. Paleozoologia tutkii muinaisia eläimiä, paleobotaniikka kasveja ja palynologia muinaisia itiöitä, siitepölyä ja mikrobeja. Mikropaleontologian tutkimusaiheena puolestaan ovat mikroskooppiset fossiilit.[1] Paleontologian avulla voidaan myös selvittää esihistoriallisena aikana tapahtuneita muutoksia maapallon ilmastossa. Tätä paleontologian osa-aluetta kutsutaan paleoklimatologiaksi.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fossiileja on käytetty, tutkittu ja ymmärretty eri tavoin ihmiskunnan historian aikana. Vaikka jotkin antiikin kreikkalaiset ja roomalaiset tutkijat pitivätkin niitä eläinten jäänteinä, ne liitettiin pitkään mytologisiin eläimiin, kuten lohikäärmeisiin, tai yliluonnollisiin tapahtumiin. Paleontologia tieteenä alkoi käytännössä 1700-luvulla, kun tutkijat alkoivat määritellä ja kartoittaa kivimuodostelmia ja luokitella fossiileja. 1800-luvun alussa vaikuttaneita Georges Cuvier’ta ja William Smithiä pidetään paleontologian pioneereina.[2]

Charles Lyell ja Charles Darwin vaikuttivat 1800-luvulla siihen, miten maapallon ja elämän historia käsitettiin. Lyellin Principles of Geology osoitti, että eri mantereilta löytyneillä fossiileilla voi olla enemmän yhtäläisyyksiä kuin lähekkäisiltä paikoilta löytyneillä fossiileilla. Hänen mukaansa samasta kerrostumasta löytyneet fossiilit olivat samanlaisia mutta kerrostumien välillä on eroja.[2] Darwin puolestaan osoitti Lajien synnyssä sen, miten eliöt kehittyivät. Tämän ansiosta palentologit pystyivät ymmärtämään paremmin fossiileja tutkimalla nykyisiä eläimiä.[3]

Kivikerrosten ja fossiilien iänmäärittäminen mullistui 1800-luvun lopulla, kun radioaktiivisuus löydettiin. Radiometrisen iänmäärityksen avulla paleontologit pystyvät määrittämään kerrostumien ikää ja samalla kerrostumasta löydettyjen fossiilien iän.[3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b The Columbia Electronic Encyclopedia, Sixth Edition. Columbia University Press, 2012. Answers (viitattu 18.9.2012). (englanniksi)
  2. a b Paleontology (s. 2) National Geographic Education. National Geographic Society. Viitattu 18.9.2012. (englanniksi)
  3. a b Paleontology (s. 2) National Geographic Education. National Geographic Society. Viitattu 18.9.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.