Laki

Wikipedia

Ohjattu sivulta Suomen laki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
 Tätä artikkelia tai sen osaa käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tämä artikkeli käsittelee lakia velvoittavana säädöksenä. Sanan muista merkityksistä, katso Laki (täsmennyssivu).
Auringonjumala Shamash antaa lain kuningas Hammurabille.

Laki on valtion suvereenin viranomaisen, tavallisesti kansallisen parlamentin, antama velvoittava säädös. Laajasti ymmärrettynä laeiksi käsitetään myös valtioneuvoston ja tasavallan presidentin antamat asetukset. Laki koostuu muun muassa velvoittavista oikeusnormeista ja sisältää usein erilaisia määritelmiä. Oikeuslähteenä laki on sen soveltajaa vahvasti velvoittava. Oikeusnormit ovat kieltäviä, käskeviä tai sallivia.

Oikeusnormit eroavat esimerkiksi moraalisista normeista siten, että oikeusnormi sisältää aina julkisen pakkovallan käytön uhan siten, että oikeusnormin rikkomisesta lainsäätäjä on määrännyt seuraamuksen, kuten oikeustoimen pätemättömyyden, velvollisuuden suorittaa vahingonkorvausta tai rangaistuksen. Lain rikkomuksen tutkii ja seuraamuksen määrää asiallisesti, alueellisesti ja asteellisesti toimivaltainen tuomioistuin.

Normihierarkian huipulla on perustuslaki, jonka kanssa ristiriidassa oleva alempi säädös väistyy. Oikeusnormien muodostamaa oikeusjärjestystä tutkii oikeustiede. Rikosoikeudellinen laillisuusperuste kieltää tuomitsemasta ketään teosta, jota ei ole tekohetkellään nimenomaan määrätty rangaistavaksi. Rikollisuutta tutkiva tieteenala on nimeltään kriminologia.

Suomen oikeusjärjestys, kuten lähes kaikki länsimaiset oikeusjärjestykset, jaetaan yleensä yksityisoikeuteen ja julkisoikeuteen. Ensin mainittu koskee henkilöiden ja oikeushenkilöiden keskinäisiä suhteita ja viimeksi mainittu näiden suhteita julkisyhteisöihin, kuten kuntiin ja valtioon.

Monet yksityisoikeudelliset lain säädökset ovat tahdonvaltaisia, mikä merkitsee, että asianosaiset voivat sopia asioista keskenään toisinkin kuin laissa on säädetty. Tällöin laki tulee sovellettavaksi vain, mikäli toisin ei ole sovittu. Sen sijaan julkisoikeudelliset ja jotkin yksityisoikeudellisetkin säädökset ovat pakottavia eikä niistä saa poiketa sopimuksella.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Lakikokoelmia

Samassakin maassa saattaa samaan aikaan olla voimassa suuri joukko eri aikoina säädettyjä lakeja. Useita kertoja on kuitenkin katsottu tarpeelliseksi järjestää voimassa olevat lait yhdeksi yhtenäiseksi järjestelmäksi, yleiseksi laiksi, jonka on ollut tarkoitus sisältää kaikki tärkeimmät lain säännökset. Tällaisia lakikokoelmia eli kodifikaatioita ovat eri maissa eri aikoina olleet esimerkiksi seuraavat, järjestettyinä vanhimmista uusimpiin:

[muokkaa] Suomen laki

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Laadittava pääartikkeli "Suomen laki", korjattava tätä yleisesittelyä, ehkä luotava "Luettelo Suomen laeista"

Suomen perustuslain mukaan lainsäädäntävalta kuuluu eduskunnalle. Myös valtioneuvosto voi tietyin edellytyksin antaa asetuksia, mutta asetus tai muu alemman asteinen säädös ei saa sisältää lain kanssa ristiriidassa olevia säännöksiä. Esimerkiksi "Oikeudesta saada vakaumuksen perusteella vapautus osallistumisesta sotilaalliseen maanpuolustukseen säädetään lailla" (perustuslaki 127 §) tarkoittaa, että tästä oikeudesta ei voi säätää lakia alemmantasoisella säädöksellä (asetuksella, sotilaskäskyllä tms.)

Eduskunnan lainsäädäntöä koskevat päätökset ovat yleensä muutoksia johonkin lainsäädännön osaan, Nämä on otsikoitu "Laki X-lain muuttamisesta". Yleensä sanalla "laki" viitataan kuitenkin tietyllä hetkellä voimassaolevaan lakiin.

Suomessa yleisiä tuomioistuimia ovat käräjäoikeudet, hovioikeudet ja korkein oikeus ja hallinnollisia tuomioistuimia hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus. Lisäksi on muutamia erityistuomioistuimia, kuten työtuomioistuin ja markkinaoikeus.

Vanhin Suomessa yhä joiltakin osin voimassa oleva laki on Ruotsin vallan aikainen vuoden 1734 laki, johon alkujaan pyrittiin kokoamaan kaikki siviili-, rikos- ja prosessioikeudelliset säädökset. Suurin osa sen säännöksistä on kuitenkin myöhemmin korvattu uusilla laeilla, ja alkuperäisessä muodossaan siitä ovat enää voimassa vain jotkin käytännössä vähämerkityksisiksi jääneet kohdat.

Joitakin eduskunnan säätämiä lakeja:

[muokkaa] Lain säätäminen

Pääartikkeli: Lain säätäminen

Lain säädäntä lähtee liikkelle hallituksen esityksestä tai kansanedustajan aloitteesta, joista hallituksen esityksellä on ensisijainen asema. Sadan kansanedustajan allekirjoittama aloite on kuitenkin käsiteltävä samanarvoisena kuin hallituksen esitys.

Aloitteen jälkeen laki päätyy eduskunnan kansliaan, josta se siirtyy puhemiesneuvostoon luettavaksi. Puhemies esittelee lakiesityksen eduskunnalle lähetekeskustelussa. Lähetekeskustelun jälkeen aloite siirtyy siihen erityisvaliokuntaan, johon se keskustelussa määrätään laajempaa valmistelua varten.

17 jäseninen erikoisvaliokunta voi halutessaan hylätä ehdotuksen tai antaa sen raueta. Valiokunnassa kuullaan myös alan asiantuntijoita asiaan perehtymisen varmistamiseksi. Erikoisvaliokunnan tehtyä mietintönsä aloite siirtyy täysistuntoon odottamaan käsittelyään, jotta kansanedustajat ehtivät perehtyä siihen.

Ensimmäisessä täysistunnossa käydään yleiskeskustelu aiheesta. Keskustelussa päätetään ehdotuksen lähettämisestä suureen valiokuntaan asian ollessa merkittävä tai ristiriitainen. Keskustelun jälkeen siirrytään käymään läpi ehdotusta vaihe vaiheelta yksityiskohtaisesti ja muutosehdotuksien kuuleminen. Jos yksityiskohtiin ei puututa ehdotus siirtyy seuraavaan käsittelyyn, muussa tapauksessa se siirtyy suureen valiokuntaan. Suomessa lakiehdotuksista murto-osa päätyy suureen valiokuntaan. Suureen valiokuntaan mennyttä ehdotusta kohdellaan kuten erikoisvaliokunnasta tullutta ehdotusta.

Toiseen käsittelyyn lakiehdotus pääsee aikaisintaan kolmen päivän kuluttua ensimmäisestä käsittelystä. Ehdotus joko hyväksytään tai hylätään yksinkertaisella enemmistöllä. Muutosehdotuksia ei tässä vaiheessa voi enää tehdä. Mikäli äänet menevät tasan, voittaja arvotaan.

Hyväksynnän jälkeen lain kieliasu tarkastetaan ja se lähetetään tasavallan presidentille vahvistettavaksi. Presidentti voi pyytää ennen vahvistustaan ylimmän tuomioistuimen lausunnon perustuslaillisuudesta. Presidentti voi hyväksyä lain kolmen kuukauden kuluessa. Mikäli näin ei tapahdu laki palaa eduskunnan käsittelyyn, jossa se voidaan hyväksyä tai hylätä muuttumattomana yksinkertaisella enemmistöllä. Lain tultua hyväksytyksi se julkaistaan säädöskokoelmassa.

[muokkaa] Lakien julkaiseminen

Kaikki lait ja asetukset sekä niiden muutokset julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa, kun ne on vahvistettu[1]. Siellä ne kuitenkin julkaistaan vain niiden säätämisen yhteydessä, ei uudestaan myöhemmissä painoksissa.

Suomessa voimassa olevien lakien lukumäärää on vaikea arvioida. Kaikkia voimassaolevia lakeja ei ole kootusti julkaistu missään painetussa teoksessa eikä toistaiseksi myöskään missään sähköisessä juridisessa tietopalvelussa, vaikka näin saatetaankin virheellisesti esimerkiksi mainonnassa väittää. Vuosittain julkaistava Talentum Media Oy:n kolmiosainen Suomen laki -teos tai Edita Publishing Oy:n kaksiosainen Lakikirja-teos kuitenkin sisältävät kaikki merkittävimmät lait ja asetukset oikeusalan mukaan järjestettynä. Pääosa niistä on myös Valtion säädöstietopankin, Finlexin ajantasaisessa säädöskannassa[2], mutta sielläkään ei ole kaikkia Suomessa voimassa olevia lakeja, vaan tietokantaan otetaan valikoidusti kansalaisen kannalta tärkeät säädökset, myös lakia alemmanasteiset.

[muokkaa] Lakitekstien tekijänoikeus

Yleensä tekijänoikeuslaki edellyttää kirjallisten tekstien kopioimiseen ja levittämiseen tekijän luvan. Tekijänoikeuslain mukaan kuitenkaan "lakeihin ja asetuksiin sekä viranomaisen tai muun julkisen elimen päätöksiin ja lausumiin ei ole tekijänoikeutta" (tekijänoikeuslaki 9 §). Näitä viranomaisten alkuperäistekstejä saa vapaasti kopioida ja levittää. Tosin mikäli kokoelma lakeja tai viranomaisen lausumia on toimitettu valikoiden julkaisuksi, toimittajalla voi olla tähän toimitustyöhön tekijänoikeus tai luettelosuoja. Näin esimerkiksi Talentum Media Oy:n toimittamien Suomen Laki -teosten, Edita Publishing Oy:n lakikokoelmien sekä sähköisten Finlex- ja Edilex-tietokantojen toimitukselliset ratkaisut saattavat kuulua tekijänoikeuden suojan piiriin. Harkittaessa tekijänoikeussuojan ulottumista lakiin ja lakikokoelmiin on kuitenkin huomattava, että laki on edelleen oikeusalamaisille osoitettu käsky, joka ei voi luonteensa mukaan olla suojattu kenenkään yksinoikeudeksi. Lain pätevyyden edellytys on, että se on asianmukaisesti julkaistu (ns. promulgaatio-vaatimus).

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ Ks. Laki Suomen säädöskokoelmasta 188/2000.
  2. ↑ Lukuja voi tarkastella esimerkiksi sivulta http://www.finlex.fi/fi/info.php.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Wikibooks

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Laki
Henkilökohtaiset työkalut